Siirry sisältöön
Perhe

Uistelua samassa veneessä

07.08.2017 Minna Hotokka Kristiina Kontoniemi

Pölkit eivät lannistu, vaikka saalis jäisi vähäiseksi. Pelkkä yhdessäolo järvellä tuottaa paljon iloa.

Vetouistelu on kyyjärviselle Pölkin perheelle kesän ykkösharrastus. Yläkouluikäiset Tommi ja Toni iloitsevat siitä, että voivat viettää vanhempiensa kanssa kiireetöntä aikaa luonnossa.

Kun nelihenkinen Pölkin perhe lähtee kalaan, kommelluksilta ei voida välttyä. Tällä kertaa Pirjo-äiti ihmettelee eteisessä, kuka hänen omaisuuteensa on kajonnut.

Missä villasukkani ovat?

Pölkit eivät lannistu, vaikka saalis jäisi vähäiseksi. Pelkkä yhdessäolo järvellä tuottaa paljon iloa.Tommi, 15, muistaa nähneensä ne huoneessaan. Nico-koira on taas kuljetellut niitä ympäri huushollia.

Eväät on pakattu ja kaikki on mukana, voidaan lähteä! Perhe pakkautuu autoon ja hurauttaa parinkymmenen kilometrin päässä sijaitsevalle mökilleen. Perillä Toni, 13, huomaa unohtaneensa takkinsa…

Kyyjärvellä asuvat Pölkit viettävät ison osan vapaa-ajastaan luonnossa. Heille kalastus, metsästys ja luonnon tarkkailu ovat yhteisiä harrastuksia.

Pirjo ja Reino Pölkki kasvoivat Kyyjärven maalaismaisemissa eränkävijöiksi, joten he halusivat suoda omille lapsilleen saman mahdollisuuden. Esikoinen Tommi oli mukana hirvimetsällä jo vauvana.

Retkimuistot innostivat

Pölkit eivät lannistu, vaikka saalis jäisi vähäiseksi. Pelkkä yhdessäolo järvellä tuottaa paljon iloa.Pojat ovat varttuneet ikään, jossa vanhempien seura alkaa monen mielestä tuntua tylsältä. Mikä saa Tommin ja Tonin edelleen viihtymään koko perheen kalaretkillä?

Eskari-ikää lähestyvä poika istuu pilkkiavannon reunalla sinisessä haalaripuvussaan. Tämä retkimuisto on ainoa, jonka Tommi pystyy palauttamaan mieleensä varhaisvuosiltaan.

Toni muistaa, miten hän suunnilleen saman ikäisenä alkoi kiinnostua metsästyksestä.

Veljekset uskovat, että ilman äidin ja isän esimerkkiä heidän luontosuhteensa ei olisi kehittynyt näin tiiviiksi.

Vanhempien mukaan halusi aina lähteä. Siitä alkoi tulla innostusta, Toni kertoo.

Pojat jo kokeneita erämiehiä

Se johti partioon liittymiseen ja lopulta metsästyskortin hankkimiseen. Tommi alkoi yläkoulussa käydä myös eräkerhossa, jossa nuoret perehtyvät opettajansa johdolla kalastukseen ja metsästykseen.

Nyt molemmat ovat kokeneita erämiehiä, jotka samoilevat saloja ympäri vuoden. Talvella he ruokkivat kauriita, käyvät pilkillä sekä pyydystävät kettuja ja näätiä. Kesä kuluu vetouistellessa, ja syksyllä kuvaan astuu lintujen, karhujen ja hirvien metsästys.

Pölkit eivät lannistu, vaikka saalis jäisi vähäiseksi. Pelkkä yhdessäolo järvellä tuottaa paljon iloa.

Reino-isälle on perheessä langennut irrotusmiehen rooli.

Tonin mielestä luonnossa liikkuminen perheenjäsenten kanssa on mukavaa ajankulua. Kalaretkillä hän nauttii myös luonnon kauneudesta.

Jos on tyyni järvi ja aurinko paistaa, se rauhoittaa. Hengittää vaan raikasta ilmaa.

