Kun Olivia ei pystynyt olemaan ammattikoulussa, apuun tuli Nuoret SIB-Tampere -hanke

Olivian, 19, oli vaikea käydä ammattikoulussa. Välillä sosiaalityöntekijä tuli, repi hänet ylös sängystä ja vei kouluun. Olivia lähti kuitenkin sieltä usein heti pois, koska hänellä oli paha olo.

Ongelma ei ollut se, etteikö opiskelu kiinnostanut, vaan se, ettei hän pystynyt olemaan koulussa. Syytä siihen ei koskaan selvitetty.

Muutamaa vuotta aiemmin Olivia oli sijoitettu lastensuojelulaitokseen perheensä vaikean tilanteen vuoksi. Tultuaan täysi-ikäiseksi hän muutti asumaan omilleen ja on nyt jälkihuollon piirissä.

Sosiaaliohjaaja ehdotti, että hän kokeilisi uudenlaista nuorten tukimuotoa.

Oliviaa epäilytti. Taas joku uusi tuntematon ihminen päättämässä hänen elämästään… Se tuntui joka kerta yhtä ikävältä. Hän ei ole edes pysynyt laskuissa, kuinka monta heitä on ollut, ehkä useita kymmeniä. Eivätkä aiemmatkaan toimet ole juuri auttaneet.

Mutta sosiaaliohjaaja lausui taikasanat: osallistuminen olisi täysin vapaaehtoista. Olivia voisi päättää itse, montako kertaa ja mihin osallistuisi.

Harva sijaishuollossa ollut suorittaa tutkintoa

Vain puolet sijaishuollossa olleista suorittaa peruskoulun jälkeisen tutkinnon. Sijaishuollosta aikuistuneita nuoria on opintojen ja työelämän ulkopuolella nelinkertainen määrä ikätovereihinsa verrattuna, mikä on iso syrjäytymisriski. Tampereella on haluttu tarttua tähän ongelmaan vaikuttavuusinvestointihankkeen eli SIBin (Social Impact Bond) kautta.

– Tavoite on saada jokainen tamperelaisnuori valmistumaan toisen asteen opinnoista ja työelämään. Ei riitä, että lapset voivat keskimäärin hyvin. Silloin sivuutetaan ne nuoret, jotka eivät voi hyvin ja tarvitsisivat eniten apua, sanoo Nuoret SIB-Tampere -hankkeen (tampere.fi) projektipäällikkö Esko-Pekka Järvinen.

Hankkeen toteuttajina toimivat S-Pankki ja Lastensuojelun Keskusliitto yhdessä Diakonissalaitoksen Vamos-toiminnan ja SOS-Lapsikylän Nuorisokumppani -toiminnan kanssa.

Taikasana oli vapaaehtoisuus!

Kun Vamoksen valmentaja Mikaela Paakkunainen tuli alkuvuonna käymään Olivian kotona, juttu luisti heti.

– Tuli heti luottavainen fiilis, mikä on harvinaista. Me vain juttelimme ja tutustuimme toisiimme. Mikaelasta välittyi, että hän haluaa aidosti auttaa, Olivia kertoo.

Pikkuhiljaa he alkoivat yhdessä selvittää, miksei koulunkäynti onnistunut. Aiemmin oli keskitytty vain siihen, miten Olivia saataisiin pysymään koulussa.

– Nuorella voi olla monia esteitä koulunkäynnissä: ongelmia mielenterveyden tai päihteiden kanssa, keskittymisvaikeuksia tai pelkoja. Tuen tarpeet ovat yksilöllisiä. Nuoren on tärkeintä saada tukea niihin asioihin, joihin sitä kokee tarvitsevansa, Paakkunainen kuvaa.

– Mulle on ollut iso juttu se, että saa kertoa ja päättää itse, missä tarvitsee apua. On ihana, kun voi soittaa jostakin pienestä jutusta ja tietää Mikaelan vastaavan toisessa päässä, Olivia lisää.

Palvelua silloin, kun sitä tarvitaan

Tampereella mukaan on saatu vajaa kolmasosa kohderyhmästä eli kuutisenkymmentä sijaishuollossa ollutta nuorta, joiden polkua halutaan tasoittaa. Tavoite pilkotaan niin pieniin osatavoitteisiin kuin on tarpeen.

– Rinnallakulkijuudessa ykköstavoite on luoda luottamuksellinen suhde nuoreen, mikä vaatii aikaa. Varsinkin siinä vaiheessa, kun nuori muuttaa laitoksesta tai sijaisperheestä omilleen, tulee muutenkin niin paljon muutoksia, että olisi hyvä, jos edes joku tuttu ihminen pysyisi, sanoo Mikaela Paakkunainen.

