Hyppää sisältöön

Joka kolmas lapsi saa luunmurtuman

Luita murtuu lähinnä kaatumisissa tai putoamisissa. Murtumista kaksi kolmasosaa tulee kyynärvarren alueelle tai sormiin – alueille joihin paine kohdistuu, kun lapsi ottaa kaatumisen iskun vastaan kädellään. 
Julkaistu
Teksti Antti Vanas
Kuvat Lina Trochez/Unsplash 
Joka kolmas lapsi saa luunmurtuman

Lapsille sattuu ja tapahtuu, eikä kolhuista aina selvitä puhaltamalla ja laastarilla. Joka kolmas lapsi saa ainakin yhden luunmurtuman kasvuikänsä aikana.

Lapsen luu murtuu usein liikuntaharrastuksen parissa, ja yhä useammin nimenomaan trampoliinilla pompittaessa.

Monet murtumat voitaisiinkin estää turvaverkolla ja huolehtimalla sitä, että hyppijöitä on vain yksi kerrallaan, sanoo Itä-Suomen yliopiston lastenortopedian ja -traumatologian professorina äskettäin aloittanut Yrjänä Nietosvaara yliopiston sivuilla julkaistussa virkaanastujaishaastattelussa (uef.fi).

Vain yksi pomppija trampoliinille kerrallaan!

Kasvavan luuston murtumat ovat erilaisia kuin aikuisilla, ja sama pätee niiden hoitoon. Lasten murtumien hoitoa olisi Nietosvaaran mukaan yhä varaa parantaa: prosenttikin pois hoitovirheiden määrästä merkitsisi vähemmän kipua ja haittaa lapselle ja hänen perheelleen.

Lapsen luu on pehmeämpää ja joustavampaa kuin aikuisella. Se murtuu vähemmästä voimasta, mutta murtumat eivät yleensä ole yhtä vakavia kuin aikuisella.

Lapsilla on Nietosvaaran mukaan myös murtumatyyppejä, joita aikuisilla ei tavata, kuten luun pintaan rajoittuvat ryppymurtumat ja taipumamurtumat, joissa luu taipuu, mutta jää muuten ehjäksi.

Osassa murtumista lapsen kasvu tukee hoitoa oikaisemalla luun mahdollisen virhekulman. Tällöin murtuman asentoa ei tarvitse korjata leikkauksella. Nivelpintaan asti ulottuvat murtumat voivat kuitenkin johtaa ilman vaativaa leikkaushoitoa luun kasvuhäiriöön, raajan virheasentoon tai nivelrikkoon.

Nietosvaara tutkii myös ortopedisiä syntymävammoja ja synnynnäisiä poikkeavuuksia. Niistä tavallisin on olkahermopunoksen vaurio, jota Suomessa tavataan 100–150 vastasyntyneellä vuosittain. Nietosvaara on kehittänyt uusia leikkausmenetelmiä olkapunoksen syntymävaurion lisäksi mm. yhdyssormisuuden eli yhteen kasvaneiden sormien hoitoon.

Lastenortopedialla hoidetaan myös syövistä, reumasta, CP-vammasta tai etenevästä lihassairaudesta johtuvia virheasentoja, tehdään skolioosileikkauksia ja korjataan raajojen pituuseroja.

Lastenortopedian tilanne vaihtelee Suomen sairaaloissa. Vaihtelua tasoittavat liikkuvat lastenortopedit. Jokaisessa yliopistosairaalassa pitäisi Nietosvaaran mukaan olla ainakin kaksi lastenortopediaan pätevöitynyttä lääkäriä.

Lasten ortopediset leikkaukset on järkevintä toteuttaa yliopistosairaaloissa. Hyväksi käytännöksi on professorin mukaan osoittautunut sekin, että yliopistosairaalojen lastenortopedit vierailevat pienemmissä keskussairaaloissa hoitamassa potilaita ainakin polikliinisesti.

Hyvä lukija,  

Lastensuojelun Keskusliiton julkaisema Lapsen Maailma -lehti on journalistisin periaattein toteutettava aikakauslehti, joka katsoo maailmaa uteliaan lapsen silmin. 

Tue Lastensuojelun Keskusliittoa sekä laadukasta journalismia tilaamalla Lapsen Maailma  joko diginä tai painettuna lehtenä

Ulla Siimes, päätoimittaja ja Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja  

Tilaa lehti itsellesi tai lahjaksi

Kommentit (0)

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.