Hyppää sisältöön

”Muuttolinnut lepuuttavat aivojaan pikanokosilla. Voisimme ottaa siitä oppia.”

Kevät saa Hanna Heinosen havainnoimaan muuttolintuja ja samalla pohtimaan, miten tietoa haetaan ja oppi menee perille. Esimerkin voima ainakin on vahva: siksi pyöräilykypärät päähän aikuisille, kun lähdetään perheen kanssa keväiselle pyörälenkille!
Julkaistu
Teksti Hanna Heinonen
Kuvat Mara Leppä
”Muuttolinnut lepuuttavat aivojaan pikanokosilla. Voisimme ottaa siitä oppia.”

Kevään tuloa seuratessa mieltä ilahduttaa erityisesti muuttolintujen paluu. Koska talvella oli alkuvuodesta kylmiä jaksoja, panin lauhojen ilmojen mukanaan tuomat ensimmäiset töyhtöhyypät ja joutsenet merkille.

Todellinen kevään merkki on mustarastaiden kevätkonsertti ja nyt jo toistamiseen pihamäntyymme pesää rakentava palokärki.

Olen oppinut linnuista enemmän vasta aikuisena, sillä koulussa, luokkahuoneen seinien sisäpuolella, saatu oppi ei mennyt perille.

Luonto – sen hajut, äänet, värit, muodot – on opittava luonnossa. Ilmansuunnatkin konkretisoituvat vasta siellä.

Tässä suhteessa puolisoani onnisti: teoriaoppi puhallettiin koulussa eloon opettajan johdolla tehdyillä luontoretkillä, mitä toki oman kodin kiinnostuskin tuki. Tästä oppimisen mallista olen minäkin saanut hyötyä.

Voi vain ihmetellä lintujen kykyä tehdä pitkiä muuttomatkoja ja suunnistaa ilmiömäisesti vaistojensa avulla.

Luonto-ohjelmaa kuunnellessani opin, että muuttolinnut lepuuttavat aivojaan pikanokosilla. Voisimme ottaa siitä oppia. Aivojen lepuuttamiseen tuntuu olevan entistä enemmän tarvetta, sillä päälle vyöryvä tietotulva on melkoinen. Tietoa saa, vaikkei sitä aktiivisesti etsisikään.

On iso kysymys, haemmeko tietoa muodostaaksemme käsityksen jostain asiasta vai haemmeko sitä vain tukemaan omaa näkemystämme.

Sosiaalinen media on muuttanut tiedonhakutottumuksia ja toisaalta sekoittanut tiedon ja toiminnan areenoita. Some on myös murtanut perinteisiä tiedon tuottamisen auktoriteetteja, ja medialukutaito on entistä tärkeämpää ei vain lapsille, vaan ennen kaikkea aikuisille. Meidän tulisi ymmärtää, milloin ja miksi tietoon tulee suhtautua kriittisesti.

Tarvitaan tutkimukseen perustuvaa tietoa myös siitä, miten lasten ja perheiden hyvinvointia voidaan lisätä. Näin siksi, ettei päädyttäisi tutkimusprofessori Tarja Heinon kuvaamaan tilanteeseen. Hän on tutkinut lastensuojelun vaikuttavuuden arviointia. Heinon mielestä sitä tehdään ”mutu-tuntumalla”, eikä esimerkiksi kunnissa ole arvioitu lapsiasioiden vaikuttavuutta tutkimukselliseen näyttöön ja indikaattoreihin perustuen. Mikään uudistamis- tai muutostyö ei saisi perustua mutuun. Sen sijaan tarvitaan tutkimustietoa ja analyyttisyyttä sekä kriittistä suhtautumista tietoon ja tietolähteisiin.

Nyt tekee mieli hypätä pyörän selkään. Keväthuumassakin aivoja kannattaa suojata kypärällä. Nuoret ovat ryhmä, jolta sen käyttö tahtoo unohtua.

Nuorille tärkeät roolimalliteli muut nuoret ja heidän ihailemansa somepersoonat – kannustavat Aivovammaliiton Tee kypärätemppu -hankkeessa täyttämään kadut värikkäillä ja erilaisilla fillaristeilla. Ja tietty pyöräilykypärä päässä… Lähdetään me aikuisetkin mukaan tähän kypärätemppuun!

Hanna Heinonen on Lapsen Maailman päätoimittaja ja Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja.