Siirry sisältöön
Terveys

Liian pitkä vai pätkä?

29.04.2014 Minna Huuhka

Yksi lapsi on ikätovereitaan päätä pidempi. Toinen katselee kavereitaan alaviistosta. Miksi meille syntyy niin eripituisia lapsia?

Ihminen kasvaa vanhemmiltaan saamansa perimän määräämällä tavalla. Niin lyhyydellä kuin pituudellakin on taipumus kasautua samoihin sukuihin, koska puoliso haetaan usein samanmittaisten joukosta.

Lasten pituuden ja painon kehitystä on seurattu neuvoloissa ja kouluterveydenhuollossa jo noin sadan vuoden ajan.

Suomalaislapset ovat alkaneet kasvaa yhä enemmän leveyssuunnassa.

Mittausten ja kasvukäyrien tarkoitus ei ole vertailla lapsia keskenään. Pituuskasvua seurataan, koska se on halpa ja hyvä hyvinvoinnin mittari. Jos lapsella on jokin huonosti, on todennäköistä, että hänen kasvussaan ilmenee muutoksia.

Mutta lapsi voi kasvaa hyvin, vaikka hänellä olisi jokin asia huonosti. Toisaalta lapsi voi kasvaa hitaasti ilman mitään syytä, huomauttaa HUS:n lastenendokrinologi Risto Lapatto.

Siispä lyhytkin lapsi on todennäköisimmin täysin terve. Hän on joko perinyt pienen koon vanhemmiltaan tai kypsyy ikätovereitaan hitaammin.

Suurin osa meistä on normaalipituisia niin lapsena kuin aikuisenakin. Pieni lapsi on todennäköisesti pieni myös aikuisena, ellei sitten spurttaa murrosiässä normipituisten joukkoon. Pitkästä lapsesta tulee mitä todennäköisimmin pitkä aikuinen mutta poikkeuksiakin löytyy.

Mutkia kasvukäyrällä

Jos lapsen kasvu poikkeaa kovasti vanhempien pituuskasvusta, pidetään hänen pituuskasvuaan poikkeavana. Todennäköisyys kasvuun vaikuttaville sairauksille lisääntyy kasvukäyrän ääripäissä, eli äärimmäisen pitkillä tai lyhyillä lapsilla.

Tasainen kasvu on harvoin lääketieteellinen ongelma. Lääkäriä lapsen kasvu kiinnostaa etenkin silloin, jos kasvuun tulee mutka: sen vauhti kiihtyy tai hidastuu. Risto Lapaton mukaan melkeinpä mikä tahansa krooninen sairaus voi vaikuttaa pituuskasvuun.

Yksi räkätauti ei vaikuta mitään, mutta jos on koko vuoden toistuvasti kipeänä, se rupeaa näkymään jo kasvussa.

Selkeitä pituuskasvuun vaikuttavia sairauksia ovat muun muassa keliakia ja erilaiset suolikanavan sairaudet, jotka johtavat ravinnon imeytymishäiriöihin. Myös allergiat ja kasvuhormonin puutos voivat haitata kasvua.

Yksittäiset kromosomihäiriöt ovat Lapaton mukaan harvinaisia. Vain noin 0,1 prosenttia suomalaista kantaa kasvuun vaikuttavaa kromosomihäiriötä.

Suomessa harva kärsii ruoan puutteesta, mutta meilläkin on esimerkkejä laadullisesta aliravitsemuksesta. Vaikka ravintoa olisi tarjolla paljon, se ei välttämättä tue kasvua tarpeeksi.

Jos lapsen pituuskasvu tökkii, on syytä myös selvittää, millainen lapsen psykologinen ympäristö on. Esimerkiksi säännöllinen kuritusväkivalta voi näkyä hidastuneena pituuskasvuna. Lyömisen veroinen vaara on laiminlyönti. Lapatto kertoo tavanneensa lapsia, jotka hyppivät hoitajansa kaulaan innoissaan siitä, että joku aidosti välittää heistä. Hyvässä hoidossa lapsi alkaa jo muutamassa viikossa voida paremmin ja pituuttakin alkaa tulla.

Vaikka materiaalista puutetta ei kovin monilla ole, joidenkin lapsuus on aika ankeaa, Lapatto tuumaa.

Hongankolistajat

Usein ajatellaan, että mitä isompi lapsi on ikäisekseen, sitä paremmin hän kasvaa. Näin ei aina kuitenkaan ole. Joskus hurja pituuskasvu vaatii jarrutusta. Esimerkiksi hormoniylituotannosta kärsivä lapsi voi hujahtaa alakoulussa luokan pisimmäksi, mutta jää vanhempana muita lyhyemmäksi. Hurjaan kasvuun liittyy myös huomattavia terveysriskejä, sillä se voi kieliä esimerkiksi lisämunuaisen vajaatoiminnasta.

Myös aikaistunut murrosikä näkyy pituuskasvussa. Lapatto kertoo, että hänen tapaamansa nuorimmat murkut ovat olleet 12-vuotiaita pikkulapsia. Murrosikä voi käynnistyä hyvin varhain esimerkiksi geenivirheen tai kasvaimen takia. Oireet ovat samanlaiset kuin myöhemmälläkin iällä: pituuskasvun kiihtymistä, ihon rasvoittumista ja aknea, sukuelinten suurenemista ja karvoituksen lisääntymistä.

