Siirry sisältöön
Perhe

Kotona Hemmalla vääksyläinen perhe remontoi 1800-luvulla rakennettua taloa perinteitä kunnioittaen

07.06.2019 Ina Ruokolainen Reilika Landén

Hemma, Vääksy

Rami, Siiri ja Taru Kantonen käyvät välillä vain retkellä työmaalla, joka sijaitsee aivan nykyisen kerrostalokodin vieressä.

Taru ja Raimo Kantonen uskoivat sydämen ääneen, kun ostivat vuonna 2005 vanhan talon Asikkalasta. Peruskorjaus ei valmistu vielä vuosiin, mutta Vanha Vääksy ja sen ihmiset ovat sitoneet perheen paikalleen.

Keskellä heinäkuuta Kantosten Hemma-talon pihassa kasvaa ahomansikoita, joita Siiri, 6, mielellään kerää. Hänellä on pihassa myös maja, hiekkalaatikko ja paljon leluja. Talossa hän ei ole asunut päivääkään, sillä vanhemmat muuttivat sieltä pois Siirin ilmoitettua tulostaan.

Pressujen alla on käynnissä työmaa, joka edistyy sitä vauhtia kuin on hyväksi talolle ja sen asukkaille.

Siiriä asia ei haittaa, sillä nykyinen koti sijaitsee viereisessä kerrostalossa, jonka pihasta voi koska tahansa kipaista omille mansikka-apajille tai haaveilemaan oman huoneen sisustuksesta. Onneksi, sillä siksi myös vanhemmat jaksavat käydä talolla milloin purkamassa, milloin rakentamassa.

Harrastamme talon remontointia, Taru, 42, sanoo.

Tästä on tullut hassu elämäntapa, Raimo eli Rami, 40, vahvistaa.

Ikävä tänne on kuitenkin jo kova. Muistelen niitä iltoja, kun katselimme pihalta makuupussista tähtiä. Olisi ihana päästä asumaan edes alakertaa muutaman vuoden kuluttua, Taru huokaa.

Siiriä ujostuttaa kertoa omia ajatuksiaan talosta, mutta on kohta valmis näyttämään tulevan huoneensa paikan.

Hemma, Vääksy

Siiri tietää jo, mihin hänen huoneensa valmistuu.

Taru ja Rami tapasivat lahtelaisessa yökerhossa vuonna 2000. Hämeenlinnalainen Taru oli opiskellut kenkäsuunnittelijaksi, ja lahtelainen Rami työskenteli tilauspuuseppänä omassa yrityksessään. Kaksi luovaa ihmistä huomasi viihtyvänsä yhdessä, muutti yhteen ja asui ensin lahtelaisessa kerrostaloasunnossa.

Haave omasta talosta sai parin kiertelemään puutaloalueilla ja katselemaan myytävänä-ilmoituksia. Vuonna 2005 Taru ja Ramin äiti olivat toisistaan tietämättä huomanneet ilmoituksen samasta talosta.

Ramin äiti oli katsonut, että onpa sievä pieni talo. Emme me siinä vaiheessa tienneet Vääksystä paljonkaan, mutta tulimme katsomaan ja ihastuimme paikkaan harjulla, Vesijärven ja Päijänteen välissä. Sekin painoi, että tämä oli puolet lähempänä Padasjoen kesämökkiä kuin Lahti, Taru kertoo.

Mukana Kantosilla oli rakennusmestari ja Tarun isä, joka on ollut suureksi avuksi kaikkina remonttivuosina. Kaikki vakuuttuivat siitä, että ryhdikäs hirsitalo seisoo vielä pitkään paikallaan, vaikka kaipasikin remonttia.

Niinpä pariskunta osti 1800-luvun lopulla pystytetyn rakennuksen, joka tuntui olevan salaisuus paikallisille asukkaillekin. Sen ensimmäinen osa oli savutorppa ja mahdollisesti kanavanrakentajien asumus. Aivan Vääksyn sydämessä sijaitsevalle tontille ei vienyt tietä, eikä itse rakennusta juuri erottanut puskien keskellä.

