Siirry sisältöön
Terveys

Kun murrosikä etuilee

13.03.2014 Susanna Chazalmartin

Lapsen kehitys kohti aikuisuutta on vääjäämätöntä, mutta joskus aikuistuminen alkaa liian varhain. Murrosiän ensimmäiset merkit voivat hämmentää – varsinkin jos on kaveripiirinsä ensimmäinen, jolle niitä ilmaantuu.

Puberteetti eli murrosikä on suurten fyysisten muutosten aikaa. Keskimäärin noin neljä vuotta kestävän prosessin aikana tytön vartalo muuttuu naisen vartaloksi ja pojan vartalo miehen vartaloksi.

Dosentti, lastentautien ja lastenendokrinologian erikoislääkäri Tiina Laineen mukaan murrosiän aikataulu voi vaihdella lapsesta toiseen paljonkin. Joku luokan tytöistä saa kuukautiset 10-vuotiaana, toinen vasta vuosia myöhemmin. Osa pojista lopettaa yläasteen miehen mitoissa, toiset ovat siinä vaiheessa vielä hinteliä pikkupoikia.

Myös puberteetin merkkien ilmaantumisjärjestys vaihtelee.

Useimmiten murrosikä alkaa tytöillä munasarjojen hormonituotannon käynnistymisellä. Ensimmäisiä ulkoisia merkkejä ovat rintojen kasvu ja pituuskasvun kiihtyminen. Pojilla kivekset alkavat tuottaa mieshormonia ja sukuelimet kasvavat.

Joskus aikuistuminen alkaa ensin lisämunuaisissa. Lisämunuaisten heikot mieshormonit aikaansaavat ihon ja hiusten rasvoittumista, aikuismaisen hienhajun erittymistä ja kainaloihin ja häpykukkulalle kasvavaa karvoitusta.

Perimä vaikuttaa

Vaikka vaihtelu aikataulussa on tavallista, voi kehittyminen paitsi viivästyä, myös alkaa liian varhain. Ennenaikaisesta murrosiästä puhutaan, kun tytön rinnat tai häpykarvoitus alkavat kasvaa ennen kahdeksan vuoden ikää ja kun pojalle ilmaantuu häpykarvoitusta tai hänen kiveksensä suurentuvat ennen 9,5 vuoden ikää.

Tavallisesti kyseessä on Laineen mukaan hyvälaatuinen ilmiö. Usein syy on perinnöllinen: lapsen suvusta löytyy muitakin varhaisia kehittyjiä.

Jos jommallakummalla vanhemmista murrosikä on alkanut vähintään vuoden keskimääräisestä aikataulusta poiketen, myös lapsella hyväksytään vuoden liukuma aikataulussa.

Myös ympäristötekijät voivat osittain tuntemattomalla tavalla vaikuttaa murrosiän alkamiseen. Joillakin adoptio- tai maahanmuuttajalapsilla esimerkiksi murrosikä alkaa keskimääräistä varhaisemmin. Samoin ylipaino voi jouduttaa tytön aikuistumisprosessia.

Joskus varhaisen murrosiän syyksi paljastuu sairaus, kuten kilpirauhasen vajaatoiminta, tai kasvain sukurauhasten, lisämunuaisten tai aivojen alueella.

Useimmissa tapauksissa varhaisen kehittymisen syy jää kuitenkin tuntemattomaksi ja puberteettikehitys noudattaa normaalia järjestystä.

Tila vaatii silti aina huomiota, jotta psykososiaalisen kehityksen häiriöt voidaan välttää ja harvinaiset lääke- ja leikkaushoitoa vaativat tapaukset voidaan todeta, Tiina Laine huomauttaa.

Biologinen kello tarkempi

Lapsena ja nuorena tuntuu tärkeämmältä kuin koskaan olla samanlainen kuin ikätoverit. Oman vartalon muutokset voivat ahdistaa, jos ne tapahtuvat ennen muita.

Mikäli lapsen kehitys alkaa liian varhain, saavuttaa hän myös kasvun ja kehityksen päätekohdat ikätovereita aiemmin. Isokokoista ja aikuisen vartaloon kehittynyttä lasta voidaan kohdella vanhempana kuin hän todellisuudessa onkaan.

