Lestijärvellä maksetaan hulppeaa vauvarahaa

Vuonna 2012 keskipohjalaiseen Lestijärven kuntaan syntyi vain yksi lapsi, Kerttu.

Tilanne oli lähes katastrofaalinen alle tuhannen asukkaan kunnassa, jonka ongelmat ovat pienille maaseutupitäjille tuttuja: väestö ikääntyy, eikä työpaikkoja juuri ole. Väen vähetessä mielialat synkistyvät ja vähätkin palvelut ovat vaakalaudalla.

Lapsesta maksetaan 1 000 euroa 10 vuoden ajan.

Kunnes alkuvuonna 2012 Lestijärven kunnanjohtajaksi tullut Esko Ahonen sai kunnan toimistosihteerin Jarmo Kannisen kanssa kunnanhallitukselta toimeksiannon. Piti luoda riittävät kannusteet, joilla lapsiperheet saataisiin sitoutumaan kuntaan.

Hallinnon ja virkamiesten kanssa keskustellessa muotoutui ajatus vauvarahasta, jota kunta voisi maksaa valtion lapsilisän päälle. Yhdestä lapsesta voisi saada jopa 10 000 euroa. Vauvarahaa maksettaisiin lapsista, jotka ovat kunnan kirjoilla kunkin vuoden viimeisenä päivänä.

Lokakuussa 2012 valtuusto teki kauaskantoisen päätöksen ja hyväksyi vauvarahan säännöt. Vastedes syntyneistä lapsista maksettaisiin tuhat euroa vuodessa kymmenen vuoden ajan.

Päiväkoti käy pieneksi

Tuossa Kerttu nyt istuu punaisen pöydän ääressä päiväkotikavereidensa kanssa. On kaunis mutta kylmä helmikuun päivä, ja siksi päiväkoti Kissankellossa ollaan sisällä. Pakkasta on viitisentoista astetta, eikä tälle päivälle kaavailtu hiihtäminen taida onnistua.

3–5-vuotiaiden ryhmän lapsilla on menossa lehtileikki. He leikkaavat aikakauslehdistä kuvia paikoista tai tilanteista, joissa haluaisivat olla. Paikalla on kahdeksan lasta, joista neljä on nuorempia kuin Kerttu.

Lehtileikissä lapset leikkasivat kuvia paikoista tai tilanteista, joissa haluaisivat olla.

Lestijärvelle on neljän viime vuoden aikana syntynyt 42 lasta, siis keskimäärin yli kymmenen vuodessa. Kertun syntymää seuranneena vuonna 2013 lapsia syntyi peräti 14. Lestijärveltä lähdetään synnyttämään rannikolle, reilun sadan kilometrin päähän Kokkolaan Keski-Pohjanmaan keskussairaalaan.

Lapsiperheitä on myös muuttanut kuntaan, ja väkiluku on kääntynyt nousuun.

Lapsia on syntynyt vuosittain yli kymmenen.

Ennakkolaskelman mukaan Lestijärvellä asui viime vuoden lopussa 817 ihmistä. Se on 19 enemmän kuin vuotta aiemmin.

– Vauvarahan vaikutuksen huomaa. Arvattiin, että seinät loppuvat oikeasti kesken, sanoo päiväkodissa vuodesta 2002 työskennellyt Anna-Liisa Kiviniemi tiloja esitellessään.

Ahtauden näkee esimerkiksi siitä, että alle 3-vuotiaiden ryhmän lapsia on nukutettava osin leikkitilojen puolella.

Isona kauneudenhoitajaksi

Kerttu käy lehtileikkeitään läpi Kiviniemen kanssa. Hän on valinnut kolme kuvaa. Yhdessä mies ja nainen istuvat sohvalla ja pelaavat konsolilla. Toisessa Katri Helena laulaa. Kolmas on kuvakollaasi kasvojen ehostamisesta.

Anna-Liisa Kiviniemi kyselee Kertulta, mikä tästä tulee isona.

Kerttu seisoo pöydän päässä punaisessa kukkamekossaan. Aurinko paistaa sisään kirkkaasti ja valaisee kuvia.

