Bileet, joissa pahoinpidellään lapsia
Kuva: Pixabay / silviarita
Vesirokkorokotukset lisättiin viime vuonna Suomen kansalliseen rokotusohjelmaan ja sen saavat maksutta kaikki 1.1.2006 ja sen jälkeen syntyneet lapset. Perusrokotussarjaan kuuluu kaksi annosta, joista ensimmäinen annetaan yleensä puolentoista vuoden iässä ja tehosterokotus kuuden vuoden iässä. Aiemmin vesirokkorokotuksen pystyi ottamaan yksityisellä terveysasemalla, mutta yli sadan euron hinta (sisältäen rokotuksen hinnan ja poliklinikkamaksun) vaikutti siihen, että rokotuskattavuus pysyi matalana.
Luulin, että yhteiskunnan tarjoama ilmainen rokote jättäisi aiemmin suosiossa olleet vesirokkobileet historiaan. Vesirokkobileissä vanhemmat vievät lapsensa leikkimään vesirokkoa sairastavan lapsen kanssa toivoen, että omakin lapsi saisi tartunnan ja tauti tulisi sairastettua varhaisella iällä, jolloin se on yleensä helpompi kuin myöhemmin sairastettuna.
Olen kuitenkin hämmästynyt huomattuani, että yhä edelleen monet vanhemmat, jopa terveydenhuollon ammattilaiset, pitävät varteenotettavana vaihtoehtona tartuttaa lapselle tarkoituksella tauti, johon on olemassa tehokas rokotus. Toisaalta, yleistä pohdintaa on herättänyt myös näkökulma siitä, että jos aikuinen tarkoituksellisesti tartuttaa toiselle taudin, saattaa kyseessä olla pahoinpitely. Miksi aikuisen tartuttaessa taudin lapselle asia olisi toisin?
Vesirokkobilettäjien ajatus on usein se, että nopeasti hoidetaan tämäkin harmi pois. Tässä kuitenkin unohdetaan, että kyseessä on sairaus, joka voi aiheuttaa vakavia jälkitauteja. Mahdollisia jälkitauteja ovat muun muassa, keuhkokuume, korva-, keskushermosto-, aivo-, munuaiskeräs-, maksa-, nivel-, umpilisäke- ja kivestulehdus sekä stafylokokin tai streptokokin aiheuttama ihon bakteeritulehdus, joka voi johtaa jopa sepsikseen tai nekrotisoivaan faskiittiin. Kannattaako tämä riski oman lapsen kohdalla ottaa, kun saatavilla on myös tehokas rokotus?
Vesirokkobileitä puolustetaan myös sillä, että kyllä rokotuskin aiheuttaa oireita. Se on toki totta, mutta mittakaava on aivan eri kuin sairastetussa taudissa. Kuumetta ilmaantuu noin 15 prosentille rokotetuista ja alle 5 prosenttia rokotetuista saa pistopaikan läheisyyteen tai muualle kehoon rakkuloita, joita yleensä on 2-5 kappaletta. Sairastetussa taudissa puolestaan rakkuloita on yleensä 250-500 kappaletta. Se, joka on sairastanut taudin myöhäisemmällä iällä, muistaa varmaankin sen, miltä rakkulat esimerkiksi suussa tuntuivat? Itse ainakin mielelläni rokotutan lapseni, jotta siltä tunteelta välttyisivät.
Toki tässä voi ajatella muitakin, kuin niitä omia lapsiaan. Tartunnan saanut levittää usein tartuntaa ympärilleen ja vesirokossa tartuttavuus alkaa kaksi vuorokautta ennen ihottuman ilmaantumista. Alle 1,5 vuotiaat lapset, jotka ikänsä puolesta ovat yleensä rokottamattomia ovat alttiita tartunnoille. Tietyille erityisryhmille vesirokko on myös erityisen vaarallinen. Esimerkki raskaana olevilla on sairastuessaan riski saada erittäin vaikea tauti ja raskaana olevan sairastuessa alku- tai keskiraskaudessa on sikiöllä riskinä saada synnynnäinen vesirokko-oireyhtymä, joka aiheuttaa muun muassa älyllistä kehitysvammaa ja sokeutta.
Vesirokkorokotetta on myös pelätty siksi, että sitä on pidetty uutena, koska se on vasta tullut Suomen rokotusohjelmaan. Se, että vesirokkorokote on Suomen rokotusohjelmassa uusi, ei kuitenkaan tarkoita sitä, että se laajemmassa mittakaavassa olisi uusi valmiste. Kaliforniassa asuva blogikollegani Annuska, kirjoittaa, että Suomessa annettava rokote on Yhdysvalloissa ollut rokoteohjelmassa jo 20 vuotta ja maailmalla sitä on annettu noin 200 miljoonaa annosta.
Kumpi on sinun valintasi: bileet vai rokote?
