Hyppää sisältöön

Hyvät eväät elämään

Some ja netti vangitsevat nykylapset kuten televisio ja kirjat edelliset sukupolvet. Ulos patistamisen sijaan kannattaisi tarjota innostavia ja intohimon sytyttäviä vaihtoehtoja. Kansalaisjärjestöjä tarvitaan tarjoamaan harrastuksia, lisäämään hyvinvointia ja luomaan osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia, Hanna Heinonen pohtii.
Julkaistu
Teksti Hanna Heinonen
Kuvat Mara Leppä
Hyvät eväät elämään

Lapsena istuin nenä kiinni kirjassa. Vanhemmat patistivat ulkoleikkeihin ja liikkumaan, välillä turhaan, mutta usein myös onnistunein lopputuloksin. Omat lapseni nauliutuivat television ääreen. Muumien ja monien muiden lastenohjelmien katsominen olisi voinut jatkua loputtomiin. Koetin silti innostaa heitä muihin puuhiin kuten vanhempani aikoinaan minua. Nykylapset naulitsee some ja netti.

Lapsia kannustetaan edelleen muihin puuhiin. Sen sijaan, että lapsen valitsema tekeminen tuomittaisiin, olisi tärkeää opettaa näkemään asioiden hyvät puolet ja tarjota houkuttelevia vaihtoehtoja. Toisaalta: synnyttääkö intensiivinen tekeminen intohimoa ja innostusta jotain asiaa tai tekemistä kohtaan – vai päinvastoin?

Intohimo, innostus ja intensiivisyys värittävät 20-vuotistaivaltaan elokuussa juhlinutta Iceheartsia, joka tekee lastensuojelutyötä joukkueurheilun avulla. Moni lapsi ja nuori on saanut arkeensa pitkäkestoista turvaa ja hän on voinut kiinnittyä joukkueeseen, kavereihin ja perheensä ulkopuoliseen aikuiseen. Hän on myös voinut luottaa siihen, että apua on aina saatavilla. Ennen kaikkea hän on saanut kokea olevansa tärkeä.

Icehearts on hieno esimerkki kansalaisjärjestöstä, jonka työ edistää tasa-arvoa ja vahvistaa osallisuuden ja tärkeyden kokemuksia. Kansalaisjärjestöt lisäävätkin monin tavoin hyvinvointia ja luovat osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia.

Lastensuojelun Keskusliitto tekee omalta osaltaan vaikuttamistyötä, joka edistää lapsen oikeuksia yhteiskunnassa. Se kokoaa lasten ja nuorten näkökulmia päättäjien tietoisuuteen sekä lasten ja nuorten tapaamisista että verkon välityksellä, kouluttaa lastensuojelun ammattilaisia sekä tuottaa tietoa lasten ja perheiden elämään tai palveluihin liittyvistä epäkohdista. Hyvä esimerkki pitkäjänteisestä vaikuttamistyöstä on kuritusväkivallan vastainen työ, jota Keskusliitto on tehnyt vuosikymmeniä. Näin se on edistänyt lasten kasvatuskäytäntöjen uudistumista. Parhaillaan liitto on mukana Kasvatuspuntari-kampanjassa, jossa vanhemmat voivat arvioida, antavatko heidän kasvatustapansa lapselle hyvät eväät elämään.

Järjestöt tuottavat monenlaisia palveluita matalan kynnyksen palveluista vaativiin erityispalveluihin. Niiden palvelutuotantoon kiinnittyy usein myös erilaisia vertaistuen ja vapaaehtoistoiminnan muotoja, jotka ovat tutkitusti hyödyllisiä sekä tukea saavalle että sitä antavalle. Julkisten palvelujen mustiin aukkoihin putoavat ovat usein saaneet apua vapaaehtois- tai vertaistoiminnan kautta.

Kun lapsi- ja perhepalveluja uudistetaan sotessa ja kehitetään lape-muutosohjelmassa, on hyvä muistaa järjestöjen tekemän työn tärkeys.

PS

Maailman tilanne tunkeutuu entistä useammin olohuoneisiimme. Sivullisiin kohdistetut väkivallanteot ovat synnyttäneet pelkoa ja epäluottamusta kanssakulkijoita kohtaan. Meitä ovat puhuttaneet tieraivo, psyykkisesti sairaiden ihmisten epätoivoiset teot ja terrori-iskut.

Lapsia ei voi sulkea kokonaan uutistapahtumien ulkopuolelle. He kuulevat ja näkevät monia ikäviä asioita ja meidän aikuisten on huolehdittava siitä, että he voivat kysyä ja saada vastauksia vaikeistakin asioista. Hyviä neuvoja löytää ainakin Mannerheimin Lastensuojeluliiton sivuilta.

Hanna Heinonen on Lapsen Maailman päätoimittaja ja Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja.