Hyppää sisältöön

Pitäisikö esikouluun mennä jo 5-vuotiaana?

Valtakunnallinen kokeilu selvittää, onko esiopetuksen pidentämisestä kaksivuotiseksi hyötyä. 
Julkaistu
Teksti Anu Vallinkoski
Kuvat Tiiu Kaitalo 
Pitäisikö esikouluun mennä jo 5-vuotiaana?

Leo-Einar Salo (vas.), Aidarus Mohamed, Enni Piilinen ja Ella Leminen laskevat ja kalastavat. ”Eskarissa oppiminen sujuu leikin lomassa”, varhaiskasvatuksen opettaja Anu Yli-Somero selittää.

Lattialla lojuu hujan hajan kartongista askarreltuja punaisia, sinisiä ja keltaisia kaloja, joiden ympärillä Ella Leminen, 6, Aidarus Mohamed, 5, Enni Piilinen, 5, ja Leo-Einar Salo, 5, hihkuvat innoissaan. Nelikko koettaa pyydystää kaloja pienillä ongilla, joiden päässä on magneetti. Piilisen tehtävä on onkia kolme punaista kalaa, Salon kaksi keltaista. Kun saalis on kasassa, on Lemisen ja Mohamedin vuoro.

Viisivuotiaana esiopetuksen Helsingin Laajasalossa Tahvonlahden päiväkodissa aloittaneet lapset harjoittelevat leikin lomassa laskemista.

– Tällaista se eskari meillä on. Leikkiessä harjoitellaan ja opitaan uusia taitoja. Me aikuiset koetamme herätellä oppimisen intoa, eskariryhmä Haikaroiden varhaiskasvatuksen opettaja Anu Yli-Somero sanoo.

”Leikkiessä opitaan eskarissa uusia taitoja.”

Päiväkoti on mukana valtakunnallisessa viisivuotiaiden esiopetuskokeilussa (oph.fi), joka alkoi viime elokuussa.

– Kokeilu liittyy koulutuksellisen yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon vahvistamiseen. Meilläkin valitettavasti näkyy jo kansainvälinen eriarvoistumisen trendi, erityisasiantuntija Mervi Eskelinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä (OKM) kertoo.

Tarkoitus on selvittää, mitä esiopetuksen pidentämisestä kaksivuotiseksi seuraa. Onko sillä vaikutusta esiopetuksen tavoitteisiin: lapsen oppimisedellytysten ja sosiaalisten taitojen vahvistumiseen sekä terveen itsetunnon muodostumiseen?

OKM seuraa kokeilun vaikutuksia tutkimuksen avulla. Kaikkien kokeiluun osallistuvien lasten taitojen kehitystä arvioidaan muutamaan otteeseen sen aikana.

Eskarissa opitaan leikin kautta

”Loppuuko lapsuus?” ”Onko eskari kovin koulumaista?” Muun muassa tällaisia pelkoja joillain viisivuotiaiden eskarilaisten vanhemmilla oli etukäteen.

Mervi Eskelisen mukaan pelot ovat turhia. Viisivuotiaiden esiopetus on nimenomaan varhaiskasvatusta, ei koulua. Opetushallituksen keväällä 2021 laatimat kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun opetussuunnitelman (ops) perusteet (oph.fi) korostavat leikkiä ja ihmettelevää tutkimista.

Ella Lemisen äitiä Alina Lemistä koulumaisuus ei etukäteen mietityttänyt.

– Minusta Tahvonlahden henkilökunta kertoi syksyllä vanhempainillassa hyvin selvästi, että lapset oppivat leikin kautta. Itse ajattelen, että on kiinnostavaa olla mukana tällaisessa tutkimuksessa. Odotan uteliaana tuloksia.

Anu Yli-Somero tähdentää, että leikin ja mielikuvituksen arvostaminen on suomalaisen varhaiskasvatuksen vahvuus.

– Ulkomaiset vierailijat ihastelevat juuri leikkiä meillä käydessään. Toivon, ettei tätä vahvuutta vastaisuudessakaan hukata.

