Hyppää sisältöön

Eetu alkoi kehittää lastensuojelua jo 9-vuotiaana

Miksi lastensuojelun työntekijät eivät hyödyntäisi sitä tietoa, jota lapsilta on saatavissa? Näin kysyy Eetu Myllymäki, 19, joka on ollut mukana kehittämässä lastensuojelua jo 10 vuotta.
Julkaistu
Teksti Ulla Ojala
Kuvat Susanna Kekkonen
Eetu alkoi kehittää lastensuojelua jo 9-vuotiaana

Kokemusasiantuntija Eetu Myllymäki (vas.) ja osallisuusasiantuntija Johannes Jahnukainen tuntevat toisensa kymmenen vuoden takaa Salapoliisi-toiminnan pilottiryhmästä, ja yhteistyö jatkuu edelleen. Viimeksi parivaljakko esiintyi yhdessä Salapoliisitoiminnan juhlaseminaarissa syyskuussa.

Harvalla 19-vuotiaalla on takanaan ura. Alle kouluikäisenä SOS-Lapsikylään Espooseen sijoitetulla Eetu Myllymäellä sellainen on.

Hän osallistui 9-vuotiaana Pesäpuu ry:n (pesapuu.fi) järjestämään ensimmäiseen Salapoliisi-toiminnan (pesapuu.fi) pilottiryhmään, toimi jo seuraavana vuonna ryhmässä apuohjaajana ja oli 13-vuotiaana perustamassa SOS-Kehittäjänuoria (sos-lapsikyla.fi). Nykyisin hän on jälkihuollon asiakas ja lastensuojelun kokemusasiantuntija.

– Menin aina mielelläni Salapoliisi-ryhmän tapaamisiin, jossa oli kiva rakennella ja touhuta yhdessä tuttujen kavereiden kanssa. Pilottiryhmä koottiin SOS-Lapsikylän lapsista, joten kaikki lapset olivat tuttuja. Yksi ohjaajistakin oli sieltä, muistelee Myllymäki.

Lapsen yksityisyys ei vaarannu

Käsinukke eli Salapoliisi Mäyrä oli Eetu Myllymäelle tärkeä hahmo. Ryhmän ohjaajan apunaan käyttämällä Mäyrällä on samanlainen elämäntilanne kuin Salapoliisi-toimintaan osallistuvilla lapsilla: hänkään ei voi asua omien vanhempiensa luona.

Lapset pystyvät käsittelemään epäsuorasti omia kokemuksiaan auttaessaan Mäyrää. Tällä on mielessään monia lastensuojeluun ja turvalliseen elämään liittyviä kysymyksiä, joihin hän kaipaa lapsilta apua.

– Lapsena oli paljon helpompi käydä läpi vaikeita asioita Mäyrän kanssa. Kun kukaan ei puhunut omista asioistaan ryhmässä suoraan, kenenkään yksityisyys ei vaarantunut.

Salapoliisi-tapaamisissa voidaan tutkia vaikkapa sitä, miten helpottaa ikävää, ketkä ovat läheisiä, miksi he ovat tärkeitä ja mitä tarkoittaa lastensuojelu. Teemoja käsitellään lapsille ominaisin menetelmin, kuten leikin, taiteen ja toiminnallisten tehtävien avulla.

Myllymäki huomauttaa, että jokainen lapsi kokee toiminnan yksilöllisesti. Ohjaajien tulisi sen vuoksi olla tarkkana sen suhteen, miten kunkin lapsen kanssa on parasta toimia, miten hän reagoi asioihin ja on valmis käymään läpi vaikeitakin kokemuksiaan.

Jo 9-vuotias tajusi, että tässä tehdään jotain suurempaa

Salapoliisi-toimintaa järjestetään 6–12-vuotiaille lapsille, jotka pääsevät sen kautta kehittämään konkreettisesti lastensuojelua. Lasten näkemyksiä hyödynnetään palveluiden kehittämisessä ja tuotettaessa materiaaleja lastensuojelutyön tueksi.

Eetu Myllymäki sanoo, ettei varmaankaan 9-vuotiaana ymmärtänyt täysin sitä, että ryhmässä oltiin kehittämässä lastensuojelua.

