Ympäristökriisi iskee tunteisiin
Nuoret ja nuoret aikuiset joutuvat kokemaan ympäristökriisin varjostaman tulevaisuuden, jossa toisiinsa kietoutuvat ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden kato ja ympäristön saastuminen. Mutkikkaassa maailmassamme nämä saattavat linkittyä myös aseellisiin konflikteihin, pakolaisuuteen ja pandemioihin.
Ei ole ihme, että kolme neljästä nuoresta kertoi vuonna 2021 julkaistussa Nuorisobarometrissä kokevansa surua luonnon monimuotoisuuden heikentymisestä ja lajien sukupuutosta. Lähes 60 prosenttia oli puhunut kokemastaan ilmastoahdistuksesta edellisen puolen vuoden aikana. 35 prosenttia kertoi kokeneensa riittämättömyyttä ilmastotoimiensa suhteen.
Syksyllä 2021 julkaistu laaja kansainvälinen kyselytutkimus (ssrn.com) kertoi 16–25-vuotiaiden tuntevan suurta ilmastoahdistusta joka puolella maailmaa. Kymmenestätuhannesta vastaajasta 75 prosenttia sanoi pitävänsä tulevaisuutta pelottavana ja 81 prosenttia katsoi ihmiskunnan epäonnistuneen planeettamme suojelemisessa.
Ympäristöahdistus on yllättävän yleistä
Ympäristön muuttuminen aiheuttaa siis paljon tunteita, esimerkiksi ympäristöahdistusta ja -surua. Aiemmin tunteista ei ole juuri puhuttu ympäristökriisin yhteydessä, mutta viime keväänä jopa hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneeli IPCC:n kuudennessa arviointiraportissa (ym.fi) kirjoitettiin, että ilmastosuru on otettava huomioon terveydenhuollossa.
– Ympäristöongelmista kumpuavat ahdistuksen ja surun tunteet ovat aivan normaaleja ja kyselytutkimusten mukaan yllättävänkin yleisiä etenkin nuoremmissa ikäryhmissä. On tärkeää, että nuorten kanssa työskentelevät ymmärtäisivät tällaisten tunteiden olemassaolon ja vaikutuksen, sanoo toiminnanjohtaja Taneli Saari Tunne ry:stä.
Ilmastosuru on otettava huomioon terveydenhuollossa.
Tunne ry:n, Mieli ry:n ja Nyyti ry:n yhteisessä, kolmivuotisessa Ympäristöahdistuksen mieli -hankkeessa kehitettiin useita tapoja, joilla nuoret ja heidän kanssaan työskentelevät voivat kohdata ja käsitellä ympäristöahdistusta. Työ jatkuu tänä vuonna alkaneessa, niin ikään kolmivuotisessa ja STEA:n rahoittamassa Ympäristö ja tulevaisuus mielessä -hankkeessa, joka tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia ympäristötunteiden ja tulevaisuuteen liittyvien huolien käsittelyyn.
– Aikuisten tehtävä on rakentaa nuorille mahdollisimman turvallista tulevaisuutta vahvistamalla tunnetaitoja, mielenterveyttä, yhteisöllisyyttä ja toimijuutta.
Ympäristöhankkeissa koulutusta ammattilaisille ja työpajoja nuorille
Ympäristöhankkeissa on koulutettu kasvatusalan ja sosiaali- ja terveysalojen ammattilaisia, joille on opetettu tunne- ja mielenterveystaitoja, resilienssin näkökulmaa sekä tutkimustietoa ympäristökriisin vaikutuksista hyvinvointiin laajemmin.
Koulutuksissa on tuotu esille, että nuorten kanssa työskentelevien ammattilaisten tulisi ensin tunnistaa omat ympäristökriisiin liittyvät tunteensa, nimetä ne sekä uskaltautua kokemaan ja ilmaisemaan niitä. Vasta tämän jälkeen voi auttaa muita.
Nuorille on pidetty työpajoja verkossa ja oppilaitoksissa. Taneli Saari sanoo aloittaneensa työskentelyn yleensä tunteiden normalisoinnin näkökulmasta: nuoret kirjoittavat tunnesanoja sähköiselle alustalle tai post-it-lapuille. Näin koetetaan normalisoida tunteita ja osoittaa niiden yleisyyttä.
Miltei joka kerta muodostuu tunnesanapilvi, jossa nuoret ilmaisevat huolta, pelkoa, ahdistusta, surua ja toivottomuutta.
– Kymmenestä sanasta kahdeksan kuvaa vaikeiksi koettuja tunteita. Loput voivat ilmaista toimintatarmon tai yhteisöllisyyden kokemista, merkityksellisyyden löytämistä ja toisiin liittymisen tarvetta. Ylipäätään sitä, että ilmastokriisin myötä on tultu tietoisiksi itselle tärkeistä asioista ja siitä, mihin haluaa aikansa käyttää ja miten elää.
Mitkä keinot rauhoittavat ympäristökriisistä kärsivää nuorta?
Nuorten tilaisuuksissa käydään ensin läpi etenevän ympäristökriisin vaikutuksia hyvinvointiin. Sitten siirrytään tarkastelemaan keinoja, joilla omaa oloa voi rauhoittaa. Tähän soveltuvat muun muassa mindfulness-pohjaiset maadoitus- ja hermoston rauhoittamisharjoitukset ja muut mielikuvaharjoitukset.
Havainnollistaakseen asioita Taneli Saari pyytää nuoria usein värittämään tunteiden kehokartan ja piirtämään aikajanaa omasta luontosuhteesta tai ympäristösuhteen kehityksestä. Usein harjoitellaan myös toivottavan tulevaisuuden visiointia.
– Oma suosikkini on Tietoisuuden kartta -harjoitus, jossa pysähdytään jonkin ympäristöaiheisen uutisen tai somepostauksen äärelle. Tutkimme, mikä siinä on faktaa, millaisia ajatuksia ja tunteita se herättää ja miten keho reagoi. Tuleeko tarve toimia jollakin tavalla?
Ympäristökriisiin liittyvä huoli jatkaa kasvuaan.
Mitä tietoisemmaksi nuori tulee kohtaamastaan informaatiosta, sen synnyttämistä tunteista ja ajatuksista, sitä paremmin hän voi vaikuttaa omiin reaktioihinsa ja toimintaansa.
– Ympäristökriisiin liittyvä huoli jatkaa tasaista kasvuaan, vaikka jotkin akuutit aiheet, kuten pandemia, Ukrainan sota tai elinkustannusten kohoaminen, veisivät hetkeksi ilmatilaa.
Taneli Saari viittaa viime syksynä Isossa-Britanniassa tehtyyn kyselytutkimukseen (pdf), jonka mukaan vuonna 2016 briteistä 25 prosenttia oli huolissaan ilmastonmuutoksesta. Viime vuonna luku oli jo 46 prosenttia.
Ulla Ojala
Tukea tarjolla
Ympäristö ja tulevaisuus mielessä -hanke tarjoaa mm. seuraavia tapahtumia ja koulutuksia:
- Kaikenikäisille tarkoitettu luottamuksellinen puhelinpäivystys keskiviikkoisin klo 16–18 numerossa 050 549 9353. Sähköpostitse tukea saa os. tuki(a)tunne.org
- Kaikille avoin etätyöpaja tarjolla 4.5.
- Opettajien ja kasvattajien maksuton täydennyskoulutus 7.9.
- Vertaistukiryhmä järjestetään lokakuussa 2023.
Lue lisää osoitteessa https://www.ymparistoahdistus.fi/
Kommentit (0)