Yli-Someron mukaan monelle esiopetuksesta ensimmäisenä tulevat mieleen lukemisen, kirjoittamisen ja laskemisen kaltaiset akateemiset taidot. Esiopetus on kuitenkin mitä suurimmassa määrin myös kaveri- ja tunnetaitojen harjoittelua.

Artikkeli jatkuu kuvien jälkeen. 

Äiti auttaa lasta pukemaan tossuja jalkaan päiväkodin naulakoiden edessä.

Ella Lemistä kaksivuotisen eskarin aloitus vähän jännitti. Pitääkö etukäteen jo osata jotain? Mitä siellä tehdään? Äiti Alina Leminen auttaa tossuja jalkaan.

Kaksi iloista lasta istuu oviaukossa kahden ison leikkikalan kanssa.

Enni Piilinen (vas.) ja Ella Leminen eläytyvät leikkiin. Eskarilaisilla on joka päivä aikaa
myös vapaaseen leikkiin, jossa mielikuvitus pääsee valloilleen.

Esikoulukokeilu alkoi turhan nopeasti

– Liian nopeasti se tuli, Anu Yli-Somero kommentoi kokeilun aikataulua.

Päiväkodit saivat tiedon kokeilusta viime keväänä, kun seuraavan syksyn lapsiryhmien kokoonpanot kaverisuhteineen oli jo mietitty ja huoltajille ilmoitettu. Moni varhaiskasvatuksen opettaja luki uutta opsia kiireellä kesälomallaan.

– Meillä menivät ryhmät uusiksi. Meillä viisivuotiaiden eskarilaisten kanssa on samassa ryhmässä myös nelivuotiaita. Joissain päiväkodeissa viisi- ja kuusivuotiaat ovat yhdessä. Toteutukset vaihtelevat, Tahvonlahden päiväkodin johtaja Eija Wacker kuvailee.

Monille perheille eskarin varhentuminen vuodella oli hämmentävää.

– Lapsille eskarivuosi on ollut odotettu juttu. Nyt se tulikin vähän yllättäen, Wacker sanoo.

Yli-Someron mukaan moni Haikaroiden viisivuotias ei olekaan sisäistänyt olevansa jo eskarilainen.

Ella Leminenkin kertoo odottavansa sitä, kun on ensi syksynä oikea eskarilainen.

Lisätyötä opettajille on teettänyt myös tutkimukseen osallistuminen. Opettajat tekevät kunkin eskarilaisen kanssa testin ja kirjoittavat jokaisesta lapsesta oman arvionsa tutkimusta varten.

”Ei voi kuin nostaa kaikille hattua.”

Mervi Eskelinen OKM:stä myöntää kokeilun tulleen liian nopeasti.

– Jälkikäteen ajatellen olisimme kaikki hyötyneet siitä, jos meillä olisi ollut enemmän aikaa panna kokeilua toimeen. Koronakin on ollut lisäpainona. Kunnat ovat kuitenkin tehneet hyvää työtä, ja yhteistyö on sujunut tosi hyvin. Ei voi kuin nostaa kaikille hattua. Tämä on ollut iso ponnistus.

”Pidempi eskari palvelee sekä nopeasti että hitaasti kehittyviä”

 

Entä millaisia kokemuksia tahvonlahtelaisilla on, kun kokeilua on noin puoli vuotta takana?

– Kivaa on ollut. Ei ole ollut oikeastaan mitään tylsää. Saa tehdä kaikkea hauskaa, niin kuin matematiikkaa. Osaan laskea 2+2=4. Kivointa on laulaminen, soittaminen ja runojutut: ”Voi, sanoi kissa, kun tuli pissa”, Ella Leminen kehuu.

Laskemisen lisäksi hän kertoo oppineensa, ettei aina pidä leikkiä vain saman kaverin kanssa.

Myös Ellan äiti on tyytyväinen.

– Ellalle eskari on sopinut tosi hyvin. Hän oppi lukemaan loppukesällä vähän ennen kuin eskari alkoi. Syksyn mittaan Ella on myös kiinnostunut enemmän matikasta. Hän myös kyselee enemmän kuin ennen. Kiinnostus luontoon on vahvistunut. Ei mitään radikaalia muutosta ole kuitenkaan tapahtunut, Alina Leminen kuvailee.

