Siirry sisältöön
Tutkittua tietoa

Rakkaus helpottaa kotoutumista

02.12.2016 Antti Vanas Colourbox

Venäjältä Suomeen muuttaneiden lapsiperheiden sosiaalisen hyvinvoinnin rakennusaineita ovat monimuotoisissa ihmissuhteissa vaikuttava rakkaus ja vastavuoroisuus. Sosiaalityön tulisikin kiinnittää huomiota juuri näiden tekijöiden tukemiseen.

Rakkaus ja vastavuoroisuus ovat tärkeitä maahanmuuttajaperheiden kotoutumisessa.Maahanmuuttajaperheen kotoutumista pitäisi auttaa tukemalla perheen omaa toimintaa juuri perheen tarvitsemalla tavalla. Tyypillistä maahanmuuttajaperhettä ei ole olemassakaan, joten sosiaalisen tuen tarvetta on turha yrittää määritellä perheen ulkopuolelta, varoittaa Minna Veistilä väitöskirjassaan.

Venäjältä Suomeen muuttaneiden lapsiperheiden sosiaalisen hyvinvoinnin rakennusaineita ovat monimuotoisissa ihmissuhteissa vaikuttava rakkaus ja vastavuoroisuus. Sosiaalityön tulisikin kiinnittää huomiota juuri näiden tekijöiden tukemiseen.

Rakkaus antoi merkityksen ja mielen Veistilän tutkimien lapsiperheiden elämälle, ja se oli myös yleisin syy perheiden Suomeen tuloon. Yksinäisyys puolestaan oli suuri hyvinvoinnin uhka.

Haastatellut kertoivat pettymysten rakkaudessa ja ystävien saamisen vaikeuden vaikuttavan arkeensa monin tavoin.

Rakkauden vahva läsnäolo perheiden tarinoissa voidaan tutkijan mukaan tulkita myös kulttuurisen mallitarinan uusintamiseksi: tarinat romansseista ja kestävän parisuhteen merkityksestä kiinnittyvät sekä lähtö- että tulomaan kulttuureihin.

Vanhemmat kestivät vieraaseen kulttuuriin sopeutumiseen liittyvät vaikeudet, koska he halusivat rakentaa lapsilleen hyvän elämän. Lapset puolestaan antoivat vanhemmilleen toivoa paremmasta tulevaisuudesta ja jatkuvuudesta.

Vastavuoroisuus näkyi myös perheiden yhteiskuntasuhteessa. Tulijat halusivat tulla nopeasti tuottaviksi kansalaisiksi sen jälkeen, kun uusi kotimaa oli auttanut heidät alkuun.

Sopeutumisvaiheessa perheet tarkkailivat uutta yhteiskuntaa, kieltä ja käyttäytymisen malleja. Kotoutumisvaihe oli aktiivista toimintaa uuden opettelemiseksi. Kotona olemisen vaiheessa maahanmuuttajuus lakkasi ja perhe koki tulleensa osaksi suomalaista yhteiskuntaa.

Veistilä haastatteli tutkimustaan varten 25 Kaakkois-Suomessa asuvaa perhettä. Lasten hyvinvointia tarkasteltiin myös sadutuksen avulla.

>Minna Veistilä: Muutosta hyvinvointiin Tutkimus venäläistaustaisten lapsiperheiden sosiaalisen hyvinvoinnin rakentamisesta integraatioprosesseissa. Helsingin yliopisto 2016.

Lue myös: Venäjällä syntyneet ja Suomessa asuvat Vera ja Kristina

 

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Tilaa uutiskirje

Saat parhaat juttumme sähköpostiin kerran kuukaudessa.

Tilaa »