– Mikä susta tulee isona? Laulaja vai kauneudenhoitaja? Kiviniemi kysyy.

– Kauneudenhoitaja, Kerttu vastaa.

Kiviniemi kirjoittaa paperiin: ”Haluaisin isona kauneudenhoitajaksi”.

Sitten arvuutellaan, mitä peliä Kerttu haluaisi pelata.

– Frozenia mä oon joskus pelannut, Kerttu sanoo.

– Kuka sun mielestä on paras laulaja? Kiviniemi kysyy vielä.

– Äiti, vastaa Kerttu.

Käy myös selväksi, ettei hän erityisemmin pidä Robinista, Cheekistä tai Tuure Kilpeläisestä.

Leikin jälkeen on ruokailun aika. Tänään kunnan keskuskeittiö on toimittanut lapsille perunoita ja lihamureketta.

Ruokailuhuoneen seinällä on kaikkien päiväkodissa olevien lasten nimet ja syntymäajat. Kertun jälkeen syntyneitä lapsia on hoidossa 14. He ovat Iisa, Jadessa, Artturi, Valtteri, Matias, Nooa, Sisu, Markus, Aada, Ani, Nooa, Jadessa, Johanna ja Usva.

Tekemisen meininkiä

Lauri (vas.) ja Eetu ovat uteliaita vesseleitä.

Päiväkodin toisessa siivessä työskentelee Lestijärven päivähoidon ohjaaja Kirsi Salonen. Hän asuu naapurikunta Toholammilla 30 kilometrin päässä ja aloitti työssään viime syyskuussa. Kokemusta Lestijärvestä ei liiemmin ollut, mutta ensivaikutelma oli hyvä.

– Ensimmäisenä näki positiivisen tekemisen hengen. Että pienenä kuntana ei ole jääty voivottelemaan, vaan mietitään keinoja, miten kuntaa saataisiin kehitettyä, hän sanoo.

Tänä vuonna isona työnä on miettiä, miten kunnan ja päiväkodin rakenteet kestävät kasvavan lapsimäärän.

– Ja muutenkin, miten tuetaan perheiden hyvinvointia ja mitä palveluita voitaisiin tarjota vähän paremmin ja laajemmin kuin naapurikunnissa.

Koulun ryhmäkoot ovat pieniä

Lestijärven sivistystoimen johtajana ja peruskoulun rehtorina kahdeksan vuotta toiminut Tarja Mäkelä on seurannut läheltä kunnan lapsiluvun kehitystä.

– Meillä on ollut isot ryhmät ja sitten tuli romahdus, niin kuin monessa muussa pienessä kunnassa.

Usva, 1, on Lestijärven päiväkodin nuorin lapsi.

Viime vuosina kuntaan on kuitenkin joka vuosi muuttanut enemmän lapsia kuin lähtenyt. Lestin koulun valttina ovat pienet ryhmäkoot. Oppilaita on jokaisella luokalla kymmenkunta. Alakoulussa on yhdysluokkia, mutta niissäkin lukuaineita opetetaan pienemmissä ryhmissä.

– Pelkästään koulun tai päiväkodin takia ei tänne varmaan kukaan muuta, mutta moni sanoo, että on iso plussa, kun oppilaisiin pystytään satsaamaan, Mäkelä sanoo.

Syntyvyyden nousu on hänen mukaansa puhaltanut kuntaan muutenkin positiivista virettä. Eipä ainakaan tarvitse enää miettiä, riittääkö kouluun jatkossa oppilaita.

Yksi ongelmista on kuitenkin se, että peruskoulun jälkeen nuorten on joka tapauksessa lähdettävä muualle opiskelemaan. Ja kun työpaikkoja kunnassa ei liiemmin ole, moni jää sille tielleen.

Kuorikosketkin lähtivät, mutta palasivat pian.

Ihanteellista lapsiperheelle

Kuorikoskien olohuoneessa on avattuna ruskea salkku, joka on täynnä leikkikaluja. Legot, autot ja junarata on levitetty lattialle Aaronin, 2, ja Elsan, 5, leikkejä varten.

Susanna Kuorikoski palaa toimintaterapeutin työhönsä kesällä. Siihen asti hän on hoitovapaalla Aaronin, 2, ja Elsan, 5, kanssa.

Paikalla ovat myös äiti Susanna ja isä Toni. Peruskoulun kolmatta luokkaa käyvä Ninni, 10, on vielä koulussa muutaman sadan metrin päässä.

Kuorikosket ovat paljasjalkaisia lestijärvisiä, mutta tekivät Susannan opiskelujen vuoksi syrjähypyn Jyväskylään vuonna 2008. He palasivat alkuvuonna 2010 ja ryhtyivät remontoimaan Susannan mummon perintötaloa lattiasta kattoon. Tukiverkko on lähellä, sillä viereisessä talossa asuu päiväkodissa työskentelevä Anna-Liisa Kiviniemi, Susannan äiti.

Kauppa on vain kivenheiton päässä, samoin monet liikuntamahdollisuudet ja järvi. Kirjastokin on, tosin pieni ja auki vain neljänä päivänä viikossa. Lestin lapset lainaavat paljon kuvakirjoja: Mauri Kunnasta, Mimmi Lehmää, Muumeja sekä Miina ja Manu -kirjoja. Nuoret taas intoilevat fantasiasta, esimerkiksi Soturikissat-sarjasta.

Vain yksi lapsirahaa saanut perhe on muuttanut pois.

Lisäksi naapurustosta löytyy kaikille lapsille kavereita.

Kuorikosket saavat kunnan lapsirahaa Aaronista, mutta sanovat sen lopulta olevan aika pieni summa suhteutettuna lapsiperheen vuotuisiin kustannuksiin.

– Mutta lapsiraha voi olla yksi syy siihen, miksi nuoria pareja ja perheitä on muuttanut juuri tänne, sanoo Susanna, joka oli mukana tekemässä päätöstä lapsirahan jatkosta.

Hän on Vasemmistoliiton kunnanvaltuutettu ja valtuuston toinen varapuheenjohtaja.

– Lapsiraha on kädenojennus lapsiperheille. Se kertoo siitä, että kunta pitää lapsiperheitä arvossa. On ihan selvää, että kun on paljon ikääntyviä ihmisiä, tarvitaan myös lapsia.

– Ja jos asialle ei tehdä mitään, niin koulut lähtevät, Toni lisää.

2-vuotias hymypoika Nooa on päiväkodin pienimpien ryhmässä.

Ei lapsirahan suuruutta voi väheksyäkään. Jos perheellä olisi vaikkapa kolme Lestijärvellä vuoden 2012 jälkeen syntynyttä lasta, joka vuoden tammikuussa tilille napsahtaisi 3 000 euroa ylimääräistä – vähän kuin hieman myöhässä saapuva tuntuva veronpalautus.

Jos ja kun töitä riittää, Kuorikosket eivät enää aio lähteä Lestijärveltä mihinkään. Susanna palaa kesällä hoitovapaansa jälkeen toimintaterapeutin työhönsä Soite-kuntayhtymään ja Toni painaa hommia kunnan suurimman työllistäjän, lähdevesijuomia valmistavan Finn Springin elintarviketyöntekijänä.

Lasten kannalta Lestijärvi on perheen mielestä ihanteellinen. Kylällä on rauhallista, eikä tarvitse miettiä, voiko ekaluokkalaista laittaa menemään yksinään kouluun.

– Jos lapsi tekee kolttosia, se kantautuu meidänkin korviimme jotain kautta. Myös muiden lapsista pidetään huolta, Susanna kuvaa.

Seuraavaksi ilmainen päivähoito?

Mitä pidemmälle päivä etenee, sitä seesteisemmäksi tunnelma päiväkodissa muuttuu. Kun Kerttu ja iso osa muista lapsista on jo haettu kotiin, paikalle ennättää myös kunnan nokkamies Esko Ahonen, entinen Keskustan kansanedustaja. Tummaan pukuun ja kravattiin pukeutunut Ahonen kättelee paikalla olevat lapset ja kyselee kuulumiset.