Opettaja Anu Yli-Somero kertoo kokeilun mittaan panneensa merkille, että Helsingissä on ollut jo entuudestaan laadukasta varhaiskasvatusta viisivuotiaille. Kokeilu ei tuonut toimintaan mitään aivan uutta ja erilaista, vaan moni asia oli ennestään tuttua.

”Lapset kehittyvät hyvin eri tahtiin.”

Johtaja Eija Wackerin mukaan olennaisin muutos on se, että esiopetukselle on entistä enemmän aikaa.

– Lapset kehittyvät hyvin eri tahtiin. Pidempi eskari palvelee sekä nopeasti että hitaasti kehittyviä. Nopeat pääsevät etenemään pidemmälle ja hitaammilla on enemmän aikaa harjoitella.

Kaksikon mukaan eniten kaksivuotisesta esiopetuksesta hyötyisivät ehkä ne lapset, jotka eivät ole osallistuneet varhaiskasvatukseen. Ilmainen ja velvoittava esiopetus tuo heitä varhaiskasvatuksen piiriin.

– Vertaisten seura tekee tutkitusti lapselle hyvää, Wacker sanoo.

Pidemmän eskarin eduksi hän ja Yli-Somero laskevat myös sen, että henkilökunta saattaa havaita lapsen mahdolliset oppimisvaikeudet aiemmin kuin ennen. Mitä varhemmin vaikeuksiin saa tukea, sen parempi.

Riittääkö kaksivuotiseen esikouluun henkilöstöä?

Eija Wacker tähdentää, että oppimisvaikeuksien huomaaminen ja tukeminen taas edellyttää osaavaa henkilökuntaa.
Julkisuudessa on käsitelty paljon varhaiskasvatuksen henkilöstöpulaa.

– Meillä ei ole muodollisesti pätevää henkilökuntaa riittävästi. Tätä työtä voi kuitenkin tehdä muodollisesti epäpätevänä määräaikaisesti, Wacker asettelee sanansa.

OKM ei ole toistaiseksi saanut pätevän henkilöstön riittämättömyydestä kuin yksittäisiä yhteydenottoja kunnista. Myös tutkimus selvittää aikanaan sitä, riittääkö tekijöitä.

Kokeilu jatkuu ensi syksynä, jolloin uudet viisivuotiaat aloittavat esiopetuksen, ja tuloksia on lupa odottaa reilun parin vuoden päästä.

Lue myös faktaboksi kuvan jälkeen.

Vaaleatukkainen, hymyilevä nainen katsoo kameraan sininen ulkoilutakki päällään.

Tahvonlahden päiväkodin johtajan Eija Wackerin mukaan viisivuotiaiden
eskarilaisten perheitä on mietityttänyt esiopetuksen velvoittavuus. ”Vanhemmat ovat kysyneet, voiko lapsi pitää vapaapäiviä. Monia huojentaa tieto, että meillä eskarista voi lähteä kotiin jo puoli yhdeltä.”

Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu

  • Kokeilu alkoi syksyllä 2021 ja päättyy keväällä 2024. Siihen osallistuu 147 kuntaa, joista 42 verrokkeina eli ne eivät järjestä 5-vuotiaille esiopetusta. Mukana on niin suuria kaupunkeja kuin pieniä kuntia eri puolilta Suomea.
  • Kaikkiaan kokeiluun osallistunee yli 10 000 lasta.
  • Kokeilun aikana tehdään seurantatutkimus. Jokainen kokeilussa mukana ollut lapsi tekee saman arvioinnin 2–3 kertaa. Viimeinen arviointi on ensimmäisellä luokalla koulussa. Tutkimus selvittää esimerkiksi, vaikuttaako esikoulun pidentäminen jotenkin lasten oppimisvalmiuksiin ja sosiaalisiin taitoihin.
  • Tutkimus seuraa myös kokeilun järjestämistä ja mm. sitä, miten esiopetukseen on saatu kelpoista henkilökuntaa.
  • Kokeilun rahoittaa valtio. Kunnat saavat korvauksen kuluista keskimääräisten kustannusten mukaan.

Kommentit (0)

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.