One glass of milk, please

• Pärjäävät vanhemmat

    “Relaa nyt jo, otat vaan ihan rauhassa, lakkaa suorittamasta, kenellä sinä todistat hyvää vanhemmuuttasi, hengitä hyvä ihminen….” Rakkaudella ja välittämisen ajatuksella sanottuja lauseita. Taustalla vilpitön halu auttaa ja saada toinen tuntemaan olonsa paremmaksi. Vakuuttaa ettei se vanhemmuus ole mikään suorituslaji, että kyllä vähempikin riittää. Silti niiden jälkeen sanojen vastaanottaja, minä, ei tunne itseään lainkaan […] Lue lisää »

  

• Kuivan maan ihmiset – ajatusvirtaa Piilaakson syksyn keskeltä

  Herään yöllä, en tiedä miksi. Makaan hetken hiljaa sängyssä ja kuulostelen taloa. Ruokahuoneesta kuuluu vieno kilahdus, viinilasi osuu toiseen. Sitten hiljenee. Maanjäristys, ajattelen ja jään kuuntelemaan hetkeksi vieläkö tulisi lisää tärinää. Minuuttien päästä olen taas syvässä unessa. Herään uudelleen ennen kellon soimista. Ehkä se on merkki siitä etten enää ole aivan niin uuvuksissa kuin viime […] Lue lisää »

  

• Missä onni asuu

  Näinä alkusyksyn päivinä, kun elämä tuntuu täyttyvän kiireistä, pienet stressipeikot hihittelevät nurkissa  ja aika tuntuu valuvan sormien välistä tiimalasin hiekan kaltaisesti, olisi niin helppoa keskittyä siihen miten se kaikki tapahtuu. Olisi helppoa keskittyä pyörimään siinä tekemättömien töiden listan sanojen, pyykkivuorten, olohuoneeseen levinneiden legopalasten ja miljoonan kirjottamattoman sähköpostin sekavaan kasaan ja ottaa vastaan siitä aiheutuva päänsärky […] Lue lisää »

  

• Kenen vastuulla koulukiusaamiseen puuttuminen on?

  Tällä viikolla hiljaiseksi ovat vetäneet Kuopion koulusurman tapahtumat. Ironisesti juuri tällä viikolla käytiin Kuopuksen luokalla meille vanhemmille läpi kaikki varotoimenpiteet mitä koulussa on tehty mahdollisen lockdownin (monimutkaisempi sana kouluampujalle) sattuessa. Kerrottiin minne Kuopuksen luokassa lapset ohjataan (vessakoppeihin) ja mistä löytyvät tikkarit joilla lapset saadaan hiljaiseksi. Lisäksi käytiin läpi miten oville rakennetaan barrikaadit ja ne lukitaan […] Lue lisää »

  

• Kun lapsi kysyy vaikeita – eikä äiti oikein osaa vastata

  Aurinko leikkii ikuista leikkiään tanssien Esikoisen hiusten ympärillä saaden ne loistamaan hänen päänsä ympärillä sädekehän lailla. Olemme Kuopuksen koulun pihalla, päädyimme tänne pyörretkemme päätteeksi kun kaikki puistot tursuilivat ihmisiä, eikä Esikoinen halunnut jäädä ihmispaljouden sekaan. Täällä ei ole ketään muuta. On vain tuuli, joka havisuttaa nyt vielä vihreitä lehtiä ja ilta-aurinko joka värjää kiipeilytelineiden ympärillä […] Lue lisää »

  

• Hetkiä joita kukaan ei näe- palasia arjesta

  Gaudeamus julkaisi Taina Kinnusen kirjoittaman kirjan Kalifornia Kutsuu. “Kalifornia kutsuu piirtää tarkasti, viihdyttävästi ja vähän provosoivastikin esiin niin amerikkalaisen kuin suomalaisenkin yhteiskunnan ja kulttuurin vahvuuksia ja kipupisteitä. Esille tulevat Kalifornian ristiriitaisuudet: letkeä meno ja lempeä valo yhdistettynä maailman teknologiakeskuksen nopeatempoiseen sykkeeseen sekä suorituspaineisiin kouluissa ja työpaikoilla.” Kirja aiheutti odotetusti mielenkiintoisia keskusteluita täällä asuvien suomalaisten kesken. […] Lue lisää »

  

• Lasten välisestä ystävyydestä

  Keskustelin kerran Puolison kanssa lapsuuden ajan ystävistä. Hän kysyi jotain minun omista ystävistäni, peilaten omia kokemuksiaan. Kun katsoin häntä lähinnä huvittuneesti vaieten hän naurahti ja sanoi “ai niin unohdin ettei sinulla ollut ystäviä ala-asteella.”  Muistutin häntä, ettei asia ollut aivan näin mustavalkoinen. Minulla ei vain ollut koulun kautta tulleita ystäviä. “Sisaruksia ei lasketa.” Puoliso totesi. […] Lue lisää »

  

• Kyllä se siitä- tai sitten ei. Vertaistuen oikean ajan ja paikan merkityksestä

  Istuin tänään kahvilassa vastapäätä ystävää ja hänen lastaan. Toinen ystävän lapsista istui vieressäni ja hoki nimeäni kunnes käännyin katsomaan ja kuuntelemaan hänen kertomustaan paloautosta. Kun puhuimme ystävän kanssa minuutin pidempään putkeen, alkoi toinen lapsista hokea äitiä. Näin miten ystäväni hermoja kiristi, näin miten juuri tämä jatkuva läsnäolemisen vaatiminen näiltä lapsilta söi häntä. Ja voi miten […] Lue lisää »

  

• Sateen tuomat ajatukset

  Herään kello kolme yöllä. Vai onko se jo aamua. Aamuyötä. Makaan selälläni ja ihmettelen mihin heräsin. Haistelen avoimesta ikkunata tulevaa ulkoilmaa, jokin tuoksu, tuttu mutta samalla outo, kiinnittää huomioni. Tällä kertaa se ei ole yli vuoden meitä kiusannut haisunäätä joka öisin puhastele jotain pihallamme jättäen jälkeensä aina lähes tukahduttavan kamalan hajujäljen johon niin minä kuin […] Lue lisää »

  

• Kun lapsi ei puhu vol. 2 -eli kuinkas sitten kävikään

  Kirjoitin tammikuussa lastemme puhumattomuudessa koulu/kerhoympäristössä. Siitä miten he kumpikin selkeästi ymmärrsivät englantia, mutta syystä tai toisesta eivät halunneet sitä muualla kuin kotona pyydettäessä ääneen puhua. Sain tuon kirjoituksen jälkeen valtavan paljon viestejä, niin blogiin, sähköpostiini kuin SoMen eri kanavien kautta. Monessa tuettiin ja kannustettiin, kerrottiin miten omillakin lapsilla kesti välillä jopa vuosi tai kaksi että […] Lue lisää »