Joskus lapsi kasvaa niin hurjaa vauhtia, etteivät luiden kehitys ja motoriikka pysy perässä.

Tietyn ikäiset pojat johtavat murtumistilastoa kasvuspurttivaiheesta johtuen. Pienikin tälli voi johtaa lievään murtumaan.

Suomalaiset lapset ovat alkaneet viime vuosina kasvaa yhä enemmän leveyssuunnassa. Vaikka tilanne ei ole kansainvälisesti vertailtuna synkin, on hyvä, että lasten painoon on alettu kiinnittää neuvoloissa ja kouluterveydenhuollossa huomiota.

Pituus korvien välissä

Joidenkin tutkimusten mukaan lyhyillä ihmisillä on huonompi elämänlaatu kuin pitkillä. Esimerkiksi Palkansaajien tutkimuslaitoksen vuonna 2012 valmistuneessa tutkimuksessa kävi ilmi, että lyhyet naiset saavat pienempää palkkaa. Joidenkin tutkimusten mukaan pituus on myös miesten valttikortti palkkaneuvotteluissa, mutta palkansaajien tutkimuksessa todetaan:

”Lyhyitä naisia saatetaan syrjiä työmarkkinoilla siten, että he saavat pienempää palkkaa kuin pitkät naiset. Miesten pituudella ei todettu palkkavaikutuksia korkeasuhdanteen aikana. Laman aikana sekä lyhyet miehet että naiset saavat pienempää palkkaa kuin oman sukupuolensa pidemmät ihmiset. Laskusuhdanne lisää molempien sukupuolten keskinäisiä palkkaeroja lyhyiden ihmisten tappioksi.”

Terveyspsykologian erikoispsykologi Marketta Kokkinen-Jussila suhtautuu varauksella siihen, että vaikuttimena huonoon palkkatasoon olisi lyhyys.

Hän kertoo, että lapsi alkaa vertailla itseään muihin 45-vuotiaana. Jo tuossa iässä lapselle saattaa tulla huonommuuden tunteita, jos hän on kovin toisenlainen kuin muut. Koulussa kilpaillaan jatkuvasti siitä, kuka on ensimmäinen, paras tai voimakkain. On hyvin tärkeää kuulua joukkoon ja pärjätä siinä missä muutkin.

Jos pituus nousee ongelmaksi, se tapahtuu todennäköisesti nuoruudessa. Ennen sitä lähipiirin ja perheen vaikutus auttaa lasta rakentamaan suhdetta omaan kehoonsa.

Varsinkin poikien maailmassa lyhyys voi olla rasite.

Urheilussa voimaa pidetään miehen mittana. Johtoaseman ottaa yleensä pitkä ja vahva poika, jota muut eivät uskalla vastustaa.

Kokkinen-Jussila muistuttaa, ettei pelkän koon takia ketään kiusata koulussa. Kiusaajat toki puuttuvat kaikenlaisiin poikkeavuuksiin, mutta kun he huomaavat, että pitkän tai pätkän itseluottamus on kohdillaan, ei kiusaaminen tuota tyydytystä.

Elämänlaatu ja itsetunto kun rakentuvat niin monista asioista, ettei niihin välttämättä vaikuta pituus tai lyhyys mitenkään.

 

 

Suomalaiset ovat tulleet pidemmiksi

Suomalaisten keskipituus voi vaihdella melkoisesti paikkakunnittain.

Lastenendokrinologi Risto Lapatto kertoo, että esimerkiksi oululaiset ovat lyhyempiä kuin helsinkiläiset. Selitys löytyy geenivaihtelusta.

Ruotsalaisten ja espanjalaisten geeneissä on yhtä paljon eroavaisuuksia kuin itä- ja länsisuomalaisten, mutta tämä ei välttämättä liity pituuteen, koska pituuteen vaikuttaa monta geeniä, mutteivät kaikki. Vielä ei tiedetä, kuinka paljon eroja on pituuteen vaikuttavissa geeneissä, joita kaikkia ei edes tunneta.

Sadan viime vuoden aikana suomalaiset ovat tulleet pidemmiksi, kasvukausi on lyhentynyt ja murrosiän kasvupyrähdys aikaistunut. Pituuskasvussa tapahtuneet muutokset johtuvat lähinnä parantuneesta ravitsemuksesta ja sairastavuuden vähenemisestä.

Nyt suomalainen aikuinen on lähes pari senttiä pidempi kuin 50 vuotta sitten. Keskipituudeltaan suomalainen nainen on 167,5 ja mies 180,7 senttiä.

Myös lapset ovat tulleet selvästi isommiksi. Suurin pituusero nähdään murrosiän nopean kasvun aikana, jolloin tytöt ovat 2,8 ja pojat 5,6 senttiä pidempiä kuin puoli vuosisataa sitten.

1986 julkaistuilla kasvukäyrillä mitattuna nykyään tavallisen pituiset lapset näyttävät pitkiltä. 20102011 uudistettiin kasvukäyrät vastaamaan paremmin nykytodellisuutta. Niiden käyttöönottoa kunnissa ovat hidastaneet tietotekniikan kustannukset.

www.kasvukayrat.fi

Tilaa uutiskirje

Saat parhaat juttumme sähköpostiin kerran kuukaudessa.

Tilaa »