Hyppää sisältöön

Uusi ilme

Lastensuojelua yritetään kehittää, mutta se ei voi tapahtua ilman uutta ilmettä, Seppo Sauro pohtii pääkirjoituksessaan.
Julkaistu
Teksti Seppo Sauro
Uusi ilme

Mikä se on, johon kadunmies ei usko?

Jota suuri yleisö ei tue?

Jossa tehdään hartiavoimin uusia ja muutetaan vanhoja lakeja?

Jota sosiaali- ja terveysministeriö, Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos, Valvira ynnä kunnat rukkaavat ja säätävät?

Jonka kasvuprosentit ovat ylittäneet parhaimmankin pörssiyhtiön vastaavat yli kahdenkymmenen viime vuoden ajan?

Johon syntyy uutta asiakaskuntaa ennätysmäärä?

Sehän on tietysti lastensuojelu.

Lastensuojelua yritetään kehittää, mutta se ei voi tapahtua ilman uutta ilmettä. Ilmettä, jonka avainsanoja ovat huumori, sääntöjen puitteissa tapahtuva avoimuus, asiakkaan arvostaminen, selkeät ratkaisut ja ymmärrettävät pelisäännöt.

Ilmeessä tulee näkyä kovankin lastensuojelun – ehkä piilotettu – empaattisuus ja välittäminen. Tavoitteena tulee olla, että lastensuojelu on koko kansan asia. Silloin kaikilta löytyy luottamusta siihen, että tiukan paikan tullen lastensuojelusta löytyy se paras ystävä.

Aarteet

Niitä minulla on.

Viimeisimpänä Hertta, joka viestii selkeästi aina hyvällä päällä, hymy herkässä. Ukin kulta, jo puoli vuotta.

Muut aarteet eivät hänen rinnallaan himmene.

Saimi, Valtteri ja Emmi sanovat kuin yhdestä suusta, että ”ei meitä ole löydetty maasta”. Eipä niin, mutta aarteita te olette kumminkin.