Siirry sisältöön
Kiikkuva kirjapylly

Kuinka lapsen lukutaitoa voi tukea? Viisi vinkkiä

12.10.2017

Viime aikoina eri medioissa on jälleen kerran keskusteltu kiihkeästi lasten ja nuorten lukutaidosta. Tällä kertaa keskustelun aloitti Tuomas Kasevan (HS Sunnuntai 1.10.2017) nuorten luku- ja kirjoitustaitoja käsittelevä artikkeli.

Olen onnellinen siitä, että lasten ja nuorten lukutaito kiinnostaa aikuisia ja että aiheesta keskustellaan. Kyseessä on mielestäni yksi maailman tärkeimmistä puheenaiheista. Siitä en ole onnellinen, että yleinen lukutaitokeskustelu muuttuu helposti huolipuheeksi ja jää junnaamaan paikoilleen.

On tietysti tärkeää, että lasten ja nuorten lukemisen ja kirjoittamisen haasteet tunnistetaan ja että niistä ei vaieta, mutta on tylsää, jos lukutaitoa käsittelevä lehtijuttu toisensa perään herättää meissä vanhemmissa vain ahdistusta ja toivottomuutta.

Peli on menetetty. Mitään ei ole enää tehtävissä. Lasten lukutaidon tulevaisuus on tuhoon tuomittu.

Ehei. On paljonkin juttuja, joita ihan me tavalliset vanhemmat voimme lasten lukutaidon edistämiseksi tehdä. Ammattikasvattajista ja päättäjistä tietysti puhumattakaan.

Tässä viisi käytännön vinkkiä siihen, kuinka lasten lukutaitoa voi tukea arjen keskellä:

 

1. Järjestä lukemiselle aikaa

Aika on siitä jännittävä juttu, että sitä ei yleensä koskaan ole liikaa. Etenkin lapsiperheissä arki on monesti todella täyteen aikataulutettua ja hektistä. Tärkeätkin asiat jäävät helposti tekemättä, jos niille ei ihan erikseen raivaa aikaa kalenterista.

Kuntoilulle on raivattava aikaa, lääkärikäynneille on raivattava aikaa, sukulaisvierailuille on raivattava aikaa, ystävien näkemiselle on raivattava aikaa. Ja kyllä: myös lukemiselle kannattaa ihan järjestämällä järjestää aikaa.

Kun lukemiselle raivaa aikaa, siitä muodostuu rutiini. Käytännössä rutiini merkitsee toistoa. Ja toisto johtaa aina lopulta oppimiseen.

2. Palkitse

Tunnen monia perheitä, joiden aikuiset työskentelevät kirjallisuuden alalla. Näitä perheitä yhdistää yksi asia: niissä kaikissa lapsia palkitaan kirjojen lukemisesta.

Palkitsemistyylit kylläkin eroavat toisistaan. Joissakin perheissä kirjan lukemisella voi ansaita peliaikaa. Joissakin taas esimerkiksi lukemalla kymmenen kirjaa, voi ansaita jotain itselle tärkeää, esimerkiksi herkkupäivän, elokuvalippuja tai käynnin sisäleikkipuistossa.

Olen itsekin testannut palkitsemista, ja kyllä, se toimii. Jokainen vanhempi tietää, mitä oma lapsi kaikista eniten toivoo ja mistä hän pitää. Lapset rakastavat neuvotella siitä, kuinka he saavat jotain tahtomaansa.

Palkitsemiseen on helppoa yhdistää erilaisia lukuhaasteita. Monista kirjastoista saa myös lapsille suunnattuja lukubingotaulukoita, jotka ovat hauskoja ja kehittäviä.

3. Hyödynnä oppimispelit

Nykyään lasten lukuhetket kilpailevat usein digitaalisten viihdesisältöjen kanssa. Jos lapselta kysyy, että luetko seuraavan tunnin romaania vai katsotko mieluummin huippuhauskoja Netflix-sarjoja, aika harvassa varmaankin ovat ne lapset, jotka valitsevat romaanin.

Lapset ja nuoret kohtaavat päivän aikana paljon digitaalisia ärsykkeitä, jotka paitsi vaikuttavat ajankäyttöön myös koukuttavat ja viihdyttävät. Digitaalisten pelien pelaaminen on monen lapsen mielestä parasta maailmassa.

Ovela vanhempi käyttää tietysti tämän hyväkseen. Erilaiset lukemisen oppimispelit eivät kenties vedä vertoja Minecraftille, mutta jos muuta ei ole tarjolla, niidenkin pelaaminen koukuttaa kyllä lapsen ennemmin tai myöhemmin. Järkevien oppimispelien etsiminen vaatii toki vanhemmalta vähän työtä, mutta on sen arvoista.

Ainakin näihin kannattaa tutustua: Ekapeli, Esan ja Caretan sanaseikkailu, Lukusilta, Lolan ABC-juhlat, oppijailo.fi ja Sanataituri.

4. Keskustele kirjallisuudesta

Kun aikuiset ympärillä keskustelevat kirjoista, lapsi oppii huomaamattaan arvostamaan kirjallisuutta. Itselläni on tapana jutella kirjoista myös lasten kavereiden kanssa.

Paras tapa on houkutella kokonainen lapsijengi herkkuvälipalalla ruokapöydän ääreen ja aloittaa tenttaaminen samalla, kun kaikilla on suut täynnä mansikkarahkaa.

Mitäs kirjoja te Pentti ja Veikko olette viime aikoina lukeneet? Kuinka monta kirjaa sinä Annika luit kesälomalla? Minkälainen on sinusta Jenni hauska tarina? Osaisitko sinä Ilmari suositella meidän perheen lapsille jotain hyvää kirjaa?

Toimii.

5. Luo lapselle positiivinen mielikuva itsestään lukijana

Lapsen käsitys itsestään muodostuu pitkälti aikuisten sanomisien, tekojen, odotusten ja pelkojenkin kautta. Jos lapselle hokee jatkuvasti, että sinä se olet niin arka uusissa tilanteissa, voi hokemasta helposti muodostua itsensä toteuttava ennustus.

Lapsen onnistumisia lukijana kannattaa siis korostaa. Onnistumiset innostavat lukemaan lisää.

Kehuissa on hyvä myös olla pikkutarkka. Pelkkä ”luet hyvin” ei riitä. Sen sijaan kannattaa kehua vaikkapa lukunopeutta, tarkkuutta, sinnikkyyttä, kehittymistä, uskallusta, keskittymistä, monipuolisuutta tai luettujen kirjojen määrää. Mutta rehellinen kehuissaan on tietysti hyvä olla.

Kaikista tehokkainta on se, että kehuu lasta epäsuorasti ”salaa”. Eli varmistaa, että lapsi on kuuloetäisyydellä ja kehuu häntä kovaan ääneen puhelimessa mummolle: ”Meidän Aino muuten luki viime viikolla kokonaisen kirjan alusta loppuun. Hän on kyllä nopea oppimaan. Olen varma, että hän innostuu lukemaan vielä uusiakin kirjoja. Jos hän harjoittelisi lukemista vaikka 10 minuuttia päivässä, hän olisi varmasti jouluun mennessä yksi luokkansa parhaista lukijoista. Olen niin ylpeä meidän Ainosta.”

Ihanaa lapselle ja ihan hauskaa myös ovelalle vanhemmalle.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Tilaa uutiskirje

Saat parhaat juttumme sähköpostiin kerran kuukaudessa.

Tilaa »