Siirry sisältöön
Pääkirjoitus

”Lapset ovat pienituloisia vailla omaa syytään”

08.01.2018 Hanna Heinonen Mara Leppä

Hanna Heinonen on Lapsen Maailman päätoimittaja ja Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja.

Vuoden käynnistyessä on tiedossa useita isoja asioita, jotka vaikuttavat merkittävällä tavalla sekä lasten että perheiden arkeen ja hyvinvointiin. Parhaassa tapauksessa uudistukset voivat hillitä eriarvoistumiskehitystä.

Viime aikoina heikoimmassa asemassa oleviin lapsiperheisiin on kohdistunut useita säästötoimenpiteitä ja leikkauksia, joiden yhteisvaikutuksia olisi voitu etukäteen selvittää lapsivaikutusten arvioinnilla.

Nyt tarvitaan kansallista lapsistrategiaa, joka ohjaa valtionhallinnon, kuntien ja maakuntien työtä. Lapsen edun huomioivaa politiikkaa ei voi toteuttaa siten, että yksittäiset lainsäädäntöuudistukset toteutetaan irrallisina toisistaan. Näin yhteiskunnan eri toimijat sitoutuisivat vakavasti lasten oikeuksien edistämiseen.

Eriarvoistumisen kokemus arjessa on musertava erityisesti lasten kohdalla. Jos lapsi ei taloudellisista syistä voi harrastaa, osallistua kavereidensa syntymäpäiville, matkustaa tai ostaa samanlaisia kulutustavaroita kuin ikätoverinsa, kokemus vielä kumuloituu.

Lastensuojelun Keskusliiton vuonna 2015 nuorille tekemässä kyselyssä useat vastaajat tiedostivat, että lapset elävät entistä eriarvoisemmassa yhteiskunnassa. He korostivat hyvin vahvasti yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa ja toivat esille, että lapset ovat pienituloisia vailla omaa syytään: ”Lapset ovat viattomia, jos vanhemmilla on pienet tulot tai jos vanhemmat ovat työttömiä”.

Lapsuusiän olosuhteet vaikuttavat merkittävästi myöhemmän elämän terveyteen ja hyvinvointiin. Siksi on toimittava kaikin keinoin eriarvoisuuden vähentämiseksi ja oikeudenmukaisemman yhteiskunnan rakentamiseksi. Kaikilla lapsilla on oltava oikeus hyvää tulevaisuuteen.

Poptähti Alma totesi oivallisesti, että verojen maksu ärsyttää, mutta se on aivan oikein, jotta köyhemmätkin ihmiset saavat ilmaisen sairaanhoidon ja koulutuksen.

Yksi tärkeä tekijä eriarvoisuuden taustalla on heikko koulutus. Meidän tulisikin huolehtia siitä, ettei yksikään peruskoulun päättävä nuori jää ilman opiskelupaikkaa.

Koulunkäynnin onnistuminen edellyttää hyvää lukutaitoa. Siitä ei saisi tulla tekijä, joka erottelee nuoria.

Lukutaitoon vaikuttavat monet asia, joista yksi on vanhempien suhtautuminen lukemiseen ja se, miten he lapselle lukevat. Lapselle ääneen lukeminen on mukaansa tempaavaa ja äärimmäisen palkitsevaa.

Isovanhemmuuden myötä perheessämme on kaivettu kaapin kätköistä vanhoja satukirjoja. Uskomatonta kyllä, muistamme lähes sanatarkasti loruja ulkoa. Jos muistijälki on piirtynyt meihin vanhempiin noin vahvasti, on pakko uskoa, että sama on tapahtunut myös lapsillemme.

Vuoden ikäinen lapsenlapseni luetuttaa samaa Puppe-kirjaa vähintään kymmenen kertaa peräjälkeen ja aina riemu on yhtä suuri sekä hänen että minun.

On surullista, että varhaisia lukemiseen liittyviä kokemuksia on vain reilulla neljänneksellä suomalaislapsista. Kysehän ei ole pelkästään lukemiseen liittyvistä kokemuksista, vaan myös yhdessäolon opettelusta ja keskustelukulttuuriin kasvamisesta.

Hyvässä keskustelukulttuurissa on myönteinen sävy eriävistä mielipiteistä ja kritiikistä huolimatta. Siihen kuuluu toisen mielipiteen kuuleminen ja ymmärtäminen. Erimielisyys on sallittua, ja asioista keskustelemiseen kannustetaan.

Koska lapsilla ja nuorilla on paljon sanottavaa ja uudenlaisia näkemyksiä asioista, ei kiirehditä heidän ohitseen, vaan pysähdytään ja kuunnellaan: Aloitetaan jo tänään!

Hanna Heinonen on Lapsen Maailman päätoimittaja ja Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *