Hyppää sisältöön

Köyhien asuinalueiden lapset ovat muita lihavampia 

Tutkimukset kertovat, että lapsen sosiaalisella taustalla on sittenkin merkitystä: huono-osaisten asuinalueiden lapset ovat usein ylipainoisempia kuin muiden alueiden.
Julkaistu
Teksti Antti Vanas
Kuvat Mostphotos 
Köyhien asuinalueiden lapset ovat muita lihavampia 

Asuinympäristö vaikuttaa lapsen painoon: asuminen sosioekonomisesti huono-osaisella alueella oli merkittävä riski ylipainon kehittymiselle kouluikään mennessä, kertoo Turun yliopiston tutkimus.

Tulos piti kutinsa vielä senkin jälkeen, kun tutkijat olivat poistaneet aineistosta tunnettujen lapsuuden ylipainoriskiä lisäävien tekijöiden vaikutuksen. Niitä ovat mm. äidin tyypin 2 diabetes tai tupakointi ja lapsen korkea syntymäpaino.

Hyväosaisilla alueilla lapset syntyvät painavampina, mutta painoero köyhemmillä alueilla asuviin lapsiin nähden tasoittui jo neljän vuoden iässä. Huono-osaisten alueiden lasten painoindeksi jatkoi tämän jälkeen nousuaan, ja 7-vuotiailla ylipaino oli jo yleistä.

Tutkimuksessa ei selvitetty painoerojen syitä. Aikaisempien tutkimusten perusteella tutkijat päättelivät niiden voivan liittyä mm. siihen, missä määrin lapsen asuinseudulla on tarjolla leikkikenttiä, puistoja ja muita liikkumiseen innostavia ympäristöjä. Myös alueen turvallisuus ja ruokakauppojen läheisyys voivat vaikuttaa asiaan.

Kaupunkisuunnittelu voi tasata eriarvoistumista. 

Joidenkin uusien tutkimusten mukaan imetykselläkin voi olla osuutensa painoerojen syntyyn. Eri sosiaaliluokkien äidit suhtautuvat imetykseen eri tavalla, mikä saattaa vaikuttaa lapsen myöhempään painoon. Vauvan imettäminen ensimmäisen elinvuoden aikana näyttää joidenkin tutkimusten mukaan ehkäisevän lapsuusiän lihavuutta.

Tulokset kertovat lapsuusikään saakka ulottuvasta alueellisesta eriarvoistumisesta, joka tulisi tutkijoiden mukaan huomioida esim. kaupunkisuunnittelussa.

Turun yliopiston kansanterveystieteen yksikön tutkimuksessa (journals.lww.com) selvitettiin asuinalueen sosiaalisten piirteiden yhteyttä lasten painon kehitykseen yli 11 000 varsinaissuomalaisen lapsen aineistolla.

Asuinalueen huono-osaisuutta mitattiin alueen aikuisväestön koulutus- ja tulotason sekä työttömyystietojen avulla. Tulokset liittyvät kokonaisiin alueisiin; yksilötasolla ne olivat riippumattomia lasten vanhempien koulutustasosta, taloudellisesta tilanteesta, siviilisäädystä ja terveydestä.

Lasten kasvutiedot saatiin lastenneuvoloiden kansallisesta rekisteristä. Tiedot asuinalueen huono-osaisuudesta liitettiin tutkittaviin ihmisiin osoitekoordinaattien avulla Tilastokeskuksen ruututietokannassa. Siinä koko Suomi on jaettu ruutuihin, joiden väestörakennetta tietokanta kuvaa. Kunkin ruudun sivun pituus on 250 metriä.

Hyvä lukija,  

Lastensuojelun Keskusliiton julkaisema Lapsen Maailma -lehti on journalistisin periaattein toteutettava aikakauslehti, joka katsoo maailmaa uteliaan lapsen silmin. 

Tue Lastensuojelun Keskusliittoa sekä laadukasta journalismia tilaamalla Lapsen Maailma  joko diginä tai painettuna lehtenä

Ulla Siimes, päätoimittaja ja Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja  

Tilaa lehti itsellesi tai lahjaksi

Kommentit (0)

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.