Siirry sisältöön
Tutkittua tietoa

Kurittomat ja kullannuput

06.11.2017 Antti Vanas Mostphotos

Kurittomat ja kullannuput, lapsikuvan kaksi ääripäätä.

Antiikin jumalista Dionysos edustaa länsimaiden kulttuurihistoriassa hurmosta ja hillittömyyttä, Apollon puolestaan harmoniaa ja kaunista illuusiota. Nämä ovat myös lapsikuvan kaksi ääripäätä, eikä niiden eläviä esikuvia tarvitse hakea kaukaa.

Dionyysinen lapsi makaa selällään lähikaupan irtokarkkihyllyn edessä ja parkuu. Hän on synnynnäisesti vaativa, mukavuudenhaluinen ja kuriton. Aikuisen valvontaa tarvitaan, sillä ilman sitä tuhoisat taipumukset saattaisivat päästä valloilleen ja uhata lopulta koko järjestynyttä yhteiskuntaa.

Apollooninen lapsi nukkuu viattoman unta nenä tuhisten ja nallea halaten ja saa vieressä valvovan vanhemman katumaan sitä, että tuli kivahtaneeksi pikku enkelilleen. Apollooninen lapsi on luonnostaan hyvä ja viaton. Hän on aikuisen rakkauden ja huolenpidon kohde.

Kyse on tietenkin yhdestä ja samasta lapsesta, mutta kahdesta näkökulmasta. Tiina Lämsän väitöstutkimuksen mukaan lapsuutta luonnehditaan yhteiskunnassamme toisilleen vastakkaisilla mielikuvilla, kuten kurittomuudella ja viattomuudella, riippuvuudella ja toimijuudella sekä tulevaisuuden toivolla ja nostalgialla.

Lämsä tutki lapsuuskuvaa lasten arkielämässä ja mediassa. Aineistona olivat tv-mainokset sekä lasten, vanhempien ja päiväkotihenkilöstön sanoin ja kuvin pitämät havaintopäiväkirjat.

Nostalginen ihanne luonnollisesta ”metsänlaidan lapsuudesta” elää Lämsän mukaan edelleen vahvana. Lapsi nähdään myös sijoituksena tulevaisuuteen tai perheen aseman ilmentäjänä.

Lapsuuskuva vaikuttaa lapsille suunniteltuihin palveluihin, tiloihin ja materiaaleihin ylipäätään likimain kaikkeen, mitä lapselle tarjotaan. Se, millaisia kuvia, iskulauseita ja mainostarinoita lapsista käytetään, kertoo yksityisen yrityksen tai julkisen toimijan arvomaailmasta.

Mainostajat pyrkivät hyödyntämään lapsi- ja perhekäsitysten ja tunteilla ladattuja ihanteita; mainoksissa esiintyvien lasten avulla luodaan vaikutelmaa esim. perheen kiinteydestä.

Lapsuuskuva vaikuttaa myös siihen, miten julkisrahoitteista varhaiskasvatusta johdetaan, ja millaisia palveluita se tarjoaa. Lämsän mukaan se vaikuttaa jopa päiväkotien alueelliseen sijoittamiseen.

>Tiina Lämsä: Näkyvä lapsuus. Lapsuuskuva havainnointipäiväkirjassa ja television mainoskuvissa. Jyväskylän yliopisto 2017.

Lue painetusta lehdestä loput Tutkittua tietoa -artikkelit: Lapsiorjat pyörittivät varhaista teollisuutta ja Temperamenttien erot käytösongelmien taustalla.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Tilaa uutiskirje

Saat parhaat juttumme sähköpostiin kerran kuukaudessa.

Tilaa »