Siirry sisältöön
Terveys

Miten suojata lapsen hampaat reikiintymiseltä?

Fluoria lapselle turvallisin mielin

04.09.2017 Tiina Arminen Mostphotos

Paras keino välttää hampaiden reikiintyminen on suojella lasta kariesta aiheuttavalta bakteerilta.

Paras keino välttää hampaiden reikiintyminen on suojella lasta kariesta aiheuttavalta bakteerilta. Jos bakteeri on jo tarttunut, fluorihammastahnalla voi ehkäistä karieksen syntymisen ja pysäyttää jo alkaneen.

Lasten hampaiden terveys on heikentymässä. Määräaikaisten hammastarkastusten välit ovat pidentyneet, mutta sokerin saanti ja napostelu lisääntyneet. Kariesbakteerin tarttumista olisi tärkeää välttää ensimmäisinä ikävuosina, sillä mitä nuorempana lapsi saa tartunnan, sitä suurempi kariesriski hänellä on koko elämän ajan.

Maitohampaiden reikiintymiseen ei kannata suhtautua huolettomasti, vaikka ne irtoavatkin pysyvien hampaiden tieltä. Karies tarttuu syljen mukana maitohampaista pysyviin hampaisiin jo niiden puhkeamisvaiheessa.

Hampaiden harjauksesta fluoritahnalla tulisikin tehdä luonteva jokapäiväinen tapa heti ensimmäisten maitohampaiden puhjetessa.

Karies tarttuu syljen välityksellä

Karies olisi vältettävissä kokonaan, jos lapsi ei koskaan saisi suuhunsa kariesta aiheuttavaa bakteeria eli mutans-streptokokkia.

Jos lapsen saa suojeltua kariestartunnalta kolmivuotiaaksi, se ei tartu enää yhtä helposti.

Tartunta voi tapahtua heti ensimmäisten maitohampaiden puhjettua. Bakteeri tarttuu syljen välityksellä ja useimmiten sen tartuttaa lapsen vanhempi. Tästä syystä sylkikontaktia tulisi välttää, esimerkiksi tuttia ei kannata ”puhdistaa” vanhemman suussa tai maistaa ruokaa lapsen lusikasta. Vanhempien tulee hoitaa hyvin myös omia hampaitaan, jotta tartuntariski pienenee. Bakteeritartunnalta on vaikeaa välttyä kokonaan, mutta mitä myöhemmin lapsi saa mutans-tartunnan, sitä pienempi on karieksen kehittymisen riski.

Suun bakteerikanta on altis tartunnalle noin kolmeen ikävuoteen saakka. Jos lasta saa tähän asti suojeltua tartunnalta, on hänen suunsa normaali bakteerikanta jo niin kehittynyt, ettei tartuntaa tapahdu yhtä helposti.

Fluori ja ksylitoli vähentävät bakteereita

Jos tartunta on tapahtunut varhaisessa vaiheessa, on bakteeri asettunut osaksi lapsen suun normaalia bakteerikantaa. Kun se on kerran tarttunut, ei sitä voi enää kokonaan hävittää.

Bakteerimäärää on kuitenkin mahdollista vähentää ravinnon, fluorin ja ksylitolin avulla.

Hammasaiheet alkavat muodostua sikiölle neljännellä raskausviikolla.

Maitoetuhampaiden kruunut ovat syntymähetkellä jo lähes valmiita, ja muiden maitohampaiden kruunut jatkavat kehittymistä ikenen alla. Ensimmäiset pysyvät poskihampaat alkavat myös mineralisoitua jo lapsen syntymän aikoihin. Pysyvien hampaiden kruunut ovat leukaluun sisällä valmiiksi kehittyneinä jo 67-vuotiaalla, mutta juurten kehitys jatkuu vielä.

Hammaskiille ei ole kuitenkaan hampaan puhkeamisvaiheessa vielä täysin kovettunut, vaan syljessä olevat mineraalit jatkavat sen kovettamista vielä noin vuoden ajan hampaan puhkeamisen jälkeen.

Hammastahnaa iän mukaan

Blogeissa, keskustelupalstoilla ja iltapäivälehdissä on kohistu fluorin myrkyllisyydestä ja sen aiheuttamista sairauksista.

Liian suurina määrinä fluori onkin elimistölle haitallista, mutta suositusten mukainen käyttö on tutkitusti täysin turvallista.

Fluorin käytön turvallisuus on viime aikoina herättänyt keskustelua.

Huolellinen hampaiden harjaus fluoritahnalla on kaikkein tehokkain keino karieksen ennaltaehkäisyyn ja pysäyttämiseen.

