Näin valitset lapselle oikeanlaiset kengät
Useimmat lapset käyttävät vääränkokoisia kenkiä, sanovat keskieurooppalaiset tutkimukset. Yleensä koko on liian pieni, mutta joskus kenkä on liian iso. Jalkaterapian emeritalehtori Riitta Saarikoski muistuttaa, että oikean kenkäkoon valinta kuuluu huoltajalle.
– Netissä pienten lasten vanhempien keskustelupalstoilla näkee järjettömiä käsityksiä, hän kommentoi.
Lapsen jalkaterä kasvaa sykäyksittäin, joten kenkien sopivuus pitää tarkistaa säännöllisesti. Uuden kengän valitsijan pitää tietää jalkaterän pituus ja leveys sekä lapsen kasvuvaihe.
Illalla lapsen jalka on keskimäärin kolme milliä pidempi ja päkiä sentin leveämpi kuin aamulla. Jalan koko pitää siis mitata illalla.
Jalkakoko muuttuu jopa kahden kuukauden välein. Kaksivuotiaan jalka kasvaa jopa 20 milliä eli noin kolme numeroa vuodessa. Yksi kengän kokonumero vastaa siis 6,67:ää millimetriä.
Jalkaterä kasvaa täyteen mittaansa aiemmin kuin kehon muut osat. Tytöillä jalkaterä on viimeistään 12-vuotiaana 90 prosenttia sen lopullisesta pituudesta, pojilla viimeistään 14-vuotiaana 85 prosenttia jalkaterän täydestä pituudesta.
Asiantuntijat korostavat, että lapsen uusiin kenkiin on aina varattava 17 milliä kasvu- ja käyntivaraa. Käytössä olevissa kengissä riittää 12 millin vara.
Näin mittaat
Paina seisovan lapsen kengän kärjestä peukalolla ja toisella kädellä jalkapöydän päältä. Mitattavaa jalkaa pitää painaa, koska varpaiden kosketus kipristyttää lapsen varpaita. Kun kärjessä on reilu sentti tyhjää, kasvunvara on sopiva.
Jalka-asiantuntijoiden mukaan oikeankokoisen kengän saa piirtämällä lapsen jalkapohjan ääriviivat ja lisäämällä pisimmän varpaan eteen 12–17 milliä. Ääriviivat piirretään paperille kohtisuorasti, kun lapsi seisoo normaalisti.
Piirretty malli leikataan ja rullataan kengän sisään kantapäästä kohti kärkeä. Jos paperi rypistyy kärjestä, kenkä on liian pieni.
Hyvä kenkä on ohutpohjainen, taipuisa ja vääntyvä.
Vilkkaan lapsen kanssa mittaus ei aina onnistu. Silloin kannattaa pyytää kenkäkaupan myyjää mittaamaan lapsen jalkaterät +12-mittalaitteella.
Kenkävalmistajien mittausjärjestelmät ovat vertailukelvottomia. Lapsen kengissä tärkein mitattava on sisäpituus. Monen tutkimuksen mukaan jopa 90 prosentissa lasten kengistä sisäpituus ei vastaa kokonumeroa. Yli puolessa tutkituista kengistä sisäpituus oli yli sentin lyhyempi suhteessa kengän numeroon. Sisäpituudesta mitattuna lapsen käyttämä kenkä saattoi olla jopa viisi numeroa liian pieni.
Suomessa kenkien leveyden voi todeta vain kokeilemalla eri valmistajien kenkiä. Jos käyttökengän sisävuori tai sukka on kulunut tai jalkaterässä on hankauma, kenkä on liian kapea.
Kengän pitää vääntyä
Väärän kenkäkoon lisäksi Riitta Saarikoski sanoo perusongelmaksi vanhempien vanhentuneet käsitykset. Yleensä vanhempi vaatii, että lapsen kengän on oltava kestävä, paksupohjainen ja jäykkä. Väärin, väärin, väärin.
– Terveen pikkulapsen hyvä kasvu vaatii, että kenkä taipuu kärjestä. Jalkaterän pitää saada kiertyä joka puolelle vapaasti, ja varpailla pitää olla tilaa. Hyvä kenkä on mahdollisimman ohutpohjainen, taipuisa ja vääntyvä.
Koska jalka kasvaa ainakin murrosikään asti, ja pienen lapsen jalka erityisen hurjasti, jo jalkaterän pituuskasvu tyrmää kengän kestävyysperustelun. Huonokin kenkä kestää pari, kolme kuukautta. Ja huonojahan kengät yleensä ovat: Saarikoskesta sekä aikuisten että lasten kengistä noin 90 prosenttia on huonoja.
Aikuisia jäljittelevä kenkämuotikaan ei ole hyväksi. Noin kymmenvuotiaalla parin sentin korko kengässä vastaa aikuisella viiden sentin korkoa.
Saarikosken mukaan ”kaupantäti ei osaa arvioida lattajalkaisuutta” eli kasvava lapsi ei tarvitse kenkiinsä tukia: esimerkiksi jalkakaaren korotuslappu estää jalkaterän lihasten työn.
Jos jalassa on synnynnäinen vika, hoitoa pitää kysyä hyvältä ortopediltä eli jalkalääkäriltä. Peruspohjalliset Saarikoski hyväksyy, sillä ne lisäävät kengän kestävyyttä.
– Parasta olisi vahvistaa kehoa. Jalat voivat hyvin, kun kävelee kesäisin mahdollisimman paljon paljain jaloin.
Riitta Saarikoski, Minna Stolt ja Irmeli Liukkonen: Lapselle sopivan kengän koon määrittäminen
Lue myös lapsen artikkeli pituuskasvusta: Liian pitkä – vai pätkä
Pituuskasvu ja mittaustarve
Ikävuosi * Jalkaterän kasvu / kk * Mittaustarve
1–3 * 1,5 mm * joka 3. kk
3–6 * 1 mm * joka 4. kk
6–10 * alle 1 mm * joka 5. kk
12-vuotiaan kengänkoko voi olla 46
Maiju Havinen oli opettajana ja äitinä huomannut, että kaupat eivät tarjoa isoimpiin jalkoihin sopivia kenkiä. Kun Havinen jäi eläkkeelle vuonna 1995, hän perusti Pieni- ja Isokenkäiset -yhdistyksen:
– Jalan pituus voi olla toimintarajoite. Yhteiskunta on tehty keskimittaisille.
Yhdistys tuli tarpeeseen, sillä Havinen sai alkuaikoina puhelinsoittoja lähes yötä päivää.
– Kuulin kertomuksia lasten itsetunto-ongelmista, kun äidit kysyivät luistimia 12-vuotiaalle tyttärelleen, jonka jalkakoko on 46.
Suomalaisten jalkaterät ovat pidentyneet.Kun netti yleistyi 2000-luvulla, kyselyt vähenivät.
– Netti ei kuitenkaan ratkaise ongelmaa, sillä kenkäkokoja ei ole standardisoitu. Vähemmistöjen nettikaupoista tulee kannattamattomia, kun kaupat joutuvat maksamaan lähetyskulut palautuspaketeista.
Suomessa on iso- ja pienikokoisten kenkiin erikoistunut vain muutama liike. Havinen kertoo, että yhdistykseen liittyvä saa jäsenetuna ostopaikkalistan. Hän itse löysi helposti esim. 15-vuotiaalle pojanpojalleen 50-numeroiset luistimet koulun liikuntatunnille.
Maiju Havinen toimi 20 vuotta perustamansa yhdistyksen puheenjohtajana, nyt hän vastaa yhdistyksen auttavan puhelimeen.
