Siirry sisältöön
Perhe

Miten auttaa lasta läksyissä? Kolmen opettajan vinkit

11.01.2021 Anu Vallinkoski Eeva Anundi

Tyttö (Katerina Tountas) istuu sohvalla koira sylissä ja katsoo vieressään olevaa kirjapinoa.

Seiskaluokkalainen Katerina Tountas kertaa kokeisiin siten, että äiti tai kaveri kyselee koealueesta. Opettajien mukaan perinteinen kuulustelu on yksi hyvä kertauskeino.

Yksi tekee läksyt ripeästi heti koulun jälkeen. Toinen viimeistelee kotitehtäviä tuntikaupalla. Kolmas jättää läksyt ja kokeisiin kertaamisen viime tinkaan. Neljäs saa tämän tästä Wilmaan huomautuksia tekemättömistä töistä.

Kipuilu koulutöiden kanssa on tuttua monissa perheissä ainakin silloin tällöin.

Kolme opettajaa kertoo Lapsen Maailmalle omat vinkkinsä siitä, miten kotitehtävien teosta ja kokeisiin valmistautumisesta voi tehdä rutiinin ja miten huoltajat voivat tukea lasta koulunkäynnissä.

Kun perusasiat ovat kunnossa, läksyt maistuvat

Se, että arki on kunnossa, on olennaista koulutyönkin kannalta. Kun lapsi nukkuu riittävästi ja syö kunnon aamiaisen, sujuu koulupäiväkin hyvin. Iltoja ei saisi pakata liian täyteen harrastuksia, neljännen luokan opettaja Paula Äimälä Rauman normaalikoulusta huomauttaa.

Hän kannustaa perheitä miettimään aina lukuvuoden alussa, millainen rutiini läksyjen tekemiseen sopisi heidän lapselleen. Olisiko läksyt hyvä tehdä heti koulusta tultua vai vasta sitten, kun vanhemmat palaavat töistä kotiin?

Kun käytännöt ovat selvät, on niistä helpompi pitää kiinni.

Perinteinen murroskohta on alakoulun kolmannella tai neljännellä luokalla.

Historiaa ja yhteiskuntaoppia Topeliuksen koulussa Turussa yläkoululaisille opettava Nora Färm tähdentää myös säännöllisyyden merkitystä:

Myös reaaliaineiden lukuläksyt pitäisi aina tehdä. Jos ei ole avannut kirjoja kertaakaan ennen koetta, on mahdotonta omaksua kymmenien sivujen koealuetta. Kokeisiin valmistautuminen on kertaamista, ei uuden opettelua.

Rytmistä ja rutiineista olisi hyvä pitää kiinni heti ensimmäisestä luokasta lähtien. Jos perhe on onnistunut luomaan hyvän koulunkäynnin kulttuurin alakouluaikana, on siitä apua myös murrosiän myrskyissä.

Viesti, että koulunkäynti on tärkeää

Vanhemmat voivat vaikuttaa omalla esimerkillään siihen, millainen lapsen asenne koulunkäyntiä kohtaan on.

Paula Äimälän mukaan huoltajien kannattaa kiinnittää huomiota siihen, miten he puhuvat koulusta, opettajista ja omista kouluajoistaan:

Jos kertoilee, etten minäkään niitä kertotauluja koskaan oikein oppinut, olin liikunnassa huono ja ettei historiasta ole ollut mitään hyötyä, se ei motivoi lastakaan yrittämään.

Myös se, että arvostelee kärkkäästi opettajia, voi vähentää opiskeluintoa.

Sen sijaan kiinnostuksen osoittaminen lapsen koulutyötä kohtaan kannustaa ja viestii, että vanhempien mielestä koulunkäynti on tärkeää.

Vanhemman kannattaa kysellä koulupäivistä muutakin kuin että menikö koulussa hyvin. Kysymyksillä voi ohjata lasta kertomaan koulupäivästä ja kavereista tarkemmin.

Mitä tänään teitte? Mikä oli kivaa?

Miten kokeisiin pitää kerrata?

Kun ikää karttuu, koulunkäynti muuttuu aina vain vaativammaksi.

Perinteinen murroskohta on alakoulun kolmannella tai neljännellä luokalla, kun lukujärjestykseen tulee uusia oppiaineita ja läksyjen määrä lisääntyy.

Kokeisiin kertaaminenkin on uusi asia. Paula Äimälän mukaan opettajan pitäisi opettaa myös sitä. Oppilas ei automaattisesti tiedä, miten kokeisiin voi kerrata.

Toinen suuri murros koittaa, kun lapsi siirtyy alakoulusta yläkouluun. Moni vaihtaa konkreettisestikin koulua, ja yleensä luokkatoverit vaihtuvat ainakin osin. Totuttelua on siinäkin, että lähes jokaisessa oppiaineessa on eri opettaja.

