Siirry sisältöön
Terveys

Hyönteisistäkö ratkaisu ruokapulaan?

03.07.2015 Eeva Mehto Eeva Mehto

Torakat ovat erityisen hyvää hyönteisruokaa.

Paistetut torakat ovat erityisen hyviä, vakuuttaa Santtu Vekkeli.

Hyönteisravinto on ekologista, taloudellista ja terveellistä, tietää Santtu Vekkeli.

Elintarvikemikrobiologi Santtu Vekkeli söi ensimmäisen kerran hyönteisiä Kambodžassa viisi vuotta sitten. Öljyssä paistetut sirkat olivat kuulemma yllättävän hyviä.

Työskennellessään tutkimusapulaisena Yhdysvalloissa Vekkeli tapasi teknikon, joka teki väitöskirjaa hyönteistaloudesta. Kiinnostus hyönteiselintarvikkeisiin heräsi.

Kun Vekkeli osti vaimonsa kanssa talon Kouvolasta, hän alkoi kasvattaa kenttäsirkkoja, kanalakuoriaisia ja jauhopukin toukkia. Hän luki kaiken löytämänsä tieteellisen kirjallisuuden hyönteistaloudesta ja alkoi kehittää sopivia laitteita ja menetelmiä hyönteistuotannon tehostamiseen.

Santtu Vekkeli syö pari kertaa viikossa hyönteisruokaa.

Santtu Vekkeli syö pari kertaa viikossa hyönteisruokaa.

Mies munittaa ja kasvattaa nykyään vain kanalakuoriaisia ja jauhopukin toukkia, sillä Yhdysvalloissa on jo luotu hyvin kehitelty tekniikka erilaisten sirkkalajien tuotantoon.

Pyrin kehittämään mahdollisimman automaattisia ja turvallisia koneistoja hyönteisviljelyyn.

Noin kaksi miljardia ihmistä syö säännöllisesti hyönteisiä, eniten niitä syödään Aasiassa, Latinalaisessa Amerikassa ja Afrikassa, sielläkin etupäässä maaseudulla. Tunnettuja syötäviä hyönteislajeja arvioidaan olevan 1 4001 900.

Tietoa hyönteiskasvatuksesta on silti vähän. Se johtuu siitä, ettei hyönteisten kasvatus ole kohdannut modernia maataloutta, eikä länsimaissa ole perinteisesti syöty hyönteisiä.

Hyönteisiä on niin paljon, että niiden massa ylittää ihmisen massan moninkertaisesti. Ruokaa siis riittäisi. Lisäksi hyönteisravinto tekisi hyvää ihmisen terveydelle, ympäristölle sekä taloudelle.

Vielä ei ole kehitetty menetelmää, jolla voisi tuottaa suuria määriä ötököitä kannattavasti. Hyönteistalous on yhtä alkeellista kuin maatalous 1800-luvulla.

Lihatuotanto vaatii paljon vettä ja rehua. Kun nauta kuluttaa 40 000 litraa vettä jokaista tuottamaansa lihakiloa kohti, hyönteinen ei kuluta vettä lainkaan. Sen rehuksi kelpaa kaikki biomassa, eikä se kaipaa erikseen vettä, vaan saa tarpeellisen nesteen ruuastaan.

Siinä, missä yhden lehmänlihakilon tuottamiseen tarvitaan 28-kertainen määrä rehua, hyönteisten vastaava luku on noin puolitoista.

Hyönteistuotanto ei myöskään aiheuta kasvihuonepäästöjä.

Munitusvaiheessa Santtu Vekkeli syöttää hyönteisille leseitä ja juureksia, mutta kasvatusvaiheessa niille käy huonolaatuisempi rehu. Mikä tahansa paleltunut tai pilaantunut kelpaa, vaikkapa puiden lehdet ja puutarhajäte sopivat hyvin.

Paistettuja toukkia voi nauttia kuin sipsejä.

Hyönteisten painosta noin puolet on proteiinia, mutta rasvaa vain minimaalisesti. Proteiinien lisäksi hyönteiset sisältävät paljon rautaa ja kalsiumia.

Lajista riippuen, seitsemässä kahdeksassa heinäsirkassa on saman verran kalsiumia kuin lasillisessa maitoa. Punaiseen lihaan verrattuna hyönteisissä on vähemmän haitta-aineita, kuten esimerkiksi kovia rasvoja.

Tarjoiluvinkki: Dippaa jättijauhotoukkia ketsuppiin.

Tarjoiluvinkki: Dippaa jättijauhotoukkia ketsuppiin.

Ongelmana vain on EU. Vuonna 1997 voimaan tullut uuselintarvikeasetus kieltää hyönteisten myynnin elintarvikkeina. Kaikkialla muualla maailmassa hyönteisten myynti on sallittua.

Belgia, Hollanti ja Iso-Britannia ovat saaneet poikkeusluvan hyönteiselintarvikkeisiin. Belgiassa hyönteisruokaa saa myös ravintoloista.