Myös seksuaalisuus voi astua elämään ennen kuin lapsi tai nuori on henkisesti siihen valmis. Lisäksi hyvin varhainen puberteetti johtaa pituuskasvun varhaisempaan loppumiseen ja joissain tilanteissa lyhyeen aikuispituuteen.

Mikäli vanhemmat epäilevät lapsen murrosiän alkaneen ennen suositusikää, tulee lapselle varata aika omalle terveyskeskuslääkärille tai koululääkärille asian arvioimiseksi.

Lääkäri kartoittaa aikuistumisen merkit ja selvittää lapsen kasvukäyrän avulla, onko pituuskasvu nopeutunut. Myös vanhempien murrosiän aikataulu käydään läpi, selittää Tiina Laine.

Mikäli murrosiän merkkejä on havaittavissa liian varhain, lähetetään lapsi jatkotutkimuksiin. Erikoissairaanhoidossa tutkitaan yleensä vasemman käden rtg-kuva eli niin sanottu luustoikäkuva, jonka avulla määritetään elimistön kypsyysaste eli biologisen kellon ajankohta. Se on tärkeä tietää, sillä kasvu ja kehitys noudattavat biologista kelloa tarkemmin kuin kalenteri-ikää.

Ennenaikaisessa murrosiässä luustoikä on yleensä suurempi kuin lapsen varsinainen kalenteri-ikä. Joskus tarvitaan lisäksi hormoniarvojen mittausta ja kuvantamistutkimuksia, kuten ultraäänitutkimusta tai aivojen magneettikuvausta.

Hoitoa ja tukea

Yleisemmissä tapauksissa, joissa rakenteellista vikaa ei löydy, kehitystä voidaan tarvittaessa jarruttaa tähän tarkoitetulla pistosmuotoisella lääkkeellä.

Jarrutuksen tarve on yksilöllinen ja arvioidaan erikoissairaanhoidossa jokaisen lapsen kohdalla erikseen. Myös jarrutushoidon pituus on yksilöllinen ja lopetuspäätökseen vaikuttavat muiden muassa lapsen omat toiveet tulevasta kehityksestään ja hoitavan lääkärin antama arvio lapsen aikuispituudesta.

Vaikka jarrutushoitoon ei päädyttäisikään, pitää varhain kehittyvän lapsen itsetuntoa ja sosiaalista kehittymistä tukea. Vanhempienkin on hyvä muistaa, ettei henkinen kehitys kulje käsi kädessä fyysisen kehityksen kanssa. Ekaluokkalainen on lapsi, vaikka keho alkaisikin jo viestiä nuoruudesta.

Pojat kasvavat pituutta myöhemmin

Ensimmäiset murrosiän merkit ilmenevät tavallisesti 10 ja 13 ikävuoden välillä. Tytöillä kuukautiset alkavat normaalisti 11 ja 14 vuoden iän välissä, keskimäärin 13-vuotiaana. Pituuskasvu kiihtyy samoihin aikoihin, kun rinnat alkavat kasvaa.

Pojilla sukupuolinen kypsyminen alkaa vain vähän tyttöjä myöhemmin, vaikka ensimmäistä merkkiä, kivesten koon kasvua, ei ole yhtä helppo havaita kuin tytön rintojen kehitystä. Kasvupyrähdys sen sijaan tapahtuu usein vasta, kun muu murrosiän kehitys on jo pitkällä.

Suomen Lastenendokrinologiayhdistys

Aikaistuuko murrosikä?

Ensimmäisten murrosiän merkkien ilmaantumisen ajankohta on hiukan aikaistunut.

Tytöillä kuukautisten alkamisikä on viime vuosien aikana pysynyt vakaana, mutta vielä sata vuotta sitten kuukautiset alkoivat yleisesti vasta 1516 -vuotiaana.

Osasyynä murrosiän aikaistumiseen voi olla lasten ylipaino.

Erilaisten hormonien tavoin vaikuttavien ympäristökemikaalien merkitystä on tutkittu, mutta suoraa yhteyttä on vaikea osoittaa.

Tilaa uutiskirje

Saat parhaat juttumme sähköpostiin kerran kuukaudessa.

Tilaa »