Tärkeintä on luottamuksellinen suhde.

Hän alkoi auttaa Oliviaa paperiasioissa, kuten Kelan tukihakemuksissa ja B-lausunnon hankkimisessa Kelan psykoterapiaa varten.

Nuorelle pyritäänkin hankkimaan palvelua silloin, kun hän sitä tarvitsee. Lisäpalveluna voidaan tarjota vaikkapa lyhytterapiaa, neuropsykologista tutkimusta tai pääsykoevalmennusta, jotka eivät kuitenkaan korvaa lakisääteisiä palveluja.

Työharjoittelupaikka SIB-hankkeessa avasi vaikutusmahdollisuudet

Sairausloman lisäksi Olivia toivoi paikkaa, jonne olisi kiva lähteä aamuisin. Se löytyikin läheltä, SIB-hankkeen toimistolta, jossa hän on työharjoittelussa. Hän on ollut mukana kokouksissa, auttanut uusien työntekijöiden rekrytoinnissa ja nuorille viestimisessä.

– Se on ollut arvokasta. Pyrimme osallistamaan nuoria kehittämistyöhön ja viemään heidän havaintojaan eteenpäin, sanoo Paakkunainen.

– Kiva kuulla, että musta on ollut hyötyä! Laitosaika oli raskasta, elämäni vaikeinta aikaa. Mahtavaa, jos saan käännettyä sen jonkun toisen voitoksi. Laitoselämää ei pysty tajuamaan, ellei sitä ole itse kokenut. Kunpa silloin olisi ollut joku, joka olisi ymmärtänyt! SIBin kautta pystyn vaikuttamaan asioihin. Ei olisi voinut paremmin mennä.

Laitoksessa ollessaan Olivia koki, ettei voinut kertoa kenellekään tunteistaan. Hän ei halunnut ”laitosnuoren” leimaa otsaansa.

– Moni nuori ei ole voinut itse vaikuttaa laitokseen joutumiseen, hän muistuttaa.

Olivian tilanne näyttää valoisalta

Olivian tilanne näyttää nyt valoisalta – eikä vähiten hänen itsensä ansiosta.

– Olivia on ollut alusta saakka avoin ja omatoiminen: uskaltanut pyytää apua ja ollut valmis ottamaan sitä vastaan, Paakkunainen kehuu.

– Aiemmin tuntui, etteivät asiat muutu, että mikään ei etene. Nyt tulee tosi helpottunut olo aina, kun jokin pieni juttu ratkeaa. Moni pikku juttu junnasi paikoillaan tosi kauan. Nyt terapiassa on päästy pohtimaan, miksi koulusta tuli mulle niin myrkyllinen paikka.

Olivia suunnittelee menevänsä aikuislukioon, minkä jälkeen kiinnostaisi psykologian opiskelu.

– Aiemmin tulevaisuuden ajatteleminen tuotti hirveää stressiä. On pakko käydä koulua, valmistua, hakea töihin tai jatko-opiskelemaan siihen ja siihen mennessä. Mutta kun elämä ei vaan aina mene niin. Jos ajattelee, että on pakko onnistua, mikään ei yleensä onnistu. Ehdin kyllä opiskella ja tehdä töitä vielä kyllästymiseen asti. Nyt teen niin kuin itsestä tuntuu hyvältä.

PS.

Jos seuraat TikTokia, laita Nuoret SIB Tampereen tili (tiktok.com) seurantaan! Siellä on hyvä meininki ja paljon nuorille suunnattua materiaalia!

Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen kainalojutulla.

Investoidaan lasten tulevaisuuteen

SIB-hankkeissa kaupunki tai kunta saa sijoitusrahaston kustantamia ennaltaehkäiseviä hyvinvointipalveluja. Kunta maksaa sijoittajille palveluista vasta, kun ne alkavat tuottaa tulosta, jota mitataan erilaisilla vaikuttavuusmittareilla. Nyt meneillään on kahdeksan hanketta seitsemässä kaupungissa.

– Kaikissa hankkeissa on kyse lasten ja nuorten hyvinvoinnista sekä syrjäytymisen ehkäisemisestä, vaikka kohderyhmät ovat erilaisia. Karkkilassa ja Vihdissä kohderyhmänä ovat alle puolivuotiaat vauvat sekä heidän vanhempansa, Vantaalla ja Lohjalla nepsy-piirteiset lapset, kertoo Lapset SIBin (lapsetsib.fi) hankepäällikkö Riikka Westman Lastensuojelun Keskusliitosta (lskl.fi), joka koordinoi hankkeita.

