One glass of milk, please

• Takaisin Pohjolassa

  Kellon on neljä aamulla. Esikoinen tunkee viereeni sänkyyn ja alkaa pyöriä peiton alla levottomana. Kuopus valvoi yhdestä kolmeen, nyt hän vihdoinkin nukkuu taas syvää levollista unta. Jetlag on taas täällä. Nousen Esikoisen kanssa ja jätän Kuopusen nukkumaan. Talo on vaiti, jostain kuuluu miten vesi kiertää pattereissa. Pimeys leijuu ikkunoiden ulkopuolella mustana ja raskaana. Lapsuudenkotini punainen […] Lue lisää »

  

• Ei lähtöä ilman itkua- alle viisi päivää paluumuuttoon

  Tänään se sitten iski tajuntaani, lähdön todellisuus. Olen hyvästelly ihmisiä, olen tehnyt niitä kuuluisia viimeisiä asioita. Käynyt kukkuloilla, rannalla, kahvilla, viinilasillisilla, illallisilla. Halannut ja katsonut silmiin. Mutta vielä kertaakaan ei sydämeni ole kipuillut tai kyneeleet valuneet poskiani pitkin. Olen ajatellut olevani realistinen. Olen ajatellut, että tämä kaikki kertoo siitä, että nyt oli oikea aika lähteä. […] Lue lisää »

• Lasten seksuaalikasvatusta

  Olen aikaisemminkin täällä blogin puolella liputtanut sen puolesta, että me puhuisimme avoimemmin seksistä, seksuaalisuudesta ja siihen liittyvistä asioista lapsillemme. Puhuisimme avoimesti, lapsen tasoisesti ja niiden omilla nimillä. Tästähän tietenkin voidaan päätellä, että minä olisin ollut tässä asiassa täysin pätevä, lähes ammattilainen. Totuus oli kuitenkin toinen. Vaikka olen se ihminen, jolle seksitä, seksuaalisuudesta ja siihen liittyvistä […] Lue lisää »

  

• Juuretonkin voi yrittää kasvattaa juuret

  Hän on täällä. Vihdoinkin. Suurena, märkänä, ravitsevana ja kaivattuna. Sade. En voi sanoa että sataa ensimmäistä kertaa sitten kevään, meillä oli se yksi päivän kestävä outo sade elokuussa. Mutta nyt tämä sade merkitsee talven saapumista laaksoon. Moni kokee sen ankeana aikana, on kylmä, märkää ja pimeää. En uskalla ääneen sanoa että itse omalla tavallani nautin […] Lue lisää »

  

• Mitä tapahtuu tonttuoven toisella puolella

  Oli kylmä ja lumimyrskyinen yö… Ei tosikaan. Todellisuudessa oli kuuma ja aurinkoinen kesäpäivä kesäkuun puolessavälissä. Minulla oli päälläni kesämekko ja kainaloissa vienoinen hienhaju. Kuuma auringonpaiste ja voikukkien loiste tienposkilla unohtuivat kuitenkin hyvin äkkiä kun minut repäistiin erään Herttoniemessä sijaitsevan rakennuksen sisään. Olin astunut eräänlaiseen Narniaan. Tosin jouluaiheiseen sellaiseen. Ei siihen tarvittu pipareita eikä glögiä, tähän […] Lue lisää »

  

• Lapsen oikeus olla oma itsensä

    Sunnuntai-ilta. Takana viikonloppu niin täynnä menoja ja tekemisiä, että lastenhuoneessa vallitseva hiljaisuus tuntuu lähes huumaavalta. Laulan lapsille Hummani hei ja  viimeisen “seisahda Hummani hei.” sävelen jäädessä roikkumaan huoneen hämärään jään itsekin tuijottamaan yövalon luomien varjojen tanssia huoneen seinillä silmät puoliummessa. “Annu, onko kaikilla lapsilla oikeus sanoa mitä oikeasti ajattelee?” Esikoisen ääni tunkeutuu tuudittavan usvan […] Lue lisää »

  

• Katkeransuloiset viimeiset viikot

  Ensimmäine pilvinen päivä ikuisuuksiin. Aurinko ei pilkahda. Ei edes hetkeksi. Harmaa pilviverho ei rakoile, ei anna periksi. Väsymys tanssii silmieni ympärillä, pitää nuutunutta olemustani pilkkanaan. Tuntuu kuin se naureskelisi korvaani, ihmettelesi miten oikein kuvittelen pärjääväni Suomessa, kaamoksen keskellä jos en kestä yhtä pilvistä Kalifornian päivää. Aamusta asti koen väsymyksen vain istuvan harteillani, hievahtamatta. Haluaisin kömpiä […] Lue lisää »

  

• Ystäväkirja – random faktoja minusta

   Sain tämän ystäväkirjahaasteen pariltakin eri bloggaajakollegalta, ja vaikka yleensä lähden vähän nihkeästi näihin mukaan ajattelin tällä kertaa taipua ja täytellä tämän. Olen siis yleisesti aika huono kertomaan itsestäni. Toki kirjoitan tännekin hyvin avoimesti ajatuksistani ja elämästämme, mutta tietyllä tavalla varjelen kuitenkin myös paljon yksityisyyttäni. Siksi tällaiset tuntuvat hieman jännittäviltä täytellä. Mutta koska tällaista en ole […] Lue lisää »

  

• Poikien äiti, tyttöjen isä… entä jos kuitenkin olisi vain lasten vanhempi

  Loma alkaa tehdä tehtäväänsä ja ajatukseni harhailevat nykyään katkonaisten lauseiden sijaan kokonaisina lauseina. Olen nyt kolmen päivän ajan kuunnellut meren pauhua, antanut aaltojen huuhtoa kehoani, hiekan kuoria ihostani kaiken ylimääräisen pois ja auringon pehmittää kehoni pehmeäksi. Olen katsellut miten lapsemme leikkivät aalloissa, miten ensin Esikoinen sai kiinni snorklaamisen ajatuksesta ja sitten päivää myöhemmin Kuopus. Olen […] Lue lisää »

  

• Kuuhun ja takaisin -rakkauden voimasta elämän rankoissa hetkissä

  Pimeys leijuu ympärilläni kosteana ja lämpimänä. Ilmastointilaite hurisee ja lomatalomme takapihalta levittäytyvästä viidakkomaisesta ryteiköstä kuuluu yöeläinten epämääräisiä ääniä. Mauin yö on lempeä, lämmin ja unenomainen.  Kirjoitan tätä tekstiä lasten jo nukkuessa, Puoliso valvoo sisällä sohvalla. Ja minulla on hämmästyttävän rauhallinen ja seesteinen olo. Seesteisempi kuin pitkään aikaan. Kaiken muuttopöhinän keskellä, ovat hermoni taas kiristyneet, olen […] Lue lisää »