Siirry sisältöön
Perhe

Miksi on tärkeää olla vastuullinen myös lastenvaatteita hankkiessa?

06.08.2020 Outi Juurikainen Riikka Hurri ja Riikka Kantinkoski/Papu

Lapsen Maailma, ekologiset vaatteet, haastateltavana isä Mika Haapalainen, kuvassa vas. äiti Laura Haapalainen, Unna 4, ylhäällä Rasmus 9, keskellä Sanni 11, oik. ylhäällä isä Mika, Joonas 6 ja Niklas 13

Haapalaisen perheessä lastenvaatteet kiertävät sisarukselta toiselle. Laura-äidin edessä tikkailla Unna ja yläpuolella Rasmus. Selin kameraan kiipeilee Sanni. Mika-isän edessä Joonas ja Niklas.

Vastuulliset lastenvaatteet kiinnostavat vanhempia, vaikka niiden vastuullisuuslupausta ei aina perustella. Eettisen kaupan puolesta -yhdistyksen kyselyssä Papu-vaatemerkki teki näkyväksi tuotantonsa taustat. Seitsemän lapsen isä suosii kirpputoreja ja ostaa marketeista vain teknisiä ulkovaatteita.

Haapalaisen perheessä Liperissä asuu viisi 513-vuotiasta lasta. Mika Haapalaisen, 45, esikoinen Iida, 19, on jo omillaan. Parantumatonta sairautta sairastanut Liinu nukkui pois kaksivuotiaana muutamia vuosia sitten.

Vastuulliset lastenvaatteet astuivat Mikan elämään, kun hänen vaimonsa Laura aloitti työt Nosh-vaatemerkin edustajana.

Iidalle vaatteet ostettiin marketeista, enkä miettinyt asiaa sen enempää. Nyt vaatteista suurin osa hankitaan kirppareilta ja vain pieni osa uutena. Ulkovaatteita ostamme uutena, koska haluamme niiden pysyvän kuivina ja lämpiminä säässä kuin säässä.

Mikalla vaatteisiin liittyvät ajatukset ja arvot ovat muuttuneet iän, tiedon lisääntymisen ja vaimon ammatin myötä. Toisaalta päävastuu hankinnoista on Lauralla, eivätkä lastenvaatteet ole Mikan omien kavereiden kanssa ykköspuheenaihe. Lähellekään.

Kestävyys ja ympäristö

Suurperheen isä miettii ensimmäisenä vastuullisuuden kriteerinä kestävyyttä.

Vastuullisuuteen kuuluu myös se, ettei valmistuksessa käytetä lapsityövoimaa ja että tekijälle jää sellainen palkka, jolla hän tulee toimeen.

Maija Lumme toimii vastuullisuusasiantuntijana Eettisen kaupan puolesta ry:ssä eli Eetissä. Ennen työuraansa hän teki vuosia vapaaehtoistyötä samassa järjestössä. Mikä tekee vaatteesta vastuullisen?

On otettava huomioon ympäristö, ilmasto ja ihmisoikeudet. Vastuullisuutta on myös katsottava kaikissa tuotannon vaiheessa ja vaatteen koko elinkaaren ajalta. Esimerkiksi raaka-aineiden tuotannossa puuvillanviljelijät työskentelevät erittäin hauraassa asemassa ilman sosiaaliturvaa, ja monissa maissa tehtaat pyörivät fossiilisilla polttoaineilla, joten vastuullisuuteen ei riitä, että vaate on ommeltu Suomessa.

Raaka-aineissa vastuullisia vaihtoehtoja ovat esimerkiksi kierrätetty puuvilla, luomupuuvilla ja reilun kaupan puuvilla. Myös erilaiset puupohjaiset muuntokuidut ja kierrätetyt tekstiiliraaka-aineet vähentävät ympäristön kulututusta.

Ihmisoikeuksien osalta olennaista on, että työntekijä saa työstään elämiseen riittävän palkan. Jos vaate tuotetaan korkean riskin maissa, on valmistajan tuotava näkyväksi ihmisoikeuksien valvonta. Toisaalta ongelmia on ollut myös osassa Euroopan maita, joten kaikki täällä tuotettukaan ei ole automaattisesti vastuullista, Lumme sanoo.

Uutena vai kierrätettynä?

Ilmastonäkökulma liittyy Maija Lumpeen mukaan koko tuotantoon, mutta erityisen paljon vaatteiden hankintaan ja käyttöön.

Vastuullinen vaate hankitaan tarpeeseen. Huvin vuoksi tai turhaan ostettu vaate ei ole vastuullinen, vaikka olisi tuotettu vastuullisesti. Vaatetta on vastuullista käyttää mahdollisimman kauan ja huoltaa mahdollisimman hyvin. Jokainen suomalainen tuottaa 13 kiloa tekstiilijätettä vuodessa. Hyvää omaatuntoa ei voi ostaa viemällä huonokuntoisen kertakäyttövaatteen kierrätykseen, koska se on roskaa sielläkin.

Hankintapäätöstä punnitessa on hyvä miettiä laatua. On vastuullisempaa ostaa yksi kestävä vaate kuin monta lähes kertakäyttöistä, vaikkei kallis hinta automaattisesti tarkoitakaan vastuullisuutta.

Kotimaisten merkkien vaatteissa voi olla esimerkiksi kasvavilla lapsilla käyttöikää pidentäviä käännettäviä lahkeita tai hihoja. Suosittujen merkkien ympärille on syntynyt myös kirpputoriryhmiä, joissa arvokkaan vaatteen jälleenmyyntiarvo pysyy hyvänä.

Ilmastonäkökulmasta vastuullisinta onkin ostaa kierrätetty vaate.

Uudet merkit markkinoilla

Kotimaisten lastenvaatemerkkien ympärillä on ollut kuhinaa viimeisten vuosien ajan. Uusia kotimaisia brändejä on Noshin tapaan tullut markkinoille viime vuosina vauhdilla. Usein vaatteet suunnitellaan Suomessa ja valmistetaan Euroopassa. Materiaaleissa suositaan esimerkiksi luomupuuvillaa.

Pöhinästä päätellen merkkien suosion voisi kuvitella suuremmaksi kuin se todellisuudessa on. Selvitysten perusteella suomalaisten suosituimmat vaatteiden ostopaikat ovat K-Citymarket, H&M, Prisma, Tokmanni ja Zalando.

Niissä ei erityisesti painoteta vaatteiden vastuullisuutta, Lumme toteaa.

Toisaalta suomalaisten lastenvaatemerkkienkin tuotannossa tai ainakin viestinnässä on kehitettävää. Eetin kevään 2019 Ränkkää brändi -kampanjassa yritysten verkkosivuilta etsittiin konkretiaa vastuullisuudesta. Moni yritys jätti syystä tai toisesta avaamatta vastuullisuustietojaan tarkemmin kyselyistä huolimatta. Tämän vuoden ränkkäyskampanjan tulokset selviävät syksyn aikana, mutta moni merkki on petraamassa.

Haluamme kannustaa yrityksiä kertomaan vastuullisuudesta täsmällisesti ja avoimesti. Onko vaatteista luomupuuvillaa yksi vai 99 prosenttia? Vastuullisuusponnisteluja ei voi tehdä salassa, ja sekä onnistumisista että pulmista tulee kertoa rehellisesti.

Vastuullinen ja leikkisä Papu

Papu on yksi vastuullisen lastenvaatetuotannon pioneereista Suomessa. Vastuullisuuden lisäksi leikkisyys ja klassiset piirteet kuuluvat yrityksen brändiin.

Eetin viime vuoden ränkkäyksessä parhaat pisteet keräsi Papu, joka tekee vaatteita lapsille ja aikuisille. Kampanja auttoi Papua esittelemään konkreettisemmin arvoja, joiden pohjalle Anna Kurkela yrityksensä kahdeksan vuotta sitten perusti.

Ennen perustamista piti vähän tuskailla…

Opiskelin vaatesuunnittelua ja mietin, haluanko ja voinko tehdä töitä alalla tulevaisuudessa. Olisi tuntunut väärältä mennä suunnittelijaksi yritykseen, jossa tuotetaan kertakäyttömuotia tai jossa tehdään halpatuotantoa. Toisaalta tuntui väärältä olla tekemättä mitään, koska niin asiat eivät koskaan muutu. Lasteni syntymä ja halu pukea heidät kauniisiin ja vastuullisiin vaatteisiin vauhditti yrityksen perustamista.

Papun perustamisaikaan kotimaisten merkkien buumi oli vasta alkamassa, ja yritys kasvoi vauhdilla. Kurkela kertoo, että yrityksessä uskotaan tyyliin ja klassisiin piirteisiin enemmän kuin alati vaihtuvaan muotiin. Vaatteet tuotetaan Euroopassa luotettavien yhteistyökumppaneiden tehtailla.

Mikä vastuullisuudessa on vaikeinta?

Vaikeinta on valintojen tekeminen, koska yleensä ei ole valittavissa absoluuttisesti vastuullisinta vaihtoehtoa. Yritys saattaa joutua esimerkiksi valitsemaan, ostaako sertifioidun tuotteen Kiinasta vai sertifioimattoman Euroopasta tai valitseeko ekologisimman vai pitkäikäisimmän materiaalin.

Vastuu vastuullisuudesta

Vaatteiden tuottaminen vastuullisesti maksaa, eikä kaikilla perheillä ole varaa ostaa vastuullisia vaihtoehtoja. 9- ja 13-vuotiaiden lasten äiti Anna Kurkela ymmärtää sen.

On totta, että kaikilla ei ole mahdollisuutta ostaa vastuullisesti tuotettuja vaatteita ainakaan uutena. Toisaalta moni saattaa ostaa halpoja vaatteita enemmän kuin tarvitsee. Välillä uusiakin vaatteita kuitenkin tarvitaan sinne kirpputorien kiertoon. On parempi, että ne on tuotettu vastuullisesti.

Eetin Maija Lumpeen mielestä viime kädessä vastuu tuotannosta on yrityksillä ja lakien säätäjillä.

Kenenkään yksittäisen kuluttajan ei tarvitse kantaa koko maailmaa hartioillaan. Vähävarainen perhe voi hankkia vaatteensa marketista tuntematta syyllisyyttä, vaikka suosittelenkin kirpputoria kaikille tuloluokasta riippumatta. Me kaikki voimme myös vaikuttaa kertomalla yrityksille ja päättäjille, että haluamme vastuullisempaa tuotantoa. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa kaikki vaatteet tuotetaan vastuullisesti.

Haapalaisen suurperheessä Liperissä vaatekustannuksia pitävät kurissa kirppariostokset ja vaatteiden kierrättäminen sisarukselta toiselle. Hutiostoksiakin tulee toisinaan tehtyä, mutta yksi periaate pysyy.

Vaatteita ostetaan vain tarpeen mukaan, sanoo Mika Haapalainen.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Tilaa uutiskirje

Saat parhaat juttumme sähköpostiin kerran kuukaudessa.

Tilaa »