Hyppää sisältöön

Mistä lapset ja nuoret unelmoivat tai tuntevat huolta? Asiaa selvitettiin koulukiertueella Helsingistä Inariin!

Tahdoimme tietää, mistä lapset ja nuoret haluaisivat lapsen oikeuksien viikolla puhua, kirjoittavat Lastensuojelun Keskusliiton asiantuntijat Ira Custódio ja Mari Väistö. Keskusliitto koordinoi lapsen oikeuksien viestintäverkostoa.
Julkaistu
Teksti Ira Custódio & Mari Väistö
Kuvat Colourbox
Mistä lapset ja nuoret unelmoivat tai tuntevat huolta? Asiaa selvitettiin koulukiertueella Helsingistä Inariin!

Child boy looking outside sitting on grey stylish sofa near window in modern interior and missing friends or dreaming about future, staying home

Marraskuussa vietetään taas lapsen oikeuksien päivää ja sen ympärillä lapsen oikeuksien viikkoa, jonka teema on tänä vuonna Lapsen oikeus tulevaisuuteen. 16.–20.11. vietettävän viikon teeman voi myöhemmin tänä syksynä bongata myös sosiaalisen median kampanjassa, jossa esimerkiksi Kiira Korpi ja Pete Parkkonen ovat kertoneet, mistä he nuorena unelmoivat.

Teema nivoo yhteen monta lasten ja nuorten itsensä tärkeänä pitämää asiaa – ehkä merkittävimpänä niistä lasten ja nuorten kasvavaa huolta ympäristöstä ja ilmastonmuutoksesta. Tulevaisuuteen liittyvät myös opiskelu ja unelma-ammatit sekä lasten ja nuorten useissa yhteyksissä toistama toive siitä, että päättäjät huolehtisivat nykyistä paremmin mielenterveyspalveluiden saatavuudesta.

Lapsen oikeuksien viikkoa tehdään lapsia ja nuoria varten, joten halusimme heidän ajatuksensa mukaan suunnitteluun.

Tahdoimme tietää, mistä lapset unelmoivat, mistä asioista he toivoisivat viikon aikana puhuttavan ja millaisten tehtävien kautta.

Ja koska tulevaisuuteen liittyvät kysymykset voivat näyttää eri puolilla Suomea erilaisilta, halusimme tavata lapsia ja nuoria Helsingistä Inariin. Ja näin myös teimme.

Lasten ja nuorten näkökulmat ovat tärkeä osa paitsi lapsen oikeuksien viikon suunnittelua myös Lastensuojelun Keskusliiton kaikkea vaikuttamistyötä. Tämän takia on tärkeää, että tapaamme säännöllisesti eri puolilla Suomea asuvia ja erilaisista taustoista tulevia lapsia.

Olimmekin iloisia siitä, että koulutapaamisten lisäksi pääsimme Inarissa tapaamaan myös Saamelaiskäräjien nuorisoneuvostoa.

ja keskustelemaan saamelaisnuorten tärkeiksi ja ajankohtaisiksi kokemista kysymyksistä. Tästä aiheesta lisää Lapsen Maailman seuraavassa numerossa!

Kiitos opettajille!

Luokkahuoneisiin ei voi noin vain marssia juttelemaan lasten kanssa. Haluammekin kiittää opettajia, jotka viime talvena auttoivat meitä tapaamisten valmistelussa ja siten mahdollistivat oppilaiden osallistumisen viikon valmisteluun.

Ennen tapaamisia mietimme eri-ikäisille sopivia tapoja käsitellä aihetta. Siinä missä yläkoululaisten kanssa oli helppo jutustellen miettiä abstraktejakin asioita, kolmosluokkalaisten kanssa tarvittiin konkreettisempaa tekemistä.

Lopulta kaikki tapaamamme lapset ja nuoret täyttivät kaverikirjasivun, jossa kysyttiin unelmista. Sekä Helsingissä että Inarissa askarreltiin lisäksi unelmien asuinympäristöt, ja Kirkkonummen yläkoululaisten kanssa mietittiin, millaiset tehtävät olisivat kivoja.

Lapset ja nuoret unelmoivat varsin arkisista asioista

Pyysimme lapsia ja nuoria kertomaan unelmistaan. Halusimme kuulla kaikki kaukaisimmat ja epärealistisemmatkin unelmat.

Nopeasti kävi kuitenkin ilmi, että lapset ja nuoret unelmoivat varsin arkisista, itselleen tärkeistä asioista. Moni unelmoi perheestä, kauniista asuinympäristöstä, kavereista ja onnellisuudesta. Erään lapsen sanoin ”elämästä, joka on elämisen arvoista”.

Poikkeuksellisen korona-ajan vallitessa tuntuu entistä tärkeämmältä palata näihin lasten unelmiin ja miettiä, kuinka vahvistaa turvallisuuden tunnetta ja sitä tavallista arkea, josta moni lapsi haaveilee.

Olisi mielenkiintoista myös selvittää, ovatko tapaamiemme lasten ja nuorten toiveet muuttuneet alkukevään tapaamisten jälkeen.

Hyvä idea nuorilta

Saimme tapaamisista jopa enemmän kuin odotimme.

Lopetellessamme työskentelyä erään ryhmän kanssa nuoret esittivät idean. He kysyivät, voisimmeko pyytää viikon kampanjaan politiikoilta, urheilijoilta ja muusikoilta viestejä siitä, mistä nämä ovat unelmoineet ollessaan lapsia.

Saman ryhmän nuoria osallistui viime vuonna lapsen oikeuksien päivänä järjestettyyn valtioneuvoston valtaukseen, ja heille oli kenties syntynyt tapahtumasta mielikuva, että meillä on tiiviitäkin kytköksiä maan hallitukseen. Kollegamme innostui asiasta, ja kampanjan suunnittelu pyöräytettiin käyntiin.

Lasten ja nuorten kanssa työskentely oli varmastikin tämän vuoden antoisimpia työtehtäviämme. Saimme heiltä paljon tärkeitä näkökulmia viikon suunnitteluun.

Aikuiset mukaan

Oli ilo kiertää kouluja ja huomata, että vaikka koululaitos itsessään onkin kaikkialla jokseenkin samanlainen, käytävillä liikkuvat lapset tekevät joka paikasta omanlaisensa.

Toivomme, että tehtävät innostavat viettämään lapsen oikeuksien viikkoa mahdollisimman laajasti kouluissa ja varhaiskasvatuksessa eri puolilla Suomea.

Oikeus tulevaisuuteen -teemalla haluamme rohkaista jokaista lasta ja nuorta tavoittelemaan unelmiaan.

Haluamme kannustaa myös kaikkia aikuisia keskustelemaan lähipiirinsä lasten ja nuorten kanssa siitä, mitä nämä ajattelevat tulevaisuudesta ja millaisia asioita pitävät tärkeinä.

Ja muistakaa liputtaa lapsen oikeuksien päivänä: se on tänä vuonna ensimmäistä kertaa kalenterissa vakiintuneena liputuspäivänä, kuten on myös Suomen luonnon päivä. Mikäs sen sopivampaa!

Osallistu Lapsen oikeuksien viikkoon!

Lapsen oikeuksien viikkoa vietetään 16.–22.11.2020. Viikon teema on oikeus tulevaisuuteen.

Teemaviikkoon voi osallistua kouluissa, varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa sekä vapaa-ajan harrastusten piirissä. Myös esim. järjestöt, kunnat ja seurakunnat ovat tervetulleita osallistumaan!

Ilmoittaudu mukaan!

Sivustolle on koottu tehtäväpaketteja, joiden avulla lapsen oikeuksia ja tämän vuoden teemaa voi käsitellä eri-ikäisten lasten kanssa. Maksuttomat materiaalit ovat käytettävissä myös teemaviikon jälkeen.

Tutustu viikkoon verkkosivuilla ja osallistu sosiaalisessa mediassa keskusteluun tunnisteella #oikeustulevaisuuteen, muistuttaa Nelli Sinisaari, joka on lapsen oikeuksien viestintäverkoston viestintävastaava.