Siirry sisältöön
Tutkittua tietoa

Vauvat ja apinat nauravat samalla tavalla

07.01.2019 Antti Vanas Colourbox

Simpanssit ja ihmisvauvat osaavat nauraa sekä ulos- että sisäänhengityksen mukana, mutta vauvoilta tuo kyky katoaa ensimmäisten elinkuukausien aikana. Tutkija arvelee muutoksen liittyvän puheen kehitykseen.

Maailman surullisin eläinlaji keksi naurun, väitti filosofi Friedrich Nietzsche. Hän oli väärässä: ihmisen lisäksi monet muutkin kädellislajit nauravat. Ne vain tekevät sen eri tavalla kuin ihmisten enemmistö mutta samalla tavalla kuin ihmisvauvat.

Aikuiset ja vauvaiän ohittaneet lapset hengittävät nauraessaan ulospäin, mutta vauva hekottelee sujuvasti sekä ulos- että sisäänhengityksen aikana. Tässä suhteessa ne muistuttavat simpansseja ja joitakin muita ei-inhimillisiä kädellisiä, kertoi psykologi Disa Sauter Kanadan akustisen seuran kokouksessa marraskuussa.

Asiasta tiedotti mm. uutispalvelu AlphaGalileo otsikolla How Do Babies Laugh? Like Chimps!

Amsterdamin yliopistossa työskentelevä Sauter havainnoi tutkimusryhmineen 44:n iältään 318-kuukautisen vauvan naurua videotallenteilta. Naurutavan huomattiin muuttuvan vähitellen iän karttuessa: mitä vanhempia lapset olivat, sitä useammin he nauroivat pelkästään ulos hengittäessä kuten aikuiset.

Tosin aikuisetkin saattavat nauraa sekä ulos- että sisäänhengityksen mukana, mutta vauvoihin ja simpansseihin verrattuna se on melko harvinaista.

Tilanteelle ei ole olemassa tieteellisesti todistettua selitystä. Sauterin mukaan on kuitenkin mahdollista, että naurun muutoksen syyt liittyvät äänen kontrollin kehittymiseen lapsen oppiessa vähitellen puhumaan.

Asialla voi olla tekemistä myös sen kanssa, miksi ja mille lapset, apinat ja aikuiset ihmiset ylipäätään nauravat. Vauvoilla ja simpansseilla nauru liittyy useimmiten fyysiseen kosketukseen, kuten läheiseen leikkiin ja kutitteluun. Aikuiset taas nauravat yleensä sosiaalisissa tilanteissa.

Miksi psykologi tutkii vauvan naurua niin joviaali ilmiö kuin se onkin? Sauter uskoo, että äänen kehityksen varhaista, puhetta edeltävää vaihetta tutkimalla voidaan tulevaisuudessa päästä entistä aikaisemmin lapsen kehityshäiriöiden jäljille.

Lähde

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Tilaa uutiskirje

Saat parhaat juttumme sähköpostiin kerran kuukaudessa.

Tilaa »