Siirry sisältöön
Rupista rakkautta

Kuuntelemattomuus tulee kalliiksi

09.10.2020

Lääkäri tunnusteli vatsaani. ”Ilmavaivoja”, totesi hän. ”No ei kyllä tunnu siltä”, sanoin. Olin silloin lukiolainen, ja tiesin kyllä miltä ilmavaivat tuntuivat, mutta lääkäri pysyi kannassaan. Myöhemmin selvisi, että minulla oli vatsakatarri.

Kuinka yleistä on kokea lapsena ja nuorena, että sedät ja tädit tietävät paremmin kuin sinä itse? Veikkaanpa, että tosi yleistä. Ei tämä ole harvinainen kokemus aikuisenakaan. Vai kuinka moni on kokenut, ettei vaikkapa lääkäri kuuntele?

Jokainen tietää, miten turhauttavaa on yrittää keskustella ihmisen kanssa, joka ei yhtään kuuntele.

Kuulkaapa. Kuuntelemattomuus tulee kalliiksi. Kuuntelemattomuus johtaa virhepäätelmiin ja pahimmassa tapauksessa myös virhediagnooseihin.

Kuuntelemattomuus on vallankäyttöä, johon myös me vanhemmat ikävä kyllä usein syyllistymme. Vai kuulostaako komentelu, uhkailu, saarnaaminen, syyllistäminen, kuulustelu, luennointi, valmiiden ratkaisujen tarjoaminen tai ”tiedän kyllä kysymättäkin mikä sinua vaivaa” tutulta? Kuulostaako lapsen: ”äiti, kuunteletsä” tutulta?

Voiko sellainen oppia kuuntelemaan muita, jota ei ole kuunneltu?

Varsinkin jos lapsella on joku pitkäaikaissairaus kuten allergia tai tyypin 1 diabetes on elintärkeää oppia kuuntelemaan häntä. Onko verensokeri matalalla? Kutittaako ruoka suussa? Vähintään yhtä tärkeää on opettaa lasta kuuntelemaan itseään: pitäisikö syödä enemmän vai vähemmän, pitäisikö levätä välillä ja niin edelleen. Jos hän tämän oppii, hän osaa ehkä aikuisena pitää huolta itsestään ja välttää vaikkapa koomakännit tai työuupumuksen.

Kun lapsi kasvaa teiniksi, hänellä ei äkkiä ehkä olekaan enää mitään asia sinulle. Huomaat kyllä hiljaisuuden, joka huutaa välillänne. Kullanarvoiset neuvosi eivät enää kiinnostakaan. Uhkailu, komentelu ja kuulustelu törmäävät kiviseen muuriin. Onko mikään ihme, ettei teini halua pyytää apua sinulta, jos siitä saa palkaksi kaikkitietäväisiä luentoja, saarnoja tai syyllistämistä tyyliin: ”enkös minä sanonut”.

Lokakuussa vietettävällä Maailman Mielenterveyspäivällä on tänä vuonna tärkeä teema: kuunteleminen. Miten paljon väärinkäsityksiä ja inhimillistä kärsimystä vältettäisiinkään sillä, että kuuntelisimme oikeasti toisiamme. Mieli ry:n sivuilla on paljon hyviä vinkkejä ja tietoa kuuntelemisen taidosta.

Miten tulla paremmaksi kuuntelijaksi? Luulisi olevan helppoa pitää suu kiinni ja korvat auki. Lisäksi voisi pitää näpit irti näppäimistä ja kääntää katseen kohti puhujaa. Tyhjentää mielensä muusta. Niin yksinkertaista, mutta yllättävän vaikeaa. Siksi harjoitteleminen kannattaa aloittaa heti.

 

Tuija Siljamäki

Tähän liittyvä:

Teiniangstia vai masennusta? Miten teinin saa puhumaan

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Tilaa uutiskirje

Saat parhaat juttumme sähköpostiin kerran kuukaudessa.

Tilaa »