”Ennen remonttia talossa kannattaa asua vuosi tai pari.” – Rami

Mutta talossa saattoi asua, vaikkei siellä juuri mukavuuksia ollutkaan. Kauppaan kuului piharakennus, jossa oli sauna ja varastotilaa, josta Taru yhä haaveilee työhuonetta taiteenteolle.

Ihan heti Kantoset eivät aloittaneet remonttia, sillä puuseppänä Rami tiesi, miten vanhaan taloon pitää suhtautua.

Ensin kannattaa asua vuosi tai pari, jotta tutustuu talon ja omiin tarpeisiin. Moni remontti on pilattu liialla kiirehtimisellä.

Hemma, Vääksy

Nykyinen koti sijaitsee viereisessä kerrostalossa, josta voi koska tahansa kipaista oman talon pihalle.

Muuttopäätöksestä Vääksyyn alkoi molemminpuolinen tutustuminen. Taru lähti pian mukaan Vanhan Vääksyn kehittämisyhdistykseen, jossa hän on ehtinyt toimia niin sihteerinä kuin puheenjohtajana.

Rami otti huolekseen etenkin Vääksyn kaarnalaivakisat, jotka keräävät lapsia ja aikuisia veistämään kaarnalaivoja ja kilpailemaan niiden uittamisessa Vääksynjoessa.

Monenlaiset tapahtumat, talkoot ja myyjäiset ovat hitsanneet Kantosista aitoja vääksyläisiä, jotka voivat nykyään kertoa jo suurella asiantuntemuksella uusille asukkaille paikkakunnan historiasta, kulttuurista ja käymisen arvoisista paikoista. Ystävyyksiäkin on syntynyt.

Tämä ihana yhteisö imaisi mukaan heti, kun muutimme. Myös kaikki palvelut löytyvät läheltä: Siirin esikoulu, kirjasto ja koulu ovat ihan nurkan takana, Taru sanoo.

Tapaamispäivänämme Kantoset ovat juuri viettäneet viikonlopun koko perheen Kanavajameissa, jonka visuaalisen ilmeen Taru on monena vuonna luonut. Nytkin hän oli Siirin ja Ramin avustuksella kerännyt ensin kahdeksan ämpärillistä luonnonkukkia, lainannut jameille räsymattojaan ja koristellut tapahtumaa sponsoripuutarhan lahjoittamilla kukilla. Koristelun ja purkamisen välissä perhe ehti viettää päivän musiikkia kuunnellen.

Siirikin jaksoi lähteä mukaan rakentamaan koristeluja jo kahdeksan aikaan aamulla ja kuunnella myöhemmin viitisen tuntia musiikkia. Oli tosi kivaa, sillä tunnemme hurjan paljon Siirin kavereita, joita oli perheineen paikalla, Taru kertoo.

Hemma, Vääksy

Puutarhatyöt saavat odottaa, mutta jo nyt Siiri ja Taru ovat löytäneet pihasta paljon perinteisiä kasveja.

Siiri kulkee vanhempiensa mukana lähes aina, kun Vääksyssä tapahtuu jotain. Kolmen vuoden äitiys- ja vanhempainvapaan aikana Taru oli mukana käsityöläisporukassa, joka pyöritti Kesä käsillä -puotia kanavan varrella.

Aikansa ammattilaisia tarkkailtuaan Siiri halusi tuoda myyntipöydille myös omaa tuotantoaan. Syntyi Siirin Monsteri Puoti, joka tuottaa epäsäännöllisen säännöllisesti muovailumassasta pieniä avaimenperiä, magneetteja ja muita hyötymaskotteja. Siiri on myynyt niitä myös Tarun ylläpitämän Facebook-sivunsa kautta.

