Hyppää sisältöön

Diabeetikon vanhempi, tiesitkö tästä oikeudestasi?

Joululomat lähestyvät, mutta on olemassa ihmisryhmä, joka ei lomaile koskaan. He ovat omaishoitajia, mutta vailla sopimusta, palkkaa ja lomia.
Julkaistu
Teksti Tuija Siljamäki
Kuvat Vika Glitter/Pexels
Diabeetikon vanhempi, tiesitkö tästä oikeudestasi?

Omaishoitaja huolehtii läheisestään, joka ei selviä yksin vamman, sairauden tai muun erityisen hoivan tarpeen vuoksi. Hoidettava voi olla esimerkiksi taapero, joka on syntynyt erityislapseksi tai tyypin 1 diabetesta sairastava lapsi. Omaishoitaja voi saada työstään korvausta.

Yhtenä tuen myöntämisen edellytyksenä on yleensä, että lapsi saa vähintään korotettua alle 16-vuotiaan vammaistukea. Insuliinihoitoiset diabeetikkolapset täyttävät lähtökohtaisesti aina tämän ehdon.

Omaishoitaja on oikeutettu esimerkiksi valmennuksiin, hyvinvointi- ja terveystarkastuksiin sekä vapaapäiviin.

Omaishoitaja on oikeutettu esimerkiksi valmennuksiin, hyvinvointi- ja terveystarkastuksiin sekä vapaapäiviin. Hip-hei, vapaapäiviin! Niitä voi saada vähintään kaksi kuussa tai jos hoito on ympärivuorokautisesti sitovaa, kolme. Sosiaalihuoltolain mukaan myös ilman sopimusta läheistään hoitava voi olla oikeutettu vapaapäiviin, jos omaishoidon kriteerit täyttyvät.

Sopimusomaishoitajan alin palkkio on 439 euroa (vuonna 2023) ja sen voi saada, jos on sidottu päivisin hoitamiseen vain vähäisin keskeytyksin ja vaikka hoidettava olisi osan päivästä vaikkapa koulussa. Hoitopalkkion määrä nousee hoidon sitovuuden ja vaativuuden mukaan.

Moniko diabeetikkolapsen vanhemmista saa edes tämän minimin? Veikkaisin, että läheskään kaikki eivät ole edes huomanneet hakea sitä, kuten en itsekään aikoinaan huomannut. Tuen saajia ei seurata järjestelmällisesti.

Moniko diabeetikkolapsen vanhemmista saa edes tämän minimin?

Valtaosa omaishoitajista ei ole sopimusomaishoitajia eli he eivät saa korvausta työstään. Suomessa on noin 350 000 pääasiallisesti auttamisvastuussa olevaa henkilöä, mutta vain reilut 50 000 saa siitä korvausta. Aniharva esimerkiksi mielenterveys- tai nepsy-oireilevien lasten vanhemmista saa korvausta työstään.

Moni ei huomaa hakea tukea, koska rakastaa lastaan ja pitää itsestäänselvyytenä sairaaan lapsensa hoitamista. Totta kai! Loman kaipaaminen pitkäaikaissairaan lapsensa hoidolta ei kuitenkaan tarkoita, ettei lastaan rakastaisi. Päin vastoin. Sitä enemmän jaksaa taas rakastaa ja hoitaa, mitä levänneempi itse on.

Iso osa omaishoitajien työstä jää piiloon. Entä jos hän uupuu?

Iso osa omaishoitajien työstä jää piiloon. Vaikka lapsi viettäisi päivät varhaiskasvatuksessa tai koulussa, on hoidettava lääkärikäynnit, kuntoutukset sekä lukuisat palaverit eri alojen ammattilaisten kanssa. Toisinaan lapsen voi liiallisen kuormittumisen tai vaikkapa vakavan hypoglykemian vuoksi joutua hakemaan kotiin kesken koulupäivän.

Hallitusohjelmassa runoillaan omaishoitajista yhteiskunnan tärkeänä voimavarana. Samaan aikaan hallitus työntää heitä kokopäivätyöhön heikentämällä osa-aikatyön edellytyksiä, huomautetaan MLL:n blogissa. Jos omaishoitajana toimiva vanhempi joutuu työskentelemään kokopäiväisesti, hänen kuormituksensa kasvaa kohtuuttomaksi ja hän uupuu. Silloin hänen työpanostaan ei saada hyödynnettyä edes osa-aikaisesti – ja se vasta kalliiksi tulee! Jos vanhempi on kokopäivätyössä, kuka hoitaa lapsen kouluun tai päiväkotiin? Entä iltapäivisin, kun lapsi pääsee aikaisin koulusta?

Tällä viikolla vietetään omaishoitajien viikkoa (26.11.-3.12.2023).

 

Lähteenä käytetty Omaishoitajaliiton Lähellä-lehden (1/23) artikkelia.

Kommentit (0)

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *