Siirry sisältöön
Lastensuojelu

Videopuhelu puolustaa paikkaansa, mutta ei korvaa perinteistä perhetyötä

03.04.2020 Riikka Ahonen Kaisa Sirén

Lastensuojelun etätyö kuva 1

Inarin kunnan lastensuojelussa työskentelevä sosiaaliohjaaja Hanne Lappi tekee etäperhetyötä kuvapuhelujen avulla.

Inarissa on lähes kahden vuoden ajan ollut käytössä suojatussa yhteydessä toimiva lastensuojelun etävastaanotto. Se on tarkoitettu lastensuojelun ja sosiaalihuollon asiakkuudessa oleville lapsille, nuorille sekä perheille

Etäperhetyö mobiililaitteen, tabletin tai tietokoneen avulla alkoi yleistyä perinteisen perhetyön rinnalla Inarissa vajaa kaksi vuotta sitten. Kunnan lastensuojelussa työskentelevä sosiaaliohjaaja Hanne Lappi oli tottunut pitkiin välimatkoihin tavatessaan perhetyön piirissä olevia lapsia ja nuoria.

Norjan ja Venäjän rajalla sijaitseva Inarin kunta on 17 000 neliökilometrillään Suomen suurin kunta. Pitkät etäisyydet rajoittivat tiivistä perhetyötä.

Tämä sai Hanne Lapin kokeilemaan etäperhetyön tekemistä kuvapuhelun avulla. Jo hänen edeltäjänsä oli kokeillut kuvapuhelinyhteyttä asiakkaidensa kanssa.

Minulla oli viikoittaisia tapaamisia nuoren kanssa, jonka luo ajaessa kilometrejä syntyi yhdellä käynnillä noin 300. Kasvokkain tapaamiset uhkasivat jäädä liian harvoiksi, ja päätin kokeilla etävastaanottoa ensin tietokoneella ja sitten matkapuhelimella. Yhteys on ollut alusta asti suojattu.

Lappi oli tehnyt Lapin Ammattikorkeakouluun sosionomin tutkintoon kuuluvan opinnäytetyön, joka käsitteli hyvinvointi- ja e-hyvinvointipalveluiden toteutumista saamelaisten kotiseutualueeseen kuuluvissa harvaan asutuissa Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnissa ja sitä, kuinka niitä voi parantaa digitalisaation luomilla mahdollisuuksilla.

Kuvapuhelut alkoivat aluksi Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman puitteissa. Sittemmin ne jatkuivat Inarin kunnan tarjoaman Virtu.fi-palveluportaalin kautta. Lastensuojelun etävastaanotto on yksi virtuaalisen sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen inarilaisille tarjoamista virtuaalipalveluista.

Huomasin pian, että voin ottaa kuvapuheluihin mukaan tunnekortteja ja tehdä tavoitteellista perhetyötä. Toiminta lähti muotoutumaan ja laajenemaan ja on hiljalleen vakiintumassa perhetyöntekijöiden keskuudessa.

Tällä hetkellä kaksi perhetyöntekijää tekee etäperhetyötä noin 10 lapsen ja nuoren kanssa. Hanne Lappi on tehnyt ensimmäisen nuoren asiakkaansa kanssa etäperhetyötä reilut puolitoista vuotta. Ajokilometrejä säästyy kuukaudessa noin 900 ja työaikaa runsaasti.

Kuvapuhelu on lähentänyt ja tehnyt suhteen tiiviimmäksi verrattuna siihen, että olisimme tavanneet kasvokkain mutta tosi harvoin.

Kuvapuhelussa Lappi voi havainnoida nuoren tunnetiloja.

Voin sanoa vaikka, että näytät tosi surulliselta tai että näytät olevan tosi hyvällä tuulella, ja sitten juttelemme siitä, mitä on tapahtunut.

Nuorin asiakas on esikoululainen

Lastensuojelun etätyö kuva 2

Lastensuojelun piirissä olevien huostaanotettujen tai kotona asuvien lasten tapaaminen on aina lapsi- ja tilannekohtaista ja käytettävissä olevien resurssien sanelemaa.

Asiakassuunnitelman päivityksen lisäksi pyrimme tapaamaan lapset ja nuoret väliaikoina useammankin kerran. Kuvapuhelun avulla se onnistuu helposti, ja lapsen edun kannalta tiivis yhteys on tosi tärkeä, Hanne Lappi kertoo.

Tapaamisten kesto vaihtelee muutamasta minuutista tuntiin. Pisimmät liittyvät usein asiakassuunnitelman päivittämiseen. Tapaamiset ovat virka-aikana painottuen iltapäiviin, sillä lapset ovat usein hoidossa tai koulussa.

Nuoret asiakkaat suhtautuvat kuvapuhelimen käyttöön luontevasti. Pienempien lasten kohdalla perhetyöntekijä ottaa yhteyden sijaisperheeseen, ja vanhemmat ohjaavat lapsen tietokoneelle. Nuorin asiakas on tällä hetkellä esikoululainen. Isommat lapset selviytyvät itsenäisesti matkapuhelimella.

Kantapään kautta on opittu, etäperhetyö kannattaa aloittaa ja opetella aina kasvokkain.

Käytössä on huomioitava, että Virtu.fi käyttää Chrome-, Firefox- ja Opera-selaimia. Kuulokemikrofoni on hyödyksi äänentoiston takia muttei välttämätön.

Vaikka menetelmä on täysin uusi, kaikki ovat ottaneet sen hyvin vastaan. Lapsi voi ensin todeta, ettei halua näyttää kasvojaan, mutta onkin sitten ihan mielellään kuvapuhelinyhteydessä.

Haaste voi enemmänkin olla se, että lapsella saattaa olla negatiivinen kokemus tai tunne sosiaalityöntekijöistä ylipäätään.

Lappi ei ole pitänyt vanhemmille erikseen istuntoja, muttei näe niille mitään estettä. Perhetyön tapaamisiin vanhemmat eivät ole osallistuneet mutta asiakassuunnitelman päivittämiseen kyllä.

Lapilla ei ole tietoa, että etävastaanottoa käytettäisiin perhetyöhön vielä muualla Suomessa. Lastensuojelun etävastaanottoa voidaan käyttää muuallakin Suomessa, mutta perhetyö vaatii suunnitelmallista, kokonaisvaltaista ja pitkäjännitteistä toimintaa, ei pelkkää yksittäistä tapaamista.

Etäperhetyön lähtökohdat ovat samat kuin perinteisen perhetyön. Tavoitteena on tukea asiakkaan ja perheen kokonaisvaltaista hyvinvointia vahvistamalla heidän voimavarojaan ja parantamalla vuorovaikutusta.

Ennakkovalmistelu lapsen tai nuoren kasvokkain tapaamiseen ei paljon poikkea kuvapuhelinyhteyden valmistelusta. Tietyt asiat on kuitenkin ennakoitava.

Jos haluan vaikkapa keskustella lapsen kanssa ajankäyttöympyrästä tai kartoittaa läheisverkostoa, on mietittävä etukäteen, miten saan toimitettua lomakkeet etukäteen. Vaihtoehtoina on antaa ne lapselle henkilökohtaisessa tapaamisessa tai lähettää ne sijaisperheen vanhempien tai nuoren omaan sähköpostiin.

Ei korvaa kasvokkain tapaamista

Lastensuojelun etätyö kuva 3

Jokaisella tapaamisella on tavoite, jota lähdetään työstämään. Pitkälti kyse on tunnetaitojen harjoittelusta tai niiden käsittelystä.

Nuoren iän mukaan voin käyttää tunnekortteja, joita näytän kameran välityksellä, ja alamme keskustella niistä. Pienelle lapselle voin näyttää vaikkapa kuvaa, jossa lapsi vetää toista tukasta. Pohdimme sitten yhdessä, mitä kuvassa tapahtuu, onko se oikein ja mitä voisi tehdä toisin. Kysyn, mitä tunteita kuva herättää lapsessa, Hanne Lappi sanoo.

Nuoren kohdalla voidaan kartoittaa tulevaisuutta. Lappi on havainnut yhdeksi hyväksi keinoksi kysyä nuorelta, mitä tämä haluaisi lukea itsestään sanomalehdestä. Näin tulevaisuuden pohtiminen konkretisoituu. Itsenäistyvää nuorta voi ohjata ja tukea erilaisten lomakkeiden täyttämisessä.

Etävastaanotto puolustaa paikkaansa paitsi pitkien välimatkojen myös sosiaalitoimen resurssipulan helpottamisessa.

Hanne Lapin mielestä tärkeää on muistaa, että niin hyvä menetelmä kuin kuvapuhelu onkin, se ei koskaan voi korvata perinteistä perhetyötä, vaan toimii kasvokkaisten tapaamisten rinnalla.

Kasvokkain tapahtuva vuorovaikutus on todellista, konkreettista ja läheistä. Jos lapsella on paha olla, voin vaikka halata häntä ja lohduttaa. Lapsi tai nuori on helpompi rauhoittaa, kun on läsnä fyysisesti, sanoo Hanne Lappi.

>www.sosiaalikollega.fi/virtu.fi/inari/lastensuojelu_eta

Juttu julkaistaan myös Lapsen Maailman numerossa 4/2020.

Nyt, kun olet lukenut jutun, haluaisimme kertoa Sinulle,

että julkaisemme aina joitakin lehden juttuja verkossa ilmaiseksi. Näin siksi, että tärkeä ja asiantunteva tieto lapsista ja perheistä olisi mahdollisimman monen saatavilla.

Lehtitilauksista saatavilla tuloilla pystymme kuitenkin tekemään laadukkaampaa ja monipuolisempaa lehteä. Haluaisitko auttaa meitä siinä? Tilaamalla Lapsen Maailman printti- tai digilehden tuet samalla Lastensuojelun Keskusliiton työtä lapsen oikeuksien edistämiseksi.

Painatamme lehden Punamustan painotalossa Joensuussa. Punamustalle on myönnetty Joutsenmerkki eli Pohjoismainen Ympäristömerkki. Lehti painetaan PEFC-sertifioidulle paperille, johon käytetty puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä ja valvotuista kohteista. Tämä tiedoksi sinulle, jota paperisen lehden ekologinen jalanjälki huolettaa.

Mainos Lapsen Maailman digilehdestä

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Tilaa uutiskirje

Saat parhaat juttumme sähköpostiin kerran kuukaudessa.

Tilaa »