Siirry sisältöön
Kuukauden kirjat

Selkokirjoja lapsille ja nuorille

29.05.2020 Ismo Loivamaa

Näkymätön myrsky -kirjan kuvituskuva

Kuvitus kirjasta Näkymätön myrsky.

Selkokirjojen tarjonta monipuolistuu ja raikastuu. Onnellista on sekin, että selkokirjoihin suhtaudutaan luontevasti ja niiden merkitys erityisryhmille tunnetaan. Selkokirjan avulla entistä useampi pääsee lukemisen makuun.

Kun sisällöllisesti ja teknisesti helpotettua kirjallisuutta alettiin kehitellä 1980-luvun taitteessa, siihen suhtauduttiin jopa kielteisesti. Ajateltiin, että selkeyttäminen merkitsee kirjallisuuden laimentamista. Nimekkäät kirjailijat vimmastuivat ja huusivat Suomen Kuvalehdessä: ”Selko on sekoilua!”

Pikkuhiljaa selkokirjallisuutta on onneksi opittu tarjoamaan monenlaisille tarvitsijoille, ei vähiten maahanmuuttajille. Selkokielen avulla kaunokirjallisuuden klassikot kesyyntyvät ja päivän suosituimmat uutuudet muuttuvat houkutteleviksi.

Demokratiaa on sekin, että selkokielellä on saatavissa tärkeitä tietokirjoja historiasta alkaen.

Tittamari Marttisen Seksistä selkoa (Avain, kuv. Jussi Jääskeläinen) on hyvä esimerkki selkokielisen tietokirjan mahdollisuuksista: kirjailija kertoo seksuaalisuudesta niin ytimekkäästi, että kirjasta on hyötyä kaikille nuorille.

Mukava kuvitus ja miellyttävän lämmin kertomistapa luovat läheistä ja keskustelevaa ilmapiiriä. Teksti ja tyylikkään viitteellinen kuvitus muodostavat hienon kokonaisuuden!

Marttinen käsittelee seksuaalisuutta laajasti niinpä ystävyys ja ihastuminen ovat vahvasti mukana. Kirjailijan mukaan ihastuminen tekee ihmeitä:

”Sinusta tulee salainen agentti tai supernainen tai ihmeidentekijä, terässankari tai lohikäärmeenkesyttäjä.”

Eukonkannosta ilmakitarointiin…

Kerron Suomesta -kirjan kansiSuomalaista kiinnostaa aina, mitä muut meistä ajattelevat. Siksi Sakari Kilkin selkokielinen tietokirja Kerron Suomesta (Opike, kuv. Anna Polkutie) on myös suomalaiselle hauskaa luettavaa, vaikka suomalaisuuden periaatteista taitavat ennen kaikkea hyötyä muualta muuttaneet.

Kirjassa Ellin kiinalainen ystävä Mei matkustaa pariksi viikoksi Suomeen, ja nuorten naisten keskusteluista hahmottuu käsitys yritteliäästä, vähän hassusta pohjoisesta maasta. Suurten saavutusten ja hyvinvoinnin rinnalla kerrotaan mm. eukonkannosta, nakkikioskitappeluista, kielen jäätymisestä rautatankoon ja ilmakitaran mestaruuskisoista.

Ystävysten keskustelu ei välttämättä ole luontevaa, mutta tuleepa helppoon muotoon pakattuna paljon tietoa. Kuvat ja tehtävät varmistavat tiedon omaksumista.

Suomesta kerrotaan epäilemättä toisella tapaa kiinalaiselle turistille kuin pakolaiselle. Tarvitaan kipeästi lisää pakolaisille suunnattuja kirjoja sekä sellaisia tietokirjoja, joissa kerrotaan esim. somaleista ja heidän kulttuuristaan.

Kulttuurien törmääminen voi olla kiperä aihe, mutta selkokirjoissa sitäkin voisi pehmeästi käsitellä.

Lukukoira kuuntelee vaikka veroilmoituksen täyttöohjeita

Koiran kanssa kirjan -kansiPari vuotta sitten Mervi Heikkilä kirjoitti koskettavan selkokirjan kissakohtaloista ja nyt hän kertoo harrastus- ja työkoirista. Koiran kanssa (Avain, kuv. Marjo Nygård) on sekä hellyttävä että hyödyllinen vilkaisu koiramaailmaan.

Kirjan aloittaa komeasti Börje, Suomen ensimmäinen koulutettu lukukoira. Sen lempikirjoja ovat kaikki luukkukirjat ja Muumi-kuvakirjat, mutta hievahtamatta se kuuntelee ”vaikka veroilmoitusten täyttöohjeita”.

