Hyppää sisältöön

Satujen kolme veljestä – sisarusten roolijako

Julkaistu
Satujen kolme veljestä – sisarusten roolijako

Varmasti jokaisessa perheessä sisaruksille muodostuu tietyt roolit. Esikoinen saattaa olla huolehtiva ja kuopus huithapeli. Tai sitten ei. Huhtikuun Lapsen Maailma -lehdessä julkaistiin kiinnostava artikkeli sisarusten roolijaosta. Artikkelissa psykologi Hanna Svennevig kertoo, minkälaiset asiat vaikuttavat sisarusten roolijaon muodostumiseen.

Kiikkuvan kirjapyllyn perheessä sisarusten väliseen roolijakoon vaikuttavat selvästi syntymäjärjestystä enemmän lasten temperamentit: Ketunhäntä on perheemme sovittelija ja pelleilijä, vaikka stereotyyppisesti diplomaatin rooli lankeaa keskimmäiselle ja maskotin rooli nuorimmalle lapselle. Karhuntassu taas on oikea paimenkoira; hän huolehtii kovaan ääneen räksyttäen tavaroista ja siitä, että kaikki pysyvät lähietäisyydellä. Luotettava ja jääräpäinen Sudenkuono sen sijaan raportoi päivän kuulumiset meille vanhemmille myös veljiensä puolesta.

Koska olen itse kokenut oman lapsuudenperheeni roolijaon monin tavoin lamauttavana, teen töitä sen eteen, että tässä perheessä jokaisen perheenjäsenen rooli voi myös muuttua ja kehittyä.

Kiikkuvan kirjapyllyn perheen lapset käsittelevät omia roolejaan paljon satuperinteestä tutun kolmen veljeksen symboliikan kautta. Luku kolme toistuu monissa tarinoissa: on kolme iloista rosvoa, kolme pientä porsasta, kolme karhua, kolme prinsessaa tai ne tutut kolme veljestä, jotka yleensä perivät isältään jotain. Kolmen veljeksen symboliikka on lapsillemme niin läheistä ja tärkeää, että he näkevät sitä kaikkialla. Jopa Mauri Kunnaksen Seitsemän koiraveljestä tunnetaan tässä perheessä nimellä Kolme koiraveljestä.

Lapsemme etsivät näistä kolmen hahmon tarinoista erilaisia samaistumiskohteita. ”Mä oon toi” -kommentit alkavat yleensä lennellä heti, kun tarinan hahmot esitellään. Mutta suinkaan aina Ketunhäntä ei samaistu vanhimman veljen rooliin, eikä Sudenkuono keskimmäisen. Joskus kaikki kolme samaistuvat tarinan nuorimpaan veljeen. Joskus taas kaikki samaistuvat sikin sokin eri hahmoihin.

Yksi kuvakirja, jota olemme lukeneet paljon on María Puncelin kirjoittama ja Teo Pueblan kuvittama Kolmen veljeksen niitty. Kirja on aikanaan pelastettu meille Kuhmon kirjaston poistomyynnistä vain ja ainoastaan sen takia, että se kertoo kolmesta veljeksestä.

Kirjan tarina on hyvin perinteinen kansansatumainen tarina kolmesta veljeksestä, jotka perivät isältään niityn ja yhdeksän lammasta. Teos on kuitenkin siitä hauska, että siinä samalle tarinalle on tarjolla kolme erilaista loppua. Niistä kaksi ovat surullisia ja yksi onnellinen. Onnellisessa lopussa tarinan veljekset ymmärtävät yhteistyön merkityksen.

Kirjan lopussa lukijaa myös kehotetaan keksimään tarinalle ihan omanlaisensa loppu. Kiikkuvan kirjapyllyn lasten keksimissä lopuissa jokainen veli saa vuorollaan olla tarinan sankari.