Vuodet 20052012 ennen Siirin syntymää Taru ja Rami asuivat Hemma-talossaan ja ajattelivat, että työ edistyy huone huoneelta. Lopulta se uuvutti Tarun.

Asuimme yhdessä huoneessa, ja pölyn määrä oli vakio. Kun Siiri oli tulossa, oli pakko todeta, että minusta ei ollut siihen.

Alkoi vuokra-asunnon etsintä, mikä ei ensin tuottanut tulosta. Kunnes joku muisti, että naapurikerrostalossa on tyhjä asunto, jonka muistisairas asukas on muuttanut hoitokotiin.

Muutto oli hyvä ratkaisu.

Remontin tuottavuus nousi, kun pääsimme kunnolla kuorimaan ja riisumaan turhaa pois. Oli myös mahdollista vain sulkea ovi työmaalle, kun ei enää jaksanut, Rami kertoo.

Jos hän työskentelee rakennuksella yksin, Taru ja Siiri tulevat sinne usein eväiden kanssa tai paistamaan makkaraa. Siiristä on mukava seurata töiden edistymistä ja haaveilla yläkertaan suunnitellusta omasta huoneestaan. Hänellä on omat työhanskat ja halu tehdä töitä.

Siiri oli varmaan kolmivuotias, kun hän halusi osallistua hirsien eristämiseen pellavariveellä, Rami kertoo.

Siiriä hymyilyttää.

Useana syksynä Kantoset ovat avanneet Hemma-talonsa työmaan ja pienen pihakahvilan vieraille Vanhan Vääksyn avoimet talot ja pihat -tapahtuman yhteydessä. Moni kiinnostunut on tullut vuosi vuodelta paikalle katsomaan kunnostusta, joka ei asiaa tuntemattoman silmissä näytä edistyvän.

Paljon saamme lämmintä tsemppausta ja välillä kuulemme sopivaa vinoilua. On todella kiva nähdä ihmisiä ja kertoa, miksi teemme remonttia alkuperäisillä menetelmillä ja aikataulussa, joka meille sopii. Olemme kohdanneet täällä vähintään satoja ihmisiä, Rami kertoo.

”Yhteisö imaisi mukaan heti, kun muutimme.” – Taru

Ainakin Ely-keskus uskoo projektiin, sillä kesällä 2018 se myönsi rakennusperinnön hoitoon tarkoitetuista rahoistaan Ramille avustuksen vesikaton ja sen alusrakenteiden sekä piipun ja tulisijojen korjaukseen.

Perhe tietää tehdyn työn määrän ja laadun. Tontille on pitänyt rakentaa tie ja uusia viemäröinti. Puita ja pensaita on karsittu sekä maiseman että talon rakenteiden vuoksi. Kaikki vuosikymmenten aikana taloon lisätyt muovit ja muut sopimattomat materiaalit on revitty pois.

Talon runkoon on tehty Museoviraston siunauksella mahdollisimman vähän muutoksia. Kuistia laajennettiin viisi ja puoli neliötä, jotta taloon voidaan rakentaa kylpyhuone. Ramin sydän oli särkyä, kun hän joutui sahaamaan kolmekymmentä senttiä alkuperäistä hirttä pois.

Tuntui, kuin olisin sahannut mummolta käden poikki.

Puusepälle remontti on opettanut valtavasti uusia taitoja perinnerakentamisesta. Yksi ensimmäisiä etappeja oli ikkunankunnostuskurssi, jolle Taru ja Rami osallistuivat yhdessä. Nykyään Rami sekä neuvoo muita että kunnostaa tilauksesta vanhoja ovia ja ikkunoita.

Näihin vuosiin on mahtunut yrittäjän lamavuosia, mutta talo on tuonut myös uutta työtä, Kantoset toteavat.

Hemma, Vääksy

Siirin Monsteri Puoti tuottaa epäsäännöllisen säännöllisesti muovailumassasta pieniä avaimenperiä, magneetteja ja muita hyötymaskotteja.

Elämä Vääksyssä on muuttanut myös Tarun ajatuksia työstään. Jo vuonna 2005 Lahdessa hän oli hakeutunut opiskelemaan graafiseksi suunnittelijaksi voidakseen tehdä luovempaa työtä kuin teollisuuden kenkäsuunnittelijana. Kolme vuotta sitten hän aloitti työt AD:nä mainostoimistossa.

Vääksyssä hän alkoi suunnitella ensin kortteja ja Siirin synnyttyä myös maalata tauluja.

Sivusta seuranneena täytyy sanoa, että lapsen syntymä pulputti Tarussa esiin uuden jakson, Rami kuvaa.

Ensin meni unirytmit sekaisin, minkä vuoksi aloitin maalaamisen. Mutta nyt on enemmän sekä tavoitteellisuutta että luovaa kulmaa, Taru pohtii.

Hän onkin pitänyt vuodesta 2012 lähtien useita taidenäyttelyitä, viimeksi syksyllä 2018 oli esillä vesiaiheisia akryylimaalauksia. Ison osan ideoista hän on saanut katsellessaan maisemia Vesijärvelle ja Päijänteelle.

Juttu on tehty heinäkuussa 2018.

Lue myös: Keltaisen talon hipit

Kuka?

Taru Kantonen

Ammatiltaan kenkämuotoilija ja graafinen suunnittelija.

Työskentelee AD:nä lahtelaisessa mainostoimistossa.

Harrastaa talon remontoimista ja taulujen maalaamista.

Haaveilee muuttamisesta Hemma-taloon, jonka pihalla voi ihailla tähtiä ja näkymää Päijänteelle.

Tietää, että ikävöi muuton jälkeen Vesijärvi-maisemaa, joka näkyy nykyisestä kerrostalokodista.

Kuka?

Raimo Kantonen

Ammatiltaan mallipuuseppä ja perinnerakentaja.

Työskentelee omassa yrityksessään, jossa valmistaa mm. tilauskalusteita ja kunnostaa vanhoja ovia ja ikkunoita.

Harrastaa talon remontoimista, mökkeilyä ja sienestämistä ja osallistuu ajan salliessa talkoisiin Vääksyn tapahtumissa.

Haaveilee aamukahveista omassa kodissa puuhellan lämmössä ja maastopyöräharrastuksen aloittamisesta uudelleen Vääksyn hienoissa maisemissa.


Nyt, kun olet lukenut jutun, haluaisimme kertoa Sinulle,

että julkaisemme aina joitakin printtilehden juttuja verkossa ilmaiseksi. Näin siksi, että tärkeä ja asiantunteva tieto lapsista ja perheistä olisi mahdollisimman monen saatavilla.

Lehtitilauksista saatavilla tuloilla pystymme kuitenkin tekemään laadukkaampaa ja monipuolisempaa lehteä. Haluaisitko auttaa meitä siinä? Tilaamalla Lapsen Maailman printtilehden tuet samalla Lastensuojelun Keskusliiton työtä lapsen oikeuksien edistämiseksi.

Painatamme lehden Punamustan painotalossa. Punamustalle on myönnetty Joutsenmerkki eli Pohjoismainen Ympäristömerkki. Lehti painetaan PEFC-sertifioidulle paperille, johon käytetty puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä ja valvotuista kohteista. Tämä tiedoksi sinulle, jota paperisen lehden ekologinen jalanjälki huolettaa.

Voit halutessasi tilata lehden lahjaksi esim. lähimmälle koululle, päiväkodille, sairaalalle tai neuvolalle. Lasten parissa työskentelevät ammattilaiset arvostavat lehtemme sisältöjä suuresti.

Tuethan työtämme tilaamalla lehden! Lämmin kiitos jo etukäteen.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Tilaa uutiskirje

Saat parhaat juttumme sähköpostiin kerran kuukaudessa.

Tilaa »