Isovelikin on huomannut, että eräily auttaa rauhoittumaan stressaavan koesuman jälkeen. Metsässä tai järvellä ehtii ajatella asioita, joille ei arjen hulinoissa ole sijaa. Samalla saa kuin huomaamattaan liikuntaa.

Poikien mielestä on hyvä, että heidän perheessään kaikki lähtevät mielellään ulkoilemaan.

Muuten yhteinen aika jäisi pienemmäksi, Toni arvelee.

Enemmän luontoretkillä tulee juteltua kuin jossain sohvalla, Tommi vahvistaa.

Yhteistyö veneessä sujuu

Pölkit eivät lannistu, vaikka saalis jäisi vähäiseksi. Pelkkä yhdessäolo järvellä tuottaa paljon iloa.Elokuu on alkanut sateisena, mutta tänä iltana aurinko hellii.

Kyyjärven rannassa odottaa soutuvene, jossa perheenjäsenillä on vakiintuneet istumapaikat. Isä ohjaa perämoottoria, pojat asettuvat keskituhdolle ja äiti pääsee lempipaikalleen keulaan.

Kun ollaan kirjaimellisesti samassa veneessä, on osattava tehdä yhteistyötä. Jos joku saa siimansa päähän sätkivän vonkaleen, kuskin pitää alentaa nopeutta ja jonkun täytyy älytä tarttua haaviin.

Isälle on tässä perheessä langennut irrotusmiehen rooli. Hän siis sotkee kätensä tai saa koukut sormiinsa, kuten Tommi asian ilmaisee.

Tekniikkaa ei kaivata

Vetouistelu on monen mielikuvissa välineurheilua, mutta Pölkit eivät kilpavarustelusta innostu. Pitkälle pääsee, kun on tavallinen vene, moottori ja vavat uistimineen. Teknisiä vimpaimia eivät kaipaa edes pojat.

Ei olisi niin jännittävää, jos kalat näkisi kaikuluotaimen näytöstä, Toni perustelee.

Pölkit eivät lannistu, vaikka saalis jäisi vähäiseksi. Pelkkä yhdessäolo järvellä tuottaa paljon iloa.Tommin mielestä härvelit romuttaisivat koko hupikalastuksen idean.

Kun me käydään kalalla, me tehdään se vain yhteisen ajan takia.

Reino päräyttää moottorin käyntiin, ja rantatörmä jää taakse. Oransseihin pelastusliiveihin puettu Nico nostaa etutassunsa veneen laitaa vasten ja nauttii tuulenvireestä. Kuluu tuskin kymmentä minuuttia, kun Toni älähtää:

Nyt tarttui!

Ottiko pohjaan?

Se on ahven!

Veneeseen nousee niin pieni sintti, että Reino heittää sen takaisin aaltoihin. Kuhia pitäisi saada. Niitä havitellessa on tärkeää huolehtia, että uistin ui mahdollisimman syvällä.

Ensimmäisen tunnin sisällä tietää, onko kala syönnillään, Tommi sanoo.

Evästauko kuuluu retkeen

Pölkit eivät lannistu, vaikka saalis jäisi vähäiseksi. Pelkkä yhdessäolo järvellä tuottaa paljon iloa.Monta jännittävää hetkeä koetaan seuraavan tunnin aikana, kun siimat kiristyvät vuorollaan. Lähes aina saalis pääsee karkuun.

Huonosti ottaa, Pirjo päivittelee.

Perhe suuntaa kokan kohti Lintusaarta, jonka nuotiopaikalla voisi pitää evästauon.

Tommi kiskoo veneen rantahietikolle. Reino kiiruhtaa pilkkomaan puita, jotka Toni kantaa makkaranpaistopaikalle. Isän vuolemat kiehiset leimahtavat heti liekkeihin.

Pirjo kaivaa repusta makkaraa, mehua ja keksejä, jotka tekevät ulkoillessa hyvin kauppansa. Reino leukailee, että syöminen on heillä pääelinkeino.

Aina pitää evästä olla! Toni julistaa.

Perheretkillä voi kipunoida

Pölkit eivät lannistu, vaikka saalis jäisi vähäiseksi. Pelkkä yhdessäolo järvellä tuottaa paljon iloa.Hiipuvan hiilloksen äärellä perhe syventyy pohtimaan, millaista on retkeillä kaikkein läheisimpien ihmisten kanssa. Miten perheen kanssa harrastaminen eroaa esimerkiksi kavereiden kanssa olemisesta?

Tommi mietiskelee, että omille vanhemmille tulee sanottua mielipiteet vahvemmin kuin kavereille. Jos ikätovereiden kanssa tulee erimielisyyksiä, ne ohitetaan helpommin.

Pirjo ja Tommi tunnustavat, etteivät heidän perheretkensä suju aina tyynesti.

Kyllä meillä yhteen otetaan.

Saatan korottaa ääntäni ja äiti sanoo, että niin kauan kuin asut tässä talossa, et tuolla tavalla korottele ääntäsi.

Se on hyvin tehokasta Tommille, Toni huomauttaa.

Se on hyvin tehokasta, isoveli myöntää.

Luonnossa tulee juteltua enemmän kuin sohvalla.

Perheenjäsenten keskinäiset välit ovat läheiset. Tommi ja Toni tietävät, että osa heidän ikäisistään ei enää suostuisi viettämään vapaa-aikaa vanhempiensa kanssa. Poikien mielestä eri-ikäisillä perheenjäsenillä on toisilleen paljon annettavaa.

Äiti ja isähän ne kumminkin ovat. Kyllä heidän kanssaan pitäisi pystyä olemaan ja tuntea heidät hyvin, Tommi sanoo.

Hän muistuttaa, että myös nuoret voivat opettaa vanhemmilleen hyödyllisiä asioita, kuten jahtikarttojen selaamista. Joskus keskustelua voi virittää vaikkapa kalastustekniikasta, jota opetetaan nykyään toisin kuin vanhempien nuoruudessa.

Aina ei ole kalaonnea

Pölkit eivät lannistu, vaikka saalis jäisi vähäiseksi. Pelkkä yhdessäolo järvellä tuottaa paljon iloa.

Pirjo-äidille luonnossa liikkuminen on keino palautua töistä.

Ilta-aurinko alkaa jo maalailla sävyjään taivaanrantaan. Perhe päättää palata mökkirantaan suorinta reittiä, koska Ahti osoittautui niin kitsaaksi. Kalaonnea oli vain Tonilla, joka sai kolme piskuista ahventa.

Normisettiä, naureskelevat vanhemmat.

Hannu Hanhi saa saalista, ja muut ihmettelevät.

Tonin hyvä tuuri on perheessä yleinen vitsailun aihe. Timanttisormuksia hän ei sentään vedestä kisko, mutta tänään siimaan sotkeutui petokalojen pyyntiin tarkoitettu iskukoukku. Isoveli on huojentunut, että vaarallinen kapine saatiin pois järvestä.

Iskukoukku oli vireessä. Se olisi voinut iskeä jonkun jalkaan.

Toni (vas.) ja Tommi nauttivat siitä, että luontoretkellä voi vain olla ja ajatella.

Toni (vas.) ja Tommi nauttivat siitä, että luontoretkellä voi vain olla ja ajatella.

Vaikka Pölkit syövät mielellään savustettua ja pannulla paistettua kalaa, saaliitta jääminen ei harmita. Kalaretkessä pääasia on itse retki.

Vaikka ei tulisi kuin pikkuinen ahven…

…on se aina yhtä mukavaa, Tommi täydentää äitinsä lauseen.

Veljekset ovat vuosien varrella oppineet monia hyödyllisiä erätaitoja. He saavat nuotioon tulet, tunnistavat tärkeimmät kala- ja eläinlajit ja osaavat liikkua kotiseutunsa metsissä ja vesistöissä. Kumpikin toivoo, että voisi aikanaan siirtää elämäntapansa perintönä seuraavalle sukupolvelle.

Luonto on hieno paikka. Sitä pitää kunnioittaa.

Juttu tehtiin viime kesänä.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *