Hyppää sisältöön

Isyys epäonnistui ennen kuin alkoikaan – Vieraskynäsarja kestävän elämän etsinnästä 1/3

Kuinka voi elää ja kasvattaa lapsia kestävästi systeemissä, joka ei ole kestävä? Tämä kysymys ajaa isän isojen elämänmuutosten äärelle.
Julkaistu
Isyys epäonnistui ennen kuin alkoikaan – Vieraskynäsarja kestävän elämän etsinnästä 1/3

Kuva: Pasi Huttunen

Suunnitelma oli adoptoida. Niin monelta lapselta puuttuvat vanhemmat kokonaan tai lapsen vanhempien voimavarat eivät riitä vanhemmuuteen. On siis paljon vanhemmuuden tarpeessa olevia lapsia, jotka ovat jo syntyneet. Ajattelinko omien lasten hankkimista? Tietenkin se olisi mukavaa, ajattelin. Mutta ensin tarvitsen turvallisen paikan. Turvallisen elämäntavan. Hyvän paikan lapsille kasvaa. Tätä tavoittelin.

Eräoppaana minulla oli aika kovat vaatimukset tämän turvallisen paikan suhteen. Elämäntavan piti olla omavarainen. Sellainen, jonka voi helposti ja turvallisesti kopioida. Nuorena parina Helsingissä tutustuimme perusteellisesti ekokyliin ja vaihtoehtoisiin elämäntapoihin. Meillä ei ollut kiire. Lähdimme matkustamaan. Asuisimmeko jossain toisessa maassa?

Sitten se tapahtui. Olikohan se Nicaraguassa tai Costa Ricassa? Niin pieni hetki, joka muutti meidän – ja monen muun – elämän lopullisesti. Ennen kuin olimme valmiita turvallisen paikan ja elämäntavan kanssa tulimme raskaaksi. Hyviä asioita tapahtuu. Mitä nyt?

Selviytyminen vai itsemurha?

Tästä on yli kymmenen vuotta. Ennen kuin olimme valmiita, meistä tuli vanhemmat. Mitä meidän pitäisi tehdä? Mitä vanhempien on tarkoitus tehdä? Olinko valmis tähän?

Ei, en ollut enkä vieläkään ole.

Kuva: Pasi Huttunen

Aivan kuten muutkin nisäkäslajit, meidät on rakennettu kopioimaan vanhempiemme elämäntyyli. Aivan kuten muillakin nisäkäslajeilla, on tehtävämme vanhempina rakastaa jälkeläisiämme ja pyrkiä varmistamaan heidän selviytymisensä. Ja aivan kuten muidenkin nisäkäslajien, meidän tulisi kyetä oppimaan kaikki tarvitsemamme siihen mennessä, kun saavutamme sukukypsyyden.

Oliko meillä tarvittavat selviytymistaidot 14-16 -vuotiaana? Metsästäjä-keräilijä -yhteisössä meillä olisi ollut. Tässä yhteiskunnassa olimme kaksi kertaa sen ikäisinä juuri oppineet tienaamaan rahaa saadaksemme ostettua pizzaa sekä maksettua vuokran ja vakuutukset.
Meillä kesti kaksi kertaa niin pitkään oppia selviytymään systeemissä, joka itsessään ei kykene selviytymään. Meillä ei ollut juuri mitään käsitystä luontomme mukaan elämisestä. Ei aavistustakaan elämisestä kotona; luonnossa.

Ei, emme todellakaan olleet valmiita.

Huck Middeke
Kirjoittaja on isä, eräopas ja kestävän hyvinvoinnin etsijä. Hän etsii parhaillaan paikkaa ekokylälle, jossa voitaisiin elää kestävästi. Vieraskynäsarjan toinen osa. Isyyden kumppanina tuli masennus (28.5.2019). Kolmas osa: Onko vain poltettava kaikki (30.5.2019)