Alle 3-vuotiaiden hampaat pitäisi pestä kahdesti päivässä. Toisella harjauskerralla tulisi käyttää sipaisu lasten fluoritahnaa.

36-vuotiaiden hampaatkin pitäisi pestä kahdesti päivässä ja käyttää molemmilla kerroilla nokare lasten fluoritahnaa.

Ensimmäisten pysyvien hampaiden puhkeamisen aikaan eli 56-vuotiaana lapsi voi siirtyä käyttämään kahdesti päivässä aikuisten hammastahnaa.

Hammaskiille hyötyy fluorista

Fluorin saanti on lapselle erityisen tärkeää hampaiden puhkeamisvaiheissa, kun kiille ei ole vielä täysin kovettunut. Sen käyttö muuttaa hammaskiillettä kovemmaksi ja tekee sen vastustuskykyisemmäksi happohyökkäyksiä vastaan.

Jos fluorihammastahnaa käyttää suosituksen mukaisesti, ei ole haitallista, vaikka lapsi nielisi tahnaa. Nieltynä fluori vaikuttaa hampaisiin sisäisesti: fluori imeytyy ruoansulatuskanavan kautta verenkiertoon ja sieltä hampaiden rakennusaineeksi.

Hampaiden kehittymisen ja kiilteen kovettumisen jälkeenkin lapsi tarvitsee fluoria karieksen ehkäisyssä.

Napostelu ylläpitää happohyökkäystä

Jokainen suupala aiheuttaa happohyökkäyksen. Suun bakteerit käyttävät ravinnokseen ruuan hiilihydraatteja ja tuottavat aineenvaihduntatuotteinaan happoja, jotka aiheuttavat happohyökkäyksen. Happojen vaikutuksesta hammaskiilteestä liukenee mineraaleja sylkeen ja kiille pehmenee.

Happohyökkäys kestää noin puoli tuntia syömisen jälkeen, minä aikana hammas on alttiina karioitumiselle. Tämän jälkeen sylki taas kovettaa hammaskiilteen.

Kun lapsi käyttää päivittäin fluorihammastahnaa, hänen suuhunsa on aina varastoituneena fluoria. Fluori nopeuttaa kiilteen kovettumista happohyökkäyksen jälkeen, ja hampaan vastustuskyky reikiintymistä vastaan kasvaa. Fluori vähentää myös kariesbakteerien aineenvaihduntaa: kun bakteerit eivät kykene tuottamaan happoja, happohyökkäys jää vähäiseksi.

Fluorin avulla voi myös pysäyttää alkavan karieksen. Mutta se toimii vain, jos plakki pestään hampaiden pinnoilta kahdesti päivässä.

Fluorin käyttöön ohjeet ammattilaisilta

Liiallinen fluorin saanti hampaiden kehittymisvaiheessa on haitallista ja voi aiheuttaa kehittyvään hammaskiilteeseen fluoroosia, joka heikentää kiillettä. Se näkyy hampaan pinnalla valkoisina laikkuina tai viiruina.

Niiden alle 6-vuotiaiden, jotka pesevät hampaansa kahdesti päivässä fluoritahnalla, ei tule käyttää muita fluorivalmisteita.

50 %:lla 3-vuotiaista suomalaislapsista elää hampaiden pinnalla kariesta aiheuttava bakteeri.

Kouluikäiset ja sitä vanhemmat lapset, joiden kariesriski on kohonnut, voivat käyttää hammaslääkärin tai suuhygienistin suosituksesta hammastahnan lisäksi muitakin fluorivalmisteita, kuten fluorihuuhteita ja fluori-imeskelytabletteja.

Niillä muutamilla suomalaispaikkakunnilla, joissa pohjaveden fluoripitoisuus on normaalia suurempi, antavat hammashuollon ammattihenkilöt erikseen ohjeet lasten fluorin käyttöön.

Jutun kirjoittaja on suuhygienistiopiskelija Tiina Arminen, jonka työtä Metropolia ammattikorkeakoulussa ohjasi suuhygienisti, lehtori Helena Stedt.

Terveet hampaat

Tärkeintä hampaiden hyvinvoinnin kannalta on

  • ehkäistä kariesbakteerin tartunta
  • harjata hampaat kahdesti päivässä
  • käyttää fluorihammastahnaa kerran tai kahdesti päivässä iästä riippuen
  • aterioida säännöllisesti eli 56 kertaa päivässä
  • syödä terveellisesti
  • juoda janoon vettä
  • käyttää ksylitolituotteita ainakin kolmen syömiskerran päätteeksi.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *