Siirry sisältöön
Kiikkuva kirjapylly

Lapsi, joka oppi lukemaan kirjoittamalla

16.08.2018

Kesän aikana 6-vuotiaan Karhuntassun lukutaito notkahti askeleen eteenpäin. Nyt Tassulainen lukee jo hitaasti, mutta varmasti lyhyitä sanoja ja tuntee melkein kaikki kirjaimet.

Vaikka Karhuntassun lukutaito on vasta alkutekijöissään, on ollut hauskaa seurata, kuinka eri tavoilla kaikki Kiikkuvan kirjapyllyn perheen lapset ovat oppineet lukemaan.

Ketunhäntä oppi aikanaan lukemaan 5-vuotiaana. Hän on utelias ja kaikesta kiinnostunut lapsi, joka huomaa pienimmätkin yksityiskohdat ympärillään. Ei ole sellaista maahan hautautunutta kolikkoa, lasinpalaa tai erikoista pikkukiveä, jota Ketunhäntä ei kaivaisi esiin. Hän kuulee hiljaisimmankin linnun viserryksen ja tunnistaa vaimeimmankin askeleen rasahduksen polulla.

Juuri uteliaisuutensa ja huomiokykynsä keinoin Ketunhäntä opetteli myös lukemaan. Hän tutki loputtomalla innolla tienviittojen ja ohjetaulujen kirjaimia sekä pöydillä lojuvien lehtien ja kirjojen otsikoita ja kyseli.

Mikä tämä kirjain on? Miten se sanotaan? Mitä tässä lukee?

Sudenkuono sen sijaan on äärimmäisen omatoiminen ja sitkeä kaikessa toiminnassaan. Hän haluaa prosessoida ja mietiskellä uusia asioita itsekseen, omassa rauhassaan. Tämän takia Sudenkuonon uudet taidot ovat monesti olleet meille vanhemmille pienoisia yllätyksiä. Hän oppi puhumaankin aivan yllättäen. Samoin kävi lukemaan oppimisen kohdalla: eräänä päivänä eskarivuotensa aikana hän vain osasi lukea.

Tietysti lukemaan oppiminen voi tapahtua nopeastikin. Sudenkuonolla on kuitenkin taipumus muhitella uusia taitoja sisällään, kunnes hän jonain päivänä on vihdoin valmis ottamaan ne käyttöönsä.

No entäs Karhuntassu sitten?

Hän on toiminnan ihminen. Hän haluaa aina leikkiä ja puuhata ja ”tehdä hommia”. Hän haluaa rasittavuuteen asti auttaa ja työntää näppinsä joka asiaan ja kokeilla itse.

Karhuntassulle kaikista mieleisimpiä ovat sellaiset säännöt, joissa jostain konkreettisesta tekemisestä seuraa palkinto.

Kun tyhjennät ja täytät tiskikoneen, saat katsoa Pikku Kakkosen.

Ei siis ole ollut mitenkään yllättävää, että Karhuntassu on opetellut lukemaankin kirjoittamalla. Tekemisen kautta.

Ensin hän yhdisteli pienille paperilapuille vain tuttuja kirjaimia ja luki niistä syntyneitä tavuja peräkkäin. Sitten mukaan tulivat nimet. Karhuntassu halusi kirjoittaa lapuille kaikki tutut nimet. Uusien kirjainten kohdalla hän kysyi neuvoa, mutta muuten uurasti itsenäisesti.

Kolmannessa vaiheessa hän ryhtyi kirjoittamaan omaa kirjaa. ”Olipa kerran ankka”, hän kirjoitti. Lauseen hatarat tikkukirjaimet täyttivät kolme pientä paperilappua. Laput Karhuntassu teippasi yhteen pieneksi vihkoseksi.

”Isona musta tulee runoilija ja tästä kirjasta tulee maailman naurunalaisin runokirja”, Karhuntassu julisti projektinsa lopuksi.

 

Lue myös nämä:

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Tilaa uutiskirje

Saat parhaat juttumme sähköpostiin kerran kuukaudessa.

Tilaa »