Siirry sisältöön
Tutkittua tietoa

Mikään ei toimi, jos tieto ei kulje

29.04.2014 Antti Vanas

Oikeusistuin voi päätyä väärään ratkaisuun, jos lapsen todistus tulkitaan väärin. Perhetyö ei suju, jolleivät sosiaalityön ammattilaiset kommunikoi keskenään. Lisäksi näyttää siltä, että Rouva Perunapäältä saa parempia elämänohjeita kuin Barbielta.

Lapsitodistajalta odotetaan tunteita

Tunteensa näyttävä lapsi on hillitysti esiintyvää lasta uskottavampi todistaja oikeudessa, kertoo Göteborgin yliopiston tutkimus. Kokeellisen psykologian tutkimukseen osallistuneet oikeustieteen opiskelijat arvioivat lapsen kertomuksen uskottavaksi, jos esitystapa on tunnekylläinen. Neutraalin asiallisesti esiintyneitä lapsitodistajia pidettiin vähemmän uskottavina.

Koetilanteessa kaksi näyttelemisen taidon hallitsevaa lasta, tyttö ja poika, esiintyivät poliisin kuulemina koulukiusaamisen uhreina. Kuulemisesta nauhoitettiin kaksi versiota, joista toisessa lapset kertoivat asiasta rauhallisesti, toisessa epäröiden, ahdistuneesti ja nyyhkyttäen.

Testihenkilöinä toimineet tulevat juristit tunsivat Ruotsin korkeimman oikeuden hyväksymät todistusten arviointikriteerit. Silti he perustivat arvionsa sisäistämiinsä lapsiin liittyviin stereotypioihin. Lapselle luontaisena pidetty tunteiden näyttäminen herätti paitsi luottamusta myös myötätuntoa.

Tutkijat pitävät tulosta pulmallisena oikeudenkäytön kannalta, sillä tunteiden näyttämisestä ei ole lapsen kertomuksen luotettavuuden arviointikriteeriksi. Tiedetään, että lapsi saattaa esiintyä poliisikuulustelussa täysin rauhallisena ja puhua silti totta.

Rauhallisesti esiintyvien lasten kertomukset saattavat siis jäädä oikeudenkäynneissä vääristä syistä vaille painoarvoa. Tutkimuksen mukaan ongelma on suurimmillaan hyväksikäyttöepäilyyn liittyvissä oikeudenkäynneissä, jossa lapsi on usein sekä rikoksen uhri että sen tärkein todistaja. Tutkijat kehottavatkin oikeusistuimia arvioimaan lapsen todistusta sen perusteella mitä lapsi sanoo, ei siltä pohjalta, miten hän sen sanoo.

>Sara Landström ym.: Children’s Testimony and the Emotional Victim Effect. Legal and Criminological Psychology. December 2013.

Perhetyö kaipaa yhteistä säveltä

Perhetyössä on äärimmäisen tärkeää, että ammattilaisille ja asiakasperheelle syntyy yhteinen käsitys perheen tilanteesta ja tarvittavasta tuesta. Köyhä yhteistyökumppanuus, jossa tieto ei välity tai ongelmista ei uskalleta puhua, voi pahimmillaan johtaa inhimillisiin tragedioihin. Murheellisimpia esimerkkejä tästä ovat viime vuosien perhesurmat ja kuolemaan johtaneet lasten kaltoinkohtelut.

Asiakaslähtöinen yhteistyökumppanuus ei tarkoita samaa asiaa kaikille perhetyön ammattilaisille, arvostelee Ritva Kuorilehto terveyshallintotieteen väitöksessään. Johdon roolia pidetään epäselvänä, ja vuorovaikutuksen toimivuudesta on eriäviä käsityksiä.

Kuorilehto tutki perhetyön käytäntöjä ja yhteistyötä edistäviä ja estäviä tekijöitä. Tutkimukseen osallistui sosiaali- ja terveydenhuollon johtajia, perhetyön ammattilaisia ja asiakasperheiden edustajia.