Kärsivällisen lukukoiran lisäksi tutustutaan mm. metsästys-, talli- ja porokoiraan sekä temppuja tekevään Nelliin, joka on myös arjen sankari, sillä niin hyvä lohduttaja se on.

Heikkilän koirakokoelma näyttää, miten eloisaa ja inhimillistä voi tietopohjainen selkokirjallisuus olla. Nygårdin kuvat tuovat persoonallisuudet aivan lähelle lukijaa.

Ei lastenkirjaa ilman puhelinta!

Martti Lintusen kirjoittama ja valokuvaama kuvakirja Mitä jääkarhu sanoi pingviinille? (Pieni Karhu) kertoo ilmastonmuutoksesta lapsiystävällisellä tavalla ja on selkokielisenä erityisen helposti lähestyttävä.

Ilmastonmuutos käy selväksi, kun luetaan jääkarhun ja pingviinin elinolosuhteista. Tietopaketti kirjan lopussa on tarpeellinen.

Etelämantereen pingviiniä ja Grönlannin jääkarhua yhdistää suomalaisia miellyttävä juonenkäänne: eläimet kommunikoivat uusinta mallia olevalla matkapuhelimella, ”joka ymmärsi kaikenlaisia kieliä”. Puhelinepisodi epäilemättä viehättää lapsia. Ei lastenkirjaa ilman puhelinapparaattia!

Näkymätön myrsky -kirjan kansiMikko Pelttarin kirjoittama ja Jenna Kunnaksen kuvittama lasten seikkailukirja Näkymätön myrsky (Otava) näyttää, miten vakavasti lapsi reagoi tutun ympäristön muuttumiseen.

Sisarukset Juju ja Aatos eivät voi sietää ajatusta rakkaan Usvalammen hävittämisestä, eikä hyvältä tunnu säätilankaan oudot heilahdukset.

Hitaista, hyvistä ajoista puhuvan vaarin sanoissa on viisautta:

”Mutta kun kasvaa oikein vanhaksi, niin huomaa hitaudessa ja menneessäkin paljon hyvää”.

Ja vielä lohdullisemmalta kuulostaa lasten oma ajatus siitä, että ”on helpompi tehdä yhdessä se, mikä on liian vaikeaa tehdä yksin”.

Kurditytön tarina

Marja-Leena Tiaisen Tyttö lukitussa huoneessa (Avain) perustuu hänen nuortenromaaniinsa Kahden maailman tyttö.

Kurdityttö Taran perhe on paennut Turkista Suomeen, mutta elämä ei osoittaudu helpoksi, sillä isä ja isoveli suhtautuvat aggressiivisesti Taran naiseksi kasvamiseen. Isä huorittelee ja pahoinpitelee, eikä tyttö onnistu rimpuilemaan itselleen minkäänlaista elintilaa. Tara miettii, miksi monet asiat ovat sallittuja miehille mutta kiellettyjä naisille.

Kirja on hyvin kärkevä ja dramaattinen. Suomesta pakeneminen on lopulta ainoa keino selviytyä hengissä. Kirja vetoaa nuoren lukijan tunteisiin, ja puhuu tietysti ihmisoikeuksien ja tyttöjen oikeuksien puolesta.

Olisikohan voimakkaiden käänteiden kirja vaatinut kirjailijan jälkisanat? Toivottavasti lukijat jaksavat sinnikkäästi etsiä itsenäisesti lisää tietoa kurdeista. Suomalaisilla taitaa olla hiukan erilainen käsitys kurdeista, siksi teeman syventäminen tuntuu välttämättömältä.

Nyt, kun olet lukenut jutun, haluaisimme kertoa Sinulle,

että julkaisemme aina joitakin lehden juttuja verkossa ilmaiseksi. Näin siksi, että tärkeä ja asiantunteva tieto lapsista ja perheistä olisi mahdollisimman monen saatavilla.

Lehtitilauksista saatavilla tuloilla pystymme kuitenkin tekemään laadukkaampaa ja monipuolisempaa lehteä. Haluaisitko auttaa meitä siinä? Tilaamalla Lapsen Maailman printti- tai digilehden tuet samalla Lastensuojelun Keskusliiton työtä lapsen oikeuksien edistämiseksi.

Painatamme lehden Punamustan painotalossa Joensuussa. Punamustalle on myönnetty Joutsenmerkki eli Pohjoismainen Ympäristömerkki. Lehti painetaan PEFC-sertifioidulle paperille, johon käytetty puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä ja valvotuista kohteista. Tämä tiedoksi sinulle, jota paperisen lehden ekologinen jalanjälki huolettaa.

Mainos Lapsen Maailman digilehdestä

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Tilaa uutiskirje

Saat parhaat juttumme sähköpostiin kerran kuukaudessa.

Tilaa »