Siirry sisältöön
Tutkittua tietoa

Teinikuntien nousu ja tuho

21.04.2020 Antti Vanas Matti Tapola / IS / Lehtikuva

Tutkittua tietoa 3 2020 teiniliitto

Vuonna 1968 Teiniliitossa oli 95 000 jäsentä. Kansanedustaja Erkki Tuomioja oli yksi heistä.

Alun perin kulttuuriharrastusten varaan rakentuneesta teinikuntatoiminnasta kehittyi 1960-luvun kuluessa yhteiskunnallinen koululaisliike.

Äskettäin päättynyt vuosikymmen tullaan muistamaan kansainvälisestä ilmastoliikkeestä, jonka kärkijoukossa marssivat nuoret ja kouluikäiset, uskoo suomalaisen koululaisaktivismin historiasta väitellyt Essi Jouhki.

Saattaa olla.

Toisaalta Jouhki väittää myös, että ilmastoliikkeen esiinmarssissa on paljon samaa kuin länsimaita sykähdyttäneen ”hullun vuoden” 1968 tapahtumissa ja seurauksissa.

Se tuntuu jo liioittelulta.

Ilmastoliikkeen kärkihahmoksi nousseessa 17-vuotiaassa Greta Thunbergissa on kyllä samaa ehdottomuutta kuin 60-luvun nuorisojohtajissa. Vuoden 1968 kaltaiseen, opiskelijanuoret kaikilla mantereilla mukaansa temmanneeseen kapinaliikkeeseen hän ei kuitenkaan ole kyennyt omaa sukupolveaan nostattamaan.

Ainakaan vielä.

Jouhki selvittää väitöstutkimuksessaan 19501970-lukujen oppikouluissa vaikuttaneiden teinikuntien toimintaa. Tutkimusta varten haastateltiin yli kolmeakymmentä entistä teinikunta-aktiivia.

Väitös Teinikuntatoiminnan sukupolvet Muistitietohistoria oppikoulujen koululaisliikkeestä 19501970-luvuilla tarkastettiin Oulun yliopistossa helmikuussa.

Tutkimus kertoo, miten alun perin kulttuuriharrastusten varaan rakentuneesta teinikuntatoiminnasta kehittyi 1960-luvun kuluessa yhteiskunnallinen koululaisliike. Teinikuntien kattojärjestönä toimi Suomen Teiniliitto, josta kasvoi koululaisnuorison edunvalvoja ja äänekäs poliittinen puolestapuhuja.

Entä jos lasten annettaisiin kokeilla asioita itse?

Kahden ensimmäisen teinisukupolven aikana teinikuntien toiminta oli vahvasti koulun kasvatusideologian ja opettajakunnan säätelemää. 1960-luvulla opettajien ote alkoi kirvota ja Teiniliiton järjestövoima ja vaikutusvalta kasvaa.

Teinikuntien toiminnassa koitti Jouhkin mukaan 1960-luvulla lyhyt vapauden ja spontaanin irrottelun kausi. Konservatiivisesta ja porvarillisesta koulumaailmasta oli juuri pyristelty irti, eikä sittemmin läpikotaisin politisoituneen Teiniliiton vaikutusvalta ollut vielä vakiintunut. Vanha valta näytti olevan murtumassa, ja hetken aikaa kaikki tuntui mahdolliselta.

Vapauden aika päättyi, kun vaikutusvaltaansa kasvattanut Teiniliitto otti teinikunnat hallintaansa. Spontaaniuden tilalle tulivat poliittiset vastakkainasettelut, äärimmäisyys ja ehdottomuus.

Jouhkin mielestä 60-luvun teinitoiminnasta voi kuitenkin löytyä elementtejä, jotka sopisivat ratkaisuksi nykypäivän ongelmiin. Pitäisikö nykykoululaisille esim. tarjota valmiiden toimintamallien sijaan enemmän itseilmaisua kehittäviä toimintamuotoja?

Voisivatko koulut kenties edistää harrastusmahdollisuuksien tasapuolisuutta tarjoamalla harrastustiloja tai edesauttamalla kerhotoimintaa? Ja ennen kaikkea: tulisiko lasten ja nuorten antaa tehdä, kokeilla ja oppia asioita ihan itse?

Nyt, kun olet lukenut jutun, haluaisimme kertoa Sinulle,

että julkaisemme aina joitakin lehden juttuja verkossa ilmaiseksi. Näin siksi, että tärkeä ja asiantunteva tieto lapsista ja perheistä olisi mahdollisimman monen saatavilla.

Lehtitilauksista saatavilla tuloilla pystymme kuitenkin tekemään laadukkaampaa ja monipuolisempaa lehteä. Haluaisitko auttaa meitä siinä? Tilaamalla Lapsen Maailman printti- tai digilehden tuet samalla Lastensuojelun Keskusliiton työtä lapsen oikeuksien edistämiseksi.

Painatamme lehden Punamustan painotalossa Joensuussa. Punamustalle on myönnetty Joutsenmerkki eli Pohjoismainen Ympäristömerkki. Lehti painetaan PEFC-sertifioidulle paperille, johon käytetty puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä ja valvotuista kohteista. Tämä tiedoksi sinulle, jota paperisen lehden ekologinen jalanjälki huolettaa.

Mainos Lapsen Maailman digilehdestä

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Tilaa uutiskirje

Saat parhaat juttumme sähköpostiin kerran kuukaudessa.

Tilaa »