Jyväskylässä keskitytään ehkäisemään toisen asteen koulupudokkuutta, jota on analysoitu koneoppimismallin avulla. Sitä voi ennustaa esim. poissaoloa koulusta ja peruskoulun kuudennen luokan matalaa kouluaineiden keskiarvoa. Siksi riskissä olevien lasten tukeminen aloitetaan SIB-mallissa kuudennella luokalla.

Kunta ja rahastoa hallinnoiva S-Pankki sopivat, mitä vaikuttavuusmittareita missäkin hankkeessa käytetään.

Tampereella mitataan nuorten kouluttautumista ja työllistymistä, Jyväskylässä seurataan yläkoululaisten todistusten keskiarvoa sekä luvattomien poissaolojen ja huostaanottojen määrää.

Karkkilassa ja Vihdissä katsotaan erityispalvelujen, kuten lastensuojelupalveluiden käyttöä sekä vanhemman kouluttautumista ja työllistymistä, koska sillä voi olla iso vaikutus lapsen tulevaisuuteen. Vantaalla ja Lohjalla seurataan nepsy-piirteisten lasten perheiden erityispalvelujen käyttöä ja kustannuksia.

Hankkeiden aikana mitataan myös osallistujien hyvinvointia ja räätälöidään palveluja.

– Ei voida vain tehdä ja katsoa, kuinka kävi, vaan koko ajan täytyy seurata vaikutuksia. On kyse myös kustannusvaikuttavuudesta. Jos palvelua saa vasta kuukausien päästä, voi olla, ettei se olekaan enää siinä tilanteessa oikea palvelu eikä myöskään vaikuttavaa. Tästä syystä monet nuoret ovat pettyneitä palvelujärjestelmään, kuvaa Westman.

Tampereen hanke on vasta alussa, mutta se on jo vahvistanut sen projektipäällikkö Esko-Pekka Järvisen käsitystä nuorten päihde- ja mielenterveyspalveluiden ongelmista.

– Odotusajat ovat liian pitkiä. Lisäksi päihdeongelma voi estää pääsyn mielenterveyspalveluihin. Päihteettömyys voi kuitenkin olla mahdotonta nuorelle, joka lääkitsee päihteillä vaikkapa ahdistustaan.

SIBin avulla tavoitellaan yhteiskunnallista muutosta ja opitaan, mikä palvelujärjestelmässämme toimii, mikä ei. Näin tuotetaan tietoa kunnalle ja alueelle.

Syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle miljoonia

Tällä hetkellä SIB-hankkeiden piirissä on noin 270 lasta tai nuorta, mutta noin tuhatta tavoitellaan.

Yhden nuoren laitossijoitus maksaa n. 100 000 euroa vuodessa, ja jos nuori vielä syrjäytyy, voi se maksaa yhteiskunnalle jopa miljoonia.

Riikka Westmanin mukaan lopullista hintalappua on hankala laskea. Täytyisi ottaa huomioon esim. erityispalvelujen käyttö ja verotulojen menetys – inhimillisen kärsimyksen hinnasta puhumattakaan.

– Sijaishuolto on monissa tapauksissa hyvä juttu, mutta vielä parempi olisi, jos huostaanotto pystyttäisiin ehkäisemään tukemalla perheitä varhaisessa vaiheessa. Lopullisiin tavoitteisiin ei päästä ilman juurisyihin puuttumista eikä kovin nopeasti.

Esko-Pekka Järvinen on tyytyväinen erityisesti erääseen nyt jo näkyvissä olevaan muutokseen tamperelaisnuorissa.

– Jos asenne tuntui monella aiemmin olevan ”leuka rinnassa kohti uusia pettymyksiä”, on se nyt päinvastainen. Nuorten usko tulevaisuuteen on vahvistunut selvästi.

Moni nuori on jättänyt seinätaululle koskettavaa palautetta, kuten: ”Vihdoin joku näkee minut ja kaikki osani ja arvostaa niitä”.

Hyvä lukija,  

Lastensuojelun Keskusliiton julkaisema Lapsen Maailma -lehti on journalistisin periaattein toteutettava aikakauslehti, joka katsoo maailmaa uteliaan lapsen silmin. 

Tue Lastensuojelun Keskusliittoa sekä laadukasta journalismia tilaamalla Lapsen Maailma – joko diginä tai painettuna lehtenä. 

Ulla Siimes, päätoimittaja ja Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja  

Tilaa lehti itsellesi tai lahjaksi