Siirry sisältöön
Perhe

Vuorotellen kotona

30.04.2014 Tuija Siljamäki

Hyvä esimies pystyy järjestämään pienten lasten vanhempien työvuorot niin, ettei tule pitkiä vuoroja.

Huoltamon myyjä pitelee kahvikuppia kädessään ja neuvoo, mistä löytyy leipää. Kello on kolme yöllä. Hän on ystävällinen, vaikka väsyttääkin. Millaista hintaa hän ja hänen perheensä maksavat siitä, että yöllä saa ostaa kaikkea sitä mitä päivälläkin?

Aina auki -yhteiskunnan vaikutuksia lapsiperheiden elämään ryhdyttiin tutkimaan muutama vuosi sitten, ja nyt Perheet 24/7 -tutkimuksesta on saatu ensimmäisiä tuloksiakin.

Tuore Jyväskylän yliopiston kasvatustieteen professori Anna Rönkä on yksi tutkimuksen johtajista. Uransa aikana hän on tutkinut niin vanhemmuutta, perheiden arkea kuin syrjäytymistäkin. Rönkä harmittelee, miten vähän Suomessa tehdään seurantatutkimuksia perheiden arjesta. Joitakin suuntauksia eri tutkimusten pohjalta voi kuitenkin lukea.

Ei pidä paikkaansa, että vanhemmuus olisi hukassa. Ihmiset ovat nykyisin paljon tietoisempia hyvästä vanhemmuudesta. Lapsia kuullaan enemmän, ja he ovat aktiivisia toimijoita perheissä. Perheissä ollaan demokraattisempia, ehkä joskus liikaakin. Tutkijapiireissä puhutaankin liiallisesta sallivuudesta.

Kasvatuksen peruspalikat näyttäisivät silti toimivan.

Pikkulapsiperheissä panostetaan ohjaavaan vanhemmuuteen, johon kuuluu sekä rajojen asettamista että lämpöä ja huolenpitoa. Ei mielivaltaista rajoittamista, vaan perusteluja. Selittäminen ja lapsen kuunteleminen vaativat vanhemmilta taiteilua.

Toisaalta tutkimuksista on noussut esiin myös vanhempien suorituskeskeisyys.

Vanhemmat haluavat laatua. He vaativat paljon itseltään: haluavat olla hyviä vanhempia ja haluavat lapsensa suoriutuvan hyvin. Siksi myös varhaiskasvatukselta odotetaan paljon. Lapsen halutaan oppivan.

Tietotekniikka on ujuttautunut perheisiin, ja siinä Rönkä näkee myös huolestuttavia piirteitä.

Perhe voi oleilla samassa tilassa, mutta jokainen uppoutuu omaan laitteeseensa, eikä ole vuorovaikutuksessa keskenään.

Toinen mahdollinen murheenkryyni on vanhempien työajat. Tällä hetkellä jopa noin kolmasosan työajat ovat epätyypillisiä. Vaihtelevat työajat ovat tyypillisiä esimerkiksi hoiva- ja palvelualoilla, mutta harvoin myöskään näyttelijät, tanssinopettajat tai lentoemännät tekevät päivätyötä.

Joillakin aloilla maailma ei nuku koskaan, esimerkiksi globaalissa liike-elämässä. Pahimmillaan työntekijä joutuu olemaan tavoitettavissa koko ajan. Selkeämmin tämä näkyy USA:ssa, jossa on vähemmän aukioloaikojen säännöstelyä kuin Euroopassa. Myös kuluttajien tottumukset vaikuttavat. Mitä useammilla aloilla ollaan auki 24 tuntia, sitä enemmän tarvitaan epätyypillistä työaikaa tekeviä ja sitä enemmän vuorohoitoa lapsille.

Vanhempien epätyypillisillä työajoilla voi olla kielteinen vaikutus lasten hyvinvointiin. Epätyypillisiä työaikoja tekevillä vanhemmilla työn ja perheen yhteensovittaminen on hankalampaa ja voi stressata. Rytmi saattaa vaihtua viikoittain, jos työvuoroja ketjutetaan.

Kun esimerkiksi yksinhuoltajavanhemmalla on iltavuoron perään aamuvuoro, lapset saattavat joutua olemaan pitkiä aikoja hoidossa. Joskus lapsi ei näe toista vuorotyötä tekevää vanhempaansa pitkään aikaan, ja sinä aikana toinen vanhemmista joutuu vastaamaan yksin perheestä. Yhteistä aikaa koko perheen kesken on näissä perheissä niukasti, ja epäsäännöllisyys koetaan rankaksi lasten kannalta.

Mutta ei niin pahaa, ettei jotakin hyvääkin. Vaikka vuorohoitolasten arki on hyvin vaihtelevaa, he eivät ole keskimäärin pitempiä aikoja hoidossa kuin päivätyötä tekevien lapset päinvastoin vastapainona voi olla pitkiäkin lomia.

Monilla vuorohoidossa olevilla lapsilla tuntui olevan paljon mummeja ja pappoja arkea pehmentämässä.

Vuorohoito päiväkodissa voi suojata monin tavoin koko perhettä. Iltaisin päiväkodissa on rauhallista, ja päiväkodin henkilökunta voi tukea vanhempien jaksamista.

Eniten Anna Rönkää huolestuttavatkin ne pienet koululaiset, joille ei ole tarjota mitään apua tai tukea, kun vanhemmat joutuvat tekemään ilta- tai yövuoroja. He ovat sukulaisavun varassa tai yksin.

Perheet 24/7 -tutkimukseen osallistui myös hollantilaisvanhempia. Heille epätyypillinen työaika on usein oma valinta.

Hollantilaiset arvostavat lasten kotihoitoa, eikä siellä edes ole vuorohoitopäiväkoteja. Hollannissa osa-aikatyö on yleistä ja molemmat vanhemmat voivat tehdä lyhyempää päivää.

Röngällä onkin viesti suomalaisille työyhteisöille:

Työelämä ei meillä vielä hirveästi jousta. Hyvä esimies pystyy kuitenkin ottamaan huomioon työntekijöiden erilaiset elämänvaiheet ja järjestämään pienten lasten vanhempien työvuorot niin, ettei tulisi pitkiä vuoroja. Lastenhoito on myös helpompi järjestää, jos tietää työvuoronsa ajoissa.

www.jyu.fi/edu/tutkimus/laitokset/var/tutkimus/247

Tilaa uutiskirje

Saat parhaat juttumme sähköpostiin kerran kuukaudessa.

Tilaa »