Samalla oppilaiden vastuu omasta koulutyöstä kasvaa.

Etenkin reaaliaineissa on luettavaa ja omaksuttavaa enemmän kuin ennen, Nora Färm kuvailee.

Hän uskoo, että seitsemännen luokan syksy on monelle raskas. Valtaosa kuitenkin sopeutuu uudenlaiseen koulunkäyntiin melko helposti.

Färmin mukaan säännöllinen läksyjen tekeminen auttaa selviämään lisääntyneistä koulutöistä.

Oppimista pitää opettaa

Kokeisiin kertaaminen on taito, joka pitää opetella erikseen. Yläkoululaiset paneutuvat opiskelutaitoihin oppilaanohjauksen ja aineenopettajien tunneilla. Alakoulussa kokeisiin valmistautumisen opettaminen on paljolti luokanopettajan vastuulla.

Neljättä luokkaa opettavan Paula Äimälän mukaan lukuaineiden kokeisiin kerratessa olennaista on luetun ymmärtäminen.

Vanhempi voi auttaa lasta kyselemällä keskeisten termien merkitystä tai pyytämällä lasta selittämään omin sanoin, mitä läksyssä kerrotaan. Entä oliko läksyssä jotain, mitä lapsi ei ymmärrä?

Roolileikit voivat olla kertauksessa avuksi. Lapsi voi leikkiä opettajaa ja selittää lukemansa äidille tai pikkusisarelle, Äimälä vinkkaa.

Ulkoa opeteltavissa asioissa kuten kertotaulussa tai vieraan kielten sanoissa vanhemmat voivat niin ikään kysellä tai pelata lapsen kanssa oppimispelejä. Esimerkiksi vieraskielisistä sanoista voi tehdä muistipelin.

Tutkimusten mukaan käsin kirjoittaminen edistää oppimista. Läksykappaleen keskeisten sanojen kirjoittaminen tai muistiinpanojen tekeminen voi sopia alakoululaisillekin. Myös käsitekarttojen tekemisestä voi olla apua. Niissä muistiinpanot kirjataan karttamaiseen muotoon, jolloin syy-seuraussuhteet voi nostaa hyvin esiin.

Koulussa tehdyt muistiinpanot, kirjan kappaleiden yhteenvetolaatikot ja lihavoidut termit kannattaa painaa mieleen tarkkaan, sillä niissä on yleensä ne keskeisimmät asiat, Nora Färm sanoo.

Hän kannustaa vanhempia kyselemään kokeita varten vielä yläkoulussakin.

Kaikista huoltajista ei ole koulutyössä apua. Esimerkiksi kielitaidon puute voi estää vanhempaa auttamasta. Joissakin kouluissa onkin perustettu läksykerhoja, joista voi koulupäivän jälkeen saada tukea kotitehtävien tekemiseen.

Miksi läksyt eivät maistu?

Lähes kaikille lapsille tulee hetkiä, jolloin läksyihin on vaikea tarttua ja tekisi mieli tehdä jotain muuta. Läksyjen unohtaminen silloin tällöin ei sekään ole tavatonta.

Milloin hankaluudet ovat merkki siitä, että lapsi saattaisi tarvita lisätukea?

Vanhemmat voivat luottaa siihen, että opettaja kyllä huomaa, jos lapsella on tarvetta lisätuelle. Valtaosa erilaisista oppimisvaikeuksista havaitaan alakoulun ensimmäisillä luokilla, erityisopettaja Inka-Riina Kaunisvirta Rauman normaalikoulusta vakuuttaa.

Vanhempien pitäisi silti olla opettajaan yhteydessä matalalla kynnyksellä, jos huoli jostain syystä herää. Opettajalle kannattaa esimerkiksi kertoa, jos lapsi tekee läksyjä hyvin pitkään. Eka- ja tokaluokkalaisilla ei pitäisi kulua läksyjen parissa puolta tuntia kauempaa, isommille alakoululaisille tunnin pitäisi riittää. Yläkoululaisilla saattaa kotitehtäviä tehdessä vierähtää kauemminkin.

Myös se, että läksyt tuntuvat vastenmielisiltä, voi olla merkki siitä, että lapsella saattaa olla oppimisen vaikeutta tai pulmia oman toimintansa ohjauksessa.

Ensin pitää miettiä, miksi läksyt tuntuvat vastenmielisiltä. Tekeekö lapsi läksyjä liian myöhään illalla? Onko kotona rauhallista paikkaa läksyjen tekoon? Tarvitseeko koko perhe tukea? Vai onko taustalla oppimisen pulmia? Kaunisvirta pohtii.

Jos huoli herää, opettaja voi huoltajan suostumuksella ottaa yhteyttä moniammatilliseen työryhmään, joka alkaa selvittää vaikeuksien syytä. Ryhmään saattaa kuulua esimerkiksi koulupsykologi, kuraattori ja terveydenhoitaja.

Koulua käy lapsi, ei vanhempi

Joskus vanhemmat voivat sekaantua lapsensa koulunkäyntiin liikaakin.

Vastuu koulunkäynnistä on lapsella itsellään. Vuosien karttuessa vastuun määrä kasvaa. Vanhempi ei voi käydä koulua lapsen puolesta, Nora Färm sanoo.

Tekemällä liikaa lapsen koulunkäynnin eteen, vanhempi voi tehdä lapselleen karhunpalveluksen. Lapsi ei opi ottamaan itse vastuuta.

Vähättelemällä ja mollaamalla ei opiskeluinto myöskään syty. Lannistava puhe on lapselle suorastaan vahingollista.

On kivaa, kun joku kyselee

Poika (Jalmari Leino) tekee läksyjä pöydän ääressä. Vieressä pojan äiti seisoo katsoen kirjaa.

Äiti Satu Sistonen tulee apuun, jos neljäsluokkalainen Jalmari Leino tarvitsee apua läksyissä.

Koulupäivän jälkeen helsinkiläinen neljäsluokkalainen Jalmari Leino, 10, levittää koulukirjansa ja -vihkonsa olohuoneen tai keittiön pöydälle ja ryhtyy hommiin.

Teen läksyt yleensä heti. Niihin menee puolesta tunnista 45 minuuttiin. Riippuu paljon, mistä on läksyä tullut ja miten paljon, Hertsikan ala-asteen koulua käyvä Leino kertoo.

Mieluiten hän pakertaa matematiikan ja ranskan läksyjä. Ikävimpiä ovat äidinkielen ja englannin läksyt, tosin nekin ovat ihan ok.

Vanhempien apuun Leino turvautuu harvoin. Joskus vaikeaan matematiikan laskuun tai kielten kiemuroihin pitää kysyä äidin tai isän neuvoa.

Kokeisiin valmistautumisen Leino aloittaa hyvissä ajoin, miltei viikkoa ennen kokeita. Äiti saa auttaa urakassa kyselemällä. Kokeista Leino tavoittelee aina parhainta mahdollista arvosanaa eli kymppiä.

Vähän voi ärsyttää, jos tulee huonompi numero. Mutta harmitus menee ohi. Kokeisiin on minusta ylipäätään kiva lukea, koska sitten tietää enemmän, hän pohtii.

Helsingissä Meilahden yläasteen koulussa seitsemättä luokkaa käyvä Katerina Tountas, 13, on pannut merkille, että yläkoulussa läksyjä ja kokeita on enemmän kuin alakoulussa:

Työmäärä tuntui ensin aika raskaalta, mutta nyt siihen on tottunut.

Läksyjä tehdessä vierähtää arkisin tunti tai kaksi. Kotitehtävät Tountas tekee joko kotona tai kavereiden luona.

Kokeisiin hän kertaa lukemalla, tekemällä kertaustehtäviä sekä kirjoittamalla muistiinpanoja vaikeimmista asioista.

Minulle asiat jäävät parhaiten mieleen, kun joku kyselee. Yleensä äiti tai joku kaveri kuulustelee minulta kielten sanoja tai lukuaineiden keskeisiä asioita. Sillä tavalla kertaaminen on myös kivempaa kuin yksin lukeminen.

 

Tilaa Lapsen Maailma  tue Lastensuojelun Keskusliiton työtä  vain 29 e!

Keskusliiton julkaisema Lapsen Maailma -lehti on journalistisin periaattein toteutettava aikakauslehti, joka katsoo maailmaa uteliaan lapsen silmin.

Voit tukea Lastensuojelun Keskusliiton toimintaa tilaamalla lehden itsellesi, työyhteisöllesi tai lahjaksi. Näppärän digitilauksen saat puoleksi vuodeksi vain 29 eurolla, ja kestotilaus maksaa 69 € vuodessa.

Painatamme lehden Punamustan painotalossa Joensuussa. Punamustalle on myönnetty Joutsenmerkki eli Pohjoismainen Ympäristömerkki. Lehti painetaan PEFC-sertifioidulle paperille, johon käytetty puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä ja valvotuista kohteista. Tämä tiedoksi sinulle, jota paperisen lehden ekologinen jalanjälki huolettaa.

TILAA LEHTI
Tilaa Lapsen Maailma. Kuvassa lehti puhelimen ja tabletin näytöllä.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Tilaa uutiskirje

Saat parhaat juttumme sähköpostiin kerran kuukaudessa.

Tilaa »