– Mutta alitajunnassa oli jo silloin, että tässä tehdään jotakin suurempaa.

Sijoitettujen lasten kynnys puhua lastensuojelusta on madaltunut.

Lastensuojelun Keskusliiton osallisuuden (lskl.fi) asiantuntijana työskentelevä Johannes Jahnukainen pääsi seuraamaan Eetua ja muita lapsia pilottiryhmässä, ja on ollut sen jälkeen mukana ohjaamassa useita Salapoliisi-ryhmiä. Myöhemmin hän kehittänyt lastensuojelua monenlaisissa rooleissa.

– Ylipäätään lastensuojeluun liittyvistä asioista puhuminen on tärkeää sijoitetuille lapsille. Asuminen sijaishoitopaikassa on joka päivä läsnä näiden lasten arjessa, ja sitä tilannetta pääsee pureskelemaan vähän eri tavalla Salapoliisi-työn kautta, sanoo Jahnukainen.

Hän huomasi ryhmiä ohjatessaan, että lasten kynnys puhua lastensuojelusta madaltui kerta kerralta. Myös sijaishuoltopaikan kulttuuri muuttui siten, että lasten kanssa oli luontevampaa ottaa puheeksi sijoitukseen liittyviä asioita. Lapset myös ottivat niitä vastaan säpsähtämättä.

Vertaisuuden ja vertaistuen näkökulma on myös tärkeä: jotkut Salapoliisi-ryhmiin osallistuvat lapset saattavat tavata ensimmäistä kertaa toisia sijaishuollon piirissä olevia lapsia.

Sijoitettuja lapsia ja nuoria kuunnellaan nyt enemmän

Eetu Myllymäelle toimiminen salapoliisina ja ryhmän apuohjaajana loi pohjan sille, että lastensuojelusta on luvallista ja tarpeellista puhua. On hyvä pohtia yhdessä sitä, mikä toimii ja mikä ei. Hän toimii nykyisin SOS-Kehittäjänuorissa, jotka toimivat asiantuntijoina SOS-Lapsikylän palveluiden kehittämisessä ja edesauttavat osallisuuden toteutumista.

Tänä vuonna on tehty esimerkiksi osallisuustutkimus 10–18-vuotiaille. Kehittäjänuoret olivat mukana laatimassa kyselylomakkeen sisältöä ja muotoa. Myös tulosten julkistamistapaa mietitään yhdessä heidän kanssaan.

Kehittäjänuoret kiertävät myös kouluttamassa lastensuojelun ammattilaisia sekä ammattiin opiskelevia yliopistoissa ja korkeakouluissa. Heitä voi tavata myös erilaisissa seminaareissa sekä yhteistyö-, kehittämis- ja vaikuttamisfoorumeissa ja somessa.

– Koulutuskiertueista on saatu todella hyvää palautetta, sanoo Myllymäki.

Nuoret ovat käyneet kertomassa jo valmistuneille sosiaalityöntekijöille, mitkä seikat lastensuojelussa heidän mielestään toimivat ja mitkä eivät. Myllymäestä tuntuu, että kaikkialla halutaan kuulla heitä aina vain enemmän ja enemmän.

– Kun kuusi vuotta sitten aloitettiin, ei kaikkialla edes tiedetty, että on saatavilla sellaista tietoa, mitä meillä on. Tuntuu, että työmme takia lapsia ja nuoria kuunnellaan nyt enemmän.

Eetu ja Johannes lyövät toverillisesti nyrkit yhteen.

Eetu on yksi Johanneksen luottopakeista, kun lastensuojelun kehittämistyössä tarvitaan sijoitettuna olleen nuoren näkemyksiä.


Lapsilla on paljon annettavaa lastensuojelulle

Pesäpuu ry:n osallistava ja lastensuojelun kehittämiseen tähtäävä työ alkoi vuonna 2008, jolloin 13–29-vuotiaille tarkoitettu Selviytyjät-ryhmä (pesapuu.fi) näki päivänvalon.

6–12-vuotiaille tarkoitettua Salapoliisi-toimintaa (pesapuu.fi) on ollut tarjolla 10 vuoden ajan ja 3–5-vuotiaiden Kirahvi-toimintaakin (pesapuu.fi) jo kuusi vuotta.

Pesäpuun kehittäjätiimin unelma on, että mukaan saataisiin vieläkin nuoremmat ikäluokat eli vauvat ja taaperot.

– Heillä olisi paljon sanottavaa meille aikuisille, sanoo kehittämispäällikkö Sari-Anne Paaso Pesäpuu ry:stä.

Toinen, hyvin ajankohtainen tavoite on, että valmisteilla olevat hyvinvointialueet kautta maan sisällyttäisivät Salapoliisi- ja Kirahvi-toiminnan rakenteisiinsa.

Konkreettisia askelia sen toteuttamiseksi on otettu esim. Kanta-Hämeessä. Monni-hankkeen työryhmän vision mukaan jokainen lastensuojelun avo-, sijais- ja jälkihuollon asiakas Kanta-Hämeessä saa mahdollisuuden vertaistuelliseen kokemusasiantuntijatoimintaan ikätasonsa mukaisesti.

Salapoliisi-toimintaa on kehitetty vuosien varrella: aluksi se oli ryhmämuotoista, mutta nyt lastensuojelun työntekijät käyttävät sitä myös yksilötyöskentelyssä. Lapset nimittäin toivoivat, että Salapoliisi Mäyrä tulisi työntekijän mukaan myös kotikäynneille, kun ”se on niin ihana”.

– Nyt lapset voivat tavata Mäyrän kotikäynnillä ja silloin, kun eivät pysty osallistumaan ryhmätoimintaan. Mäyrän välityksellä lapsen on paljon helpompi olla vuorovaikutuksessa työntekijän kanssa.

”Elämäni paras päivä!” sanoi Salapoliisi Mäyrän päivään osallistunut lapsi.

Korona-aika toi mukanaan etätyöskentelyn: Mäyrä tapasi lapsiryhmiä Teamsin välityksellä. Etäilyn aikana kehitettiin myös mm. Mäyrän oma YouTube-kanava.

Salapoliisien tuottaman tiedon pohjalta on kehitetty Salapoliisi Mäyrän auttamispeli, Salapoliisi Mäyrä ja mun elämä – lapsen oma elämäntarinakirja ja Salapoliisitoiminnan opas aikuisille.

Lokakuussa ilmestyvässä Elintärkeitä asioita – ikkuna lasten kokemusten syvällisempään ymmärtämiseen -kirjassa sijaishuollosta aikuistuneet kokemusasiantuntijat, Kirahvi-päivissä ja -ryhmissä mukana olleet lapset sekä perhehoitajat antavat äänen elintärkeille asioille. He auttavat ymmärtämään, miksi itsestään selviltä kuulostavat arjen asiat saattavatkin olla täynnä monia merkityksiä, pelkoja ja huolia.

Pesäpuu ry on valtakunnallisesti vastuussa materiaalien tuottamisesta työntekijöille, mutta varsinaista toimintaa järjestävät jo useat tahot ympäri Suomen. Pesäpuun tehtävänä on myös koordinoida ja kouluttaa.

Paasosta salapoliisit ovat tehneet uraauurtavaa työtä. Ainakin halu kuunnella lapsia ja nuoria on kasvanut. On ymmärretty, että lasten sanoman kuunteleminen on mahdollista.

– Edelleen pitää tehdä paljon työtä, jotta kaiken ikäisiä lapsia ja nuoria kuunneltaisiin. Haluamme muistuttaa: Älkää unohtako, että lapsissa asuu paljon viisautta!

Mäyrä-pehmolelu Tärkeitä asioita -listan vieressä.

Salapoliisi Mäyrä on saanut lapsilta listan kaikkein tärkeimmistä asioista.

Hyvä lukija,  

Lastensuojelun Keskusliiton julkaisema Lapsen Maailma -lehti on journalistisin periaattein toteutettava aikakauslehti, joka katsoo maailmaa uteliaan lapsen silmin. 

Tue Lastensuojelun Keskusliittoa sekä laadukasta journalismia tilaamalla Lapsen Maailma  joko diginä tai painettuna lehtenä

Ulla Siimes, päätoimittaja ja Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja  

Tilaa lehti itsellesi tai lahjaksi

Kommentit (0)

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.