Salassapitovelvollisuutta ei pidetty merkittävänä perhetyön esteenä, eikä henkilöstö- tai aikaresurssien lisäämisen uskottu parantavan tilannetta merkittävästi. Työntekijöiden vaihtuvuutta pidettiin kuitenkin ongelmana.

Ammattilaisten toisistaan poikkeavat näkemykset haittaavat yhteistyötä. Sosiaali- ja terveydenhuollon eri alueiden työntekijät tulisikin Kuorilehdon mielestä koulia yhteistyöhön jo peruskoulutuksessa järjestämällä heille monitieteisiä teoria- ja harjoittelukursseja. Näin he tutustuisivat alusta lähtien toistensa ammatillisiin rooleihin ja oppisivat kommunikoimaan keskenään nykyistä sujuvammin.

Yhteistä arvokeskustelua ja selkeää johtajuutta tarvitaan, jotta yhteistyö saadaan toimimaan ammattilaisten ja perheiden välillä ja hyvät työntekijät pysymään työpaikoissa. Asiakasperheillä pitää olla oma luotettava vastuutyöntekijä, joka hoitaa yhteydenpidon perheen ja ammattilaisten välillä ja tuntee perheen käyttämät palvelut.

>Ritva Kuorilehto: Moniasiantuntijuus sosiaali- ja terveydenhuollon perhetyössä. Monitahoarviointi Q-metodologialla. Oulun yliopisto 2014.

Barbie kaventaa tytön urahaaveita

Barbie voi olla mitä vaan, lupaa leluyhtiön mainos. Pinnalliset kauneusihanteet kärjistävän muovipötkylän vaikutus sillä leikkivään tyttöön on kuitenkin juuri päinvastainen, väittävät Kalifornian yliopiston tutkijat. Sex Roles -tiedelehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan Barbie-nukke köyhdyttää tyttöjen tulevaisuudenodotuksia sen suhteen, mitkä ammatit heille voisivat sopia.

Koetilanteessa 37 iältään 47-vuotiasta tyttöä leikki viisi minuuttia joko seksikkäällä Barbiella tai huomattavasti proosallisemman oloisella Mrs. Potatoe Head, eli Rouva Perunapää -nukella. Pääjalkaisen ja humoristisen Rouvan Perunapään malli voisi olla peräisin lapsen omasta mielikuvituksesta, ei aikuisten fantasioista, kuten Barbien tapauksessa.

Leikkituokion jälkeen tytöille näytettiin kymmentä ammatteja esittävää valokuvia ja kysyttiin, missä niistä he voisivat kuvitella itse aikuisina toimivansa, ja mitkä sopivat vain pojille.

Barbie-nukeilla leikkineet tytöt pitivät suurinta osaa ammateista epäsopivina itselleen ja sopivina vain pojille. Rouva Perunapäällä leikkineet arvioivat itselleen ja pojille sopivien ammattien osuudet likimain tasan.

Vaikutus oli sama riippumatta siitä, oliko leikkikaluna lääkäriksi vai muoti-ikoniksi stailattu Barbie. Tästä tutkijat päättelevät, että Barbi-nuken äärimmilleen viedyt muodot täydellisine kasvoineen ja luonnottomiin mittasuhteisiin venytettyine raajoineen vievät voiton nuken vaatetuksen ja muun varustuksen välittämästä viestistä.

Ammatillisia haaveita rajoittavan Barbie-vaikutuksen syyt jäävät tutkimuksessa hieman hämärän peittoon. Tutkimuksessa on mukana kaksi tyttöjen tulevaisuuteen viittaavaa tekijää: työura ja Barbie-nuken seksuaalisesti kypsä vartalo. Tytöt näkevät nämä tekijät omalla kohdallaan toisensa pois sulkevina ja jokin tässä ajassa aiheuttaa sen, että vaaka kallistuu naisen ikiaikaisten fyysisten ”menestystekijöiden” puolelle.

>Sherman, A.M. & Zurbriggen, E.L. (2014): ”Boys Can Be Anything”: Effect of Barbie Play on Girls’ Career Cognitions. Sex Roles. DOI 10.1007/s11199-014-0347-y

Tilaa uutiskirje

Saat parhaat juttumme sähköpostiin kerran kuukaudessa.

Tilaa »