Näin huhu pneumokokki-rokotteeseen kuolleesta vauvasta sai alkunsa
Kuva: Pixabay/qimono
Yhä vieläkin löytyy erilaisilta vauva-aiheisilta keskustelupalstoilta vanhempia, jotka perustelevat kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvan kolmen, viiden ja kahdentoista kuukauden iässä annettavan pneumokokkikonjugaatin (PCV), ottamatta jättämistä sillä, että ovat kuulleet jonkun vauvan kuolleen siihen. Vieläkin, vaikka tuosta Iltalehden levittämästä katteettomasta väitteestä on jo viisi vuotta ja Julkisen sanan neuvosto antoi aikoinaan asiasta langettavan päätöksen. Vaikka tapaus ja sen taustat löytyvät helposti vaikkapa googlettamalla, elää huhu silti vahvana.
Julkisen sanan neuvostoon tehtiin kaksi kantelua, joista toisen teki lastenlääkäri, joka kirjoittaa, että ”Juttu edustaa kaikkiaan journalismin vastenmielisintä puolta, jossa esittämällä vääriä ja terveydelle vaarallisia väitteitä luodaan skandaali (joka myy), jonka jälkeen pyydetään asiantuntijoilta virheen oikaisua, joka sitten julkaistaan tietoisesti myöhemmin ilman vastaavaa julkisuutta”. Nyt viiden vuoden kuluttua on nähtävissä, että hänen huolensa siitä, että vain skandaali eikä suinkaan oikaisu jää mieleen, oli täysin aiheellinen.
Asian traagisuus ja tunteisiin vetoaminen pitävät huolen siitä, että juttu ei helpolla unohdu. Itseänikin alkaa ahdistamaan, kun luen siitä, miten: ”Vuonna 2012 maaliskuisena perjantaiaamuna isä löysi kolmen kuukauden ikäisen Aleksi-vauvan elottomana sängystä.” Voin tuntea sisimmässäni, minkälaista kauhua ja paniikkia isän on täytynyt tuntea hakiessaan pienokaistaan sängystä. Sitten juttu jatkuu: ”Kuolinsyyntutkinnasta löytyi yhteys kaikille vauvoille annettavaan rokotteeseen, jonka Aleksi oli saanut muutama päivä ennen kuolemaansa.” Siis kaikille vauvoille, minunkin vauvalleni. Ahdistus lisääntyy. Siltä varalta, että tämä omaan perheeseen kohdistuva vaara olisi jäänyt jotenkin huomaamatta, on Iltalehti alleviivannut sitä lisäämällä juttuun kuvat vauvasta, kuolintodistuksesta sekä tekstin ”Annetaan kaikille lapsille”.
Mutta mistä lopulta oli kyse? Iltalehden päätoimittajan Kari Kivelän mukaan lehti oli tutustunut vauvan kuolinsyytutkimukseen, jonka mukaan vauvan kuoleman aiheutti yleistulehdus, joka todennäköisimmin oli aiheutunut pneumokokkibakteerista. Rokotteen antamishetkellä lapsen arvioitiin olevan terve. Kolmen päivän kuluttua rokottamisesta vauva menehtyi. Kantelun tehnyt lastenlääkäri kuitenkin huomauttaa, että pneumokokkirokote ei sisällä pneumokokkibakteereja eikä näin ollen voi aiheuttaa pneumokokkitautia. Hän pitää todennäköisenä sitä, että kolme päivää ennen kuolemaa annettu rokote ei ehtinyt suojaamaan lasta riittävästi tämän sairastuessa.
Iltalehden jutussa haastateltiin rokotteisiin hyvin kriittisesti suhtautuvan Rokotus-info yhdistyksen puheenjohtajaa. THL:n ylilääkäri pääsi ääneen vasta seuraavana päivänä. Iltalehti perustelee tätä sillä, että kantelun kohteena oleva juttu laadittiin viikonlopun aikana, jolloin THL:n edustaja ei ollut tavoitettavissa.
Rokotusinfo-yhdistyksen puheenjohtajaa kuultiin siis Iltalehden pääjutussa ja kaksi kainolojuttua perustui Rokotusinfon kriittisiin käsityksiin Synflorix-pneumokokkirokotteen tutkimuksista Suomessa ja Argentiinassa. Jälkimmäinen oli otsikoitu ”Argentiinassa useita kuolemantapauksia”. JSN:n päätöksen mukaan kuolemantapausten yhteydet Synflorixiin eivät kuitenkaan saaneet jutussa mitään vahvistusta. Rokotusinfo-yhdistyksen puheenjohtaja kertoi myös tietävänsä vauvasta, joka oli kuollut BCG-tuberkuloosirokotteen aiheuttamaan yleisinfektioon. Aleksin tapaukseen tämä ei kuitenkaan liity millään tavalla, koska kyseessä on eri rokote kuin se, minkä Aleksi oli saanut.
JSN totesi, että Iltalehden lööpissä ja kannessa rokote esitettiin yksioikoisesti syylliseksi vauvan kuolemaan, vaikka edes vauvan äiti ei esittänyt tällaista väitettä vaan kysyi, oliko se syynä hänen lapsensa kuolemaan. JSN ymmärsi äidin surun ja pyrkimykset saada selville syyt lapsen kuolemaan. He kuitenkin katsoivat, että Iltalehti rikkoi hyvää journalistista tapaa syyttämällä rokotetta vauvan kuolemasta, vaikka näyttöä syytteelle ei pystytty esittämään.
Tämä tapaus on mielestäni hyvä esimerkki siitä, miten kerran liikkeelle lähtenyttä huhua on mahdotonta pysäyttää. Huhu lähtee elämään täysin omaa elämäänsä ja sen aiheuttama vahinko konkretisoituu yksittäisinä päätöksinä jättää oma vauva rokottamatta ja saman suosittelemisena myös muille. Kaipaisin lähdekriittisyyttä, helposti suomen kielellä saatavilla olevaa tutkimustietoa sekä netissä liikkuvien huhujen taustojen tarkastamista.
Lisäys 30.1.2018: Rokotekattavuuden ja sen myötä riittävän laumasuojan ylläpitäminen on lasten suojelemiseen liittyvä asia. Rokotekattavuuden laskemisen taustalla on osittain huuhaatieto, jota on levitetty korvaamaan tutkittua tietoa. Tässä ilmiössä on osuutensa myös blogimaailmalla. Haastan kaikki rokotemyönteisyyden kannalla olevat bloggaajat ottamaan blogeissaan kantaa asiaan ja jakamaan tietoa eteenpäin hashtagilla #rokotemyönteisyys.
Ensimmäisenä haasteen on ottanut vastaan ”One glass of milk, please” -blogin Annuska postauksellaan ”Kattava rokotesuoja on kaikkien vastuulla”.