Sisarukset Jadessa ja Julianna menossa päiväunille.

– Onko kaikki hyvin? Teillä on uudet ikkunat, Ahonen sanoo viitaten jokin aika sitten uusittuihin päiväkodin ruutuihin ja karmeihin.

Kun lasten perhetaustat ja iät on käyty läpi, Ahonen istahtaa. Päivä on ollut vilkas: kokousten lisäksi Ylen aluetoimitus on piipahtanut kuntavaalikierroksella tekemässä haastatteluja.

Lestijärvi on saanut lapsirahan ansiosta kokoonsa nähden poikkeuksellisen paljon julkisuutta. Lapsirahasta on uutisoitu jopa kansainvälisissä medioissa, ja Ahonen kävi muun muassa Ylen Lisääntymisillassa kertomassa siitä.

Kunnanjohtaja Esko Ahonen sanoo, että lapsirahaan uppoavat summat ovat pieniä verrattuna kunnan saamaan positiiviseen näkyvyyteen.

Tänä vuonna lapsirahaa maksetaan 42 lapselle eli yhteensä 42 000 euroa. Ahonen kertoo, että lapsiraha on tuonut kunnalle niin paljon julkisuutta ja luonut positiivista imagoa, että se kannattaa. Sitä paitsi viiden vuoden aikana vain yksi lapsirahaa saanut perhe on muuttanut pois ja tulijoita on ollut moninkertaisesti.

Valtuusto on päättänyt, että lapsirahaa maksetaan vielä ainakin tämän vuoden ajan. Tulevaisuus on avoin, ja siitä päättää seuraava valtuusto.

Ahonen heittää kuitenkin täkyn. Hän sanoo, että vuoden sisällä Lestijärvi julkistaa jonkin uuden avauksen. Hän on miettinyt tuntikausia auton ratissa istuessaan, että se voisi olla esimerkiksi ilmainen päivähoito. Sillä pieni keskipohjalaispaikkakunta nousisi todennäköisesti jälleen valtakunnan julkisuuteen.

Mutta vielä ei siitä sen enempää…

Panostus kannatti

3–5-vuotiaiden ryhmä jonottaa lounaalle pienten puolelle.

Lestijärvi ei ole ainut kunta, joka palkitsee syntyvistä lapsista, mutta sen maksama 10 000 euroa on ylivoimaisesti suurin.

Kuntaliiton vuonna 2012 tekemässä selvityksessä 66 kuntaa antoi perheelle lahjan vauvan syntymästä. Kunnat ovat palkinneet lapsia esimerkiksi kastemaljoilla, lampaantaljoilla, kukilla, kelloilla ja omenapuun taimilla.

Kuntaliitto ei ole tutkinut vauvalahjoja vuoden 2012 selvityksen jälkeen, mutta erityisasiantuntija Jarkko Lahtisen mukaan niiden antaminen on sittemmin vähentynyt selvästi.

Mutta ryhtyykö joku tekemään lapsia rahasta tai palkinnon saadakseen? Tuskin.

Ei vauvarahan vaikutusta Lestijärven syntyvyyden ja väkiluvun kasvuun voi silti väheksyä. Sen tavoite kun on ennen kaikkea luoda imagoa lapsiperheet huomioon ottavasta kunnasta.

Raha on tuonut kunnalle imagoetua.

Nyt tilanne on se, että kunnassa ei ole riittävästi lapsiperheille sopivia vuokra-asuntoja. Myös päiväkodin ja koulun tilojen mahdollisesta remontoinnista tai laajennuksesta pitäisi tehdä päätöksiä.

Vaikka lapsiraha ei yksinään ratkaise kunnan tulevaisuutta, Ahonen pitää sitä merkittävänä päätöksenä.

– Jos olisimme tyytyneet siihen, ettei tehdä mitään, olisimme sukeltaneet. Nyt ihmiset ovat sitoutuneet tänne.

Lue myös tarina toisen kunnan satsauksista perheisiin: Perhetyöntekijä, kuin perheenjäsen