Siirry sisältöön
Pääkirjoitus

Katse minusta meihin

09.01.2017 Hanna Heinonen Mara Leppä

Kun Suomi täyttää sata vuotta, sitä asettelee itsensä mielellään osaksi suurempaa kuvaa.

Opin isovanhemmiltani paljon. Millaista oli jättää rajan taakse sekä fyysinen että henkinen koti? Millaisin eväin oman elämän rakentaminen uudessa ympäristössä onnistui?

Sukupolvien ketjussa kiinnityin myös kaupungistumiseen ja lähiöiden syntyyn. Arvopuolella auttamisen itsestäänselvyys sekä ihmisten oikeudenmukainen ja yhdenvertainen kohtelu kiinnittävät minut edellisiin sukupolviin. Myös saamani koulutus ja toimivat hyvinvointipalvelut ovat siivittäneet eteenpäin.

Saadut muistijäljet ovat kantaneet hyvinä ja huonoina hetkinä. Tärkeintä on ollut kokemus siitä, että kuulun juuri tähän perheeseen ja tähän yhteisöön. Tämä pian 100-vuotias Suomi on juuri se maa, jonka toivon tarjoavan tällaisia kokemuksia jokaiselle täällä asuvalle.

Ne luovat yhdenvertaisia mahdollisuuksia, toivoa, iloa, tulevaisuutta ja yhdessä tekemistä. Ne takaavat, ettei Suomi ole joukko yksilöitä tai pahimmillaan joukko yksinäisiä vaan ME kaikki.

Kansakuntana olemme taistelleet absoluuttista köyhyyttä vastaan ja luoneet mahdollisuuksien tasa-arvoa ennen kaikkea sosiaalipoliittisilla uudistuksilla. Sosiaalisia oikeuksia vahvistamalla Suomessa haluttiin suojata kaikkia myös elämän yllättävissä käännekohdissa niissä ala- ja mutkamäissä, joista osaan ei itse voinut vaikuttaa.

Hyvinvointivaltion rakentaminen ei olisi ollut mahdollista ilman vahvoja suunnannäyttäjiä, jollaiseksi sosiaalipolitiikassa nousi Pekka Kuusi. On kerrassaan upeaa, miten hän vaikutti aikansa politiikkaan ja ajatteluun!

Miten vaikuttaa siihen, että lasten ja perheiden asiat nousisivat poliittisen mielenkiinnon kohteeksi? Siihen, etteivät päätöksenteko ja poliittiset ratkaisut perustu sattumanvaraisuuteen tai pahimmillaan googlettamiseen?

Nykyinen nopearytminen päätöksenteko haastaa tiedontuottamisen. Tarvitaan analyysiä olemassa olevasta tiedosta, ennakointia tiedon tarpeista, tutkimus- ja selvitystasoista tietoa sekä kokemustiedon hyödyntämistä. Ydinsanomat pitäisi osata konkretisoida ja tieto visualisoida.

Toivottavasti tulevaisuutta määrittävät kestävän kehityksen periaatteet, joiden avulla suojelemme elinympäristöä tuleville sukupolville. Jokaisen meistä tulisi pohtia, mitä voimme tehdä kestävän kehityksen vauhdittamiseksi.

Köyhyyden poistaminen, kaikinpuolisen hyvinvoinnin lisääminen, koulutuksellinen ja sukupuolten välinen tasa-arvo, ilmastokysymykset sekä vastuullinen kuluttaminen ovat hyviä esimerkkejä periaatteista, jotka toteutuessaan edistävät meidän kaikkein hyvinvointia. Olisiko siis aika kääntää katse minusta meihin? Miettiä, millaiseen sukupolvien ketjuun kiinnittyvät meidän lapsemme?

Rakennetaan yhdessä ja yhdenvertaisuutta edistäen turvallinen tulevaisuus lapsillemme. Se on mahdollista vain, jos vaalimme inhimillisyyttä ja ihmisoikeuksia.

Tervetuloa riemuvuosi! Myös Lastensuojelun Keskusliitolla on syytä juhlaan: se täyttää 80 vuotta.

Hanna Heinonen on Lapsen Maailman päätoimittaja ja Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Tilaa uutiskirje

Saat parhaat juttumme sähköpostiin kerran kuukaudessa.

Tilaa »