Puhelinriippuvuus voi johtaa ostosaddiktioon
Älypuhelimella voi ostaa melkein mitä vain ajasta ja paikasta riippumatta. Suuri osa verkkoviestinnästä on markkinaviestintää, ja digitaalisten maksutapojen kehitys on tehnyt rahanmenosta yhä huomaamattomampaa.
Kaikki tämä ruokkii nettishoppailuaddiktiota. Oman sohvan nurkassa torkkupeiton alla tehdyt ostoskierrokset ovat yksi tapa paeta ahdistavaa arkea ja hakea hetkellistä hyvää oloa.
Shoppailuaddiktiota ei ole toistaiseksi määritelty sairaudeksi. Sillä on kuitenkin paljon samoja piirteitä kuin vaikkapa peliriippuvuudella, esim. mielihyvän hakua, pakkoa saada lisää, turtumista, vieroitusoireita ja mielialan muutoksia. Muiden riippuvuuksien tapaan shoppailuaddiktio voi johtaa vakaviin taloudellisiin ja sosiaalisin ongelmiin.
Älypuhelimen käytön suhdetta shoppailuriippuvuuteen ei ole tätä ennen juuri tutkittu. Jyväskylän ja Helsingin yliopistojen yhteistyönä syntynyt tutkimus on tekijöidensä mukaan ensimmäisiä vertaisarvioituja tieteellisiä julkaisuja, joissa tarkasteltavana on itsesäätelyn ja älypuhelimen käytön ongelmien yhteisvaikutus shoppailuaddiktioon.
Tuhannelle 18–29-vuotiaalle suomalaiselle tehty kyselytutkimus kertoo, että vaikeudet säädellä älypuhelimen käyttöä voimistivat taipumusta shoppailuaddiktioon. Säätelyn vaikeus ilmenee mm. puhelimen jatkuvana vilkuiluna ja vaikeutena jättää huomioimatta siihen tulevat ilmoitukset.
Shoppailuaddiktio tiedostetaan usein vasta sitten, kun rahaongelmat alkavat näkyä ja tuntua.
Itsesäätelyn ja taloustaitojen opettaminen voi auttaa.
Kyse on pohjimmiltaan itsesäätelystä eli kyvystä, jota voi tutkijoiden mukaan kehittää, ja jonka opettaminen tulisi aloittaa jo varhain.
Digilaitteiden käyttökieltojen sijaan lapsille ja nuorille pitäisi opettaa kotona ja kouluissa itsesäätelytaitoja digiympäristöissä. Taloustaitojen opetus auttaa puolestaan budjetoimaan ja seuraamaan omaa rahankäyttöä.
Vastuu älypuhelimen käyttöön ja verkko-ostamiseen liittyvistä ongelmista kuuluu tietysti myös markkinoijille ja teknologiayrityksille. Myyjäpuolen vastuuttaminen shoppailuaddiktion aiheuttamisesta on kuitenkin haasteellista, sillä verkkobisneksen ansaintamalli perustuu usein juuri käyttäjien sitouttamiseen.
Avuksi tarvitaan lainsäädäntöä ja uusia digitaalisia työkaluja. Kuten tutkijat muistuttavat, pahasti ylivelkaantunut asiakas ei ole ainakaan pitkällä tähtäimellä hyvä asiakas verkkokauppiaallekaan.
Shoppailuaddiktiota ja velkaantumista ehkäisevien verkkosovellusten kehittäminen palvelisi siis kaikkien etua. Malleja voitaisiin hakea vaikkapa Veikkauksen ja muidenkin peliyhtiöiden kehittämistä vapaaehtoisista peliestoista ja rahansiirron rajoittimista.
Tutkimus on osa DigiConsumers-tutkimushanketta (digiconsumers.fi). Tutkimusartikkeli Young adults’ online shopping addiction: The role of self-regulation and smartphone use (doi.org) julkaistiin International Journal of Consumer Studies -lehdessä.
Hyvä lukija,
Lastensuojelun Keskusliiton julkaisema Lapsen Maailma -lehti on journalistisin periaattein toteutettava aikakauslehti, joka katsoo maailmaa uteliaan lapsen silmin.
Tue Lastensuojelun Keskusliittoa (lskl.fi) sekä laadukasta journalismia tilaamalla Lapsen Maailma – joko diginä tai painettuna lehtenä.
Ulla Siimes, päätoimittaja ja Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja
Kommentit (0)