Iso hollantilainen yritys on keskittynyt kanalakuoriaisiin, jotka jauhetaan. Syntyneestä jauhosta valmistetaan mikroruokia.

Kaikkein myydyimmät hyönteiselintarvikkeet ovat bodarien ja kuntoilijoiden suosimat proteiinipatukat. Ne valmistetaan Yhdysvalloissa ja niihin käytetään sirkkajauhoja.

Monessa maassa, kuten vaikkapa Etelä-Koressa, hyönteiset ovat pääasiassa lasten ruokaa. Siellä lapset syövät usein esimerkiksi paistettuja vahakoisia.

Hyönteisiä voi kuivata, jauhaa tai paistaa sellaisenaan. Santtu Vekkeli nauttii niitä pari kertaa viikossa ja kehuu ruokiaan. Maustaminen on tärkeää, sillä hyönteismassa itsessään on maultaan neutraalia. Aina on lisättävä myös rasvaa.

Paistettuja jauhopukin toukkia ja kanalakuoriaisia voi nauttia kuin sipsejä, ja paistettuja sirkkoja voi dipata suklaaseen.

Sirkkoja voi dipata suklaaseen!

Hyönteisistä syntyy myös pihvejä tai makkaroita. Yksi Vekkelin suosikkiruuista on ötökkäpastakastike, mutta ehdoton lemppari ovat suklaasirkat, joista tykkäävät kuulemma kaikki.

Vekkeli tilaa kaikkia Yhdysvalloissa myynnissä olevia hyönteiselintarvikkeita, sillä hän on tekemässä hyönteisruokakirjaa graafikko Topi Kaireniuksen kanssa.

Suomessa kuluttaja voi ostaa hyönteisiä eläinkaupasta ja kasvattaa niistä ravintoa itse.

Eläinkaupan hyönteisiä ei ole kasvatettu elintarvikkeiksi, joten kokin on kasvatettava niistä uusi sukupolvi ennen ruuaksi valmistamista itse. Helppoja lajeja aloittelijoille ovat kotisirkka ja jauhopukki. Äänekkäät sirkat vaativat enemmän piiloja kuin toukat, mutta ne kasvavat nopeasti.

Jotkin hyönteiset sisältävät sienisokeria, joten tottumattoman kannattaa syödä niitä hillitysti välttyäkseen vatsavaivoilta.

Vekkeli ei usko, että hyönteiset poistaisivat maailmasta koskaan lihansyönnin tarvetta, mutta ne voisivat olla yksi tulevaisuuden proteiinilähde soijan ja lihan lisäksi.

Ja mikä eettisesti tärkeää: hyönteiset eivät kärsi kasvatusprosessissa.

Paistetut jauhomadot

jauhomatoja
öljyä
mausteita

Laita täysikasvuiset jauhopukin toukat eli jauhomadot kuumaksi lämmitetylle pannulle, jossa on reilusti öljyä. Paista niitä minuutin ajan ja mausta mielesi mukaan.

Lisää madot lempiruokaasi tai syö sellaisenaan.

Suklaasirkat

Ohje: Topi Kairenius

50 g tuoreita tai pakastettuja kenttäsirkkoja
suolaa
200 g taloussuklaata
100 g vadelmia
1 tl vaniljasokeria
mintunlehtiä

Jos käytät pakastettuja sirkkoja, anna niiden sulaa puolisen tuntia huoneenlämmössä. Elävät sirkat voi heittää pannulle sellaisenaan.

Sulata suklaa vesihauteessa. Soseuta vadelmat tehosekoittimella ja mausta ne vaniljasokerilla.

Paista sirkkoja puolisen minuuttia kuumalla pannulla öljyssä ja mausta suolalla.

Tartu sirkkaan syömäpuikoilla ja dippaa suklaaseen. Anna suklaakuorrutetun sirkan jähmettyä kymmenisen sekuntia ja kasta se vadelmaseokseen.

Mintunlehdet voi silputa vadelmaseoksen päälle tai nauttia sellaisenaan suupalojen välissä.

Jauhomatomakaronilaatikko

Ohje: Topi Kairenius

350 g makaronia
400 g jauhomatoja
öljyä
1 l maitoa
3 kananmunaa
1 pkt Koskenlaskija-juustoa
suolaa, pippuria, valkosipulia

Keitä makaronit kypsiksi.

Pyöräytä jauhomadot pannulla öljyssä ja mausta suolalla ja valkosipulilla.

Sekoita maitomunaseos ja mausta se suolalla ja pippurilla.

Kaada voideltuun uunivuokaan makaronit, jauhomadot, munamaito sekä juusto.

Paista 200-asteisessa uunissa tunnin verran.

Tilaa uutiskirje

Saat parhaat juttumme sähköpostiin kerran kuukaudessa.

Tilaa »