Siirry sisältöön
Tutkittua tietoa

Nuoren identiteetin muodostuminen

07.08.2017 Antti Vanas StockSnap

Nuorille selkeän identiteetin muodostaminen on yksi tärkeimmistä kehitystehtävistä. Osalle nuorista identiteetti jää epäselväksi ja hajanaiseksi. Stocksnap

Nuorille selkeän identiteetin muodostaminen on yksi tärkeimmistä kehitystehtävistä. Osalle nuorista identiteetti jää epäselväksi ja hajanaiseksi.

Identiteetti on ihmisen käsitys itsestään: siitä, kuka hän on, mitä hän haluaa ja mitä tavoittelee.

Elina Marttinen kertoo psykologian väitöksessään, mikä kaikki voi mennä pieleen nuoren ihmisen identiteetin kehityksessä. Tutkija selvitti, millaisia tavoitteita nuoret itselleen asettavat, ja kuinka epäselvä identiteetti on yhteydessä pahoinvointiin ja vaikeuksiin toimia yhteisöissä ja yhteiskunnassa.

Tutkimuksessa nuoria ja nuoria aikuisia ryhmiteltiin sen perusteella, miten koulutus ja uratavoitteet heitä motivoivat ja miten he pyrkivät ratkaisemaan kysymyksen, keitä he ovat. Samoja noin kuuttasataa suomalaisnuorta seurattiin 16-vuotiaasta 26-vuotiaaksi.

Peräti 40 %:lla tutkituista 23-vuotiaista identiteetti oli selkiintymätön tai osittain selkiintymätön. Identiteetin selkiintymättömyys liittyy nuorilla aikuisilla heikkoon koettuun hyvinvointiin ja motivaatio-ongelmiin.

Jos opiskeluun ja työuraan liittyvät tavoitteet aiheuttivat kasvavaa stressiä läpi koko varhaisaikuisuuden, tilanteeseen liittyi usein myös epäselvää oman itsen etsiskelyä ja päättämättömyyttä. Oman tilan murehtimisen kehästä oli vaikea päästä pois.

Identiteetin löytymistä edistäviä tavoitteita leimaa Marttisen mukaan kolme ominaisuutta: ne ovat konkreettisia, kohdistuvat ulkomaailmaan ja suuntautuvat tulevaisuuteen. Myös konkreettinen vaivannäkö edistää identiteetin selkiytymistä.

”Jos identiteetin selvyys on sitä, että tietää kuka on, niin tärkeisiin asioihin sitoutumisen jälkeen alkaa vastauksiakin löytyä”, Marttinen vakuuttaa.

>Elina Marttinen: Deciding on the direction of career and life: Personal goals, identity development, and well-being during the transition to adulthood. Jyväskylän yliopisto 2017.

Lue painetusta lehdestä loput Tutkittua tietoa -artikkelit Demokratia ok mutta muukin käy ja Kaksi kieltä, yksi ajatus!

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *