Siirry sisältöön
Terveys

Kun äiti tupakoi

17.04.2014 Piia Kimppa

Vaikka terveysriskit olisivat äidin tiedossa, tupakoinnin lopettaminen ei onnistu aina edes raskauden aikana.

Tiina, 23, aloitti tupakanpolton 1516-vuotiaana. Hän oli kokeillut tupakkaa jo aiemmin, mutta yläasteen yhdeksännellä luokalla tupakointi muuttui säännölliseksi. Tupakka koukutti heti.

Olin alaikäinen, mutta täysikäiset kaverit hakivat minulle tupakkaa. Välitunnilla käytiin nurkan takana. Opettajat kyllä valittivat, jos näkivät, mutta se ei porukkaa haitannut.

Tiina tiesi, että tupakointi on vaarallista terveydelle, vaikka koulussa ei ollutkaan tupakkavalistusta. Tiinan isä poltti säännöllisesti, mutta Tiina ei usko tämän esimerkin vaikuttaneen. Kaveripiirillä oli suurempi merkitys. Tupakointi oli sosiaalinen huume ja jatkui ammattikoulussa.

Tullessaan raskaaksi 20-vuotiaana Tiina lopetti tupakoinnin. Ensimmäisen raskauskuukauden aikana hän käytti nikotiinipurukumia, mutta sekin jäi pois.

Olin tosi ylpeä itsestäni ja ajattelin, etten koskaan aloita uudestaan.

Toisin kävi. Myös Tiinan mies tupakoi, joten vauvan ollessa kahden kuukauden ikäinen, Tiina pyysi kauppareissulla mieheltään tupakan ja jäi taas koukkuun. Hän kävi kamppailua, ettei polttaisi enää tai vain muutaman savukkeen päivässä, mutta pian tupakkaa meni taas vajaa aski, jonka verran hän poltti aiemminkin.

Tiina kävi vauvan kanssa neuvolassa, mutta siellä ei kysytty tupakoinnista. Hän ei imettänyt vauvaa, joten ainakin vauva oli turvassa tupakan myrkyiltä.

Oli ihme, että pystyin olemaan tupakoimatta ensimmäisen raskauden aikana. Se oli helppoa. Toista lasta odottaessa se ei enää onnistunut.

Kun työntelen rattaita, laitan tupakan piiloon.

Tiina otti asian puheeksi neuvolassa, jossa hänelle suositeltiin tupakoinnin vähentämistä. Hän tsemppasi ja pystyikin pitämään päivittäisen tupakkamäärän 25 savukkeessa. Lisäksi hän söi nikotiinipurukumia vieroitusoireisiin.

Tiina oli pettynyt itseensä, kun ei päässyt tavastaan irti, mutta oli tyytyväinen, kun sai vaihdettua vahvan laadun miedompaan. Häntä pelottivat uhkakuvat: vauvan ennenaikainen syntymä, pienikokoisuus ja kätkytkuoleman mahdollisuus. Pelko piti mielihalut kurissa.

Tiinan vauva syntyi täysiaikaisena ja painoi yli neljä kiloa. Vauva on Tiinan mukaan voinut hyvin ja ollut terve.

Synnytyksen jälkeen Tiina alkoi polttaa taas vajaan askin päivässä. Hän piti aluksi kolmen tunnin tauon imettämisessä ja pumppasi aamulla maitoa ennen tupakoimista. Tupakointi kuitenkin vähensi maidon määrää, ja Tiina päätti luopua imetyksestä.

Neuvolassa ei enää kysytty tupakoinnista, eikä Tiina koe, että henkilökunta olisi moralisoinut millään lailla. Hän tuntee kuitenkin syyllisyyttä, että on tupakoiva äiti.

Kun työntelen rattaita, laitan tupakan piiloon. Pelkään, että ihmiset ajattelevat minun olevan kamala ihminen.

Tiina arvelee tupakoinnin lopettamisen olevan nyt vielä vaikeampaa kuin kolmisen vuotta sitten, sillä hän on tupakoinut kauemman aikaa. Lääkehoidosta hän on kuullut, mutta ei ole harkinnut lääkityksen aloittamista. Tupakointi on helppoa, sillä Tiinan mieskin polttaa paljon, eikä ole yrityksistä huolimatta pystynyt vähentämään savuttelua.

Tarvitsen tupakkaa aina ruokailun jälkeen, kahvin kanssa ja halutessani palkita itseni jostain. Jos en saa polttaa, tulen levottomaksi, päätä alkaa särkeä, enkä meinaa pysyä paikoillani.

Tiina ei tiedä, miten saisi tupakoinnin loppumaan, joten hän ei tällä hetkellä harkitse sitä. Tiinan äiti ei tiedä tyttärensä tupakoinnista kuten eivät siskot eikä veljet eikä anoppikaan.

Neuvolassa ei kysytty tupakoinnista.

Eräs Tiinan tuttu tupakoi koko ikänsä ja sairastui keuhkoahtaumaan. Hän joutui lääkärin määräyksestä lopettamaan. Keuhkosyöpäriski on Tiinan tiedossa, mutta hän ei aktiivisesti ajattele sitä.

On vaikea kuvitella, etten polttaisi. Vaikka vieroitusoireet ja rahanmeno ottavat päähän, kahden pienen lapsen äitinä arki on jo tarpeeksi stressaavaa ilman, että vielä koettaisin päästä tupakasta eroon.

Tiinasta on hyvä, että tupakanmyyntiä säädellään, ja että tupakkatuotteet on piilotettu kaupassa, jolloin ala-ikäiset eivät näe niitä. Sekin in kuulemma hyvä, että alle 30-vuotiaalta näyttävältä kysytään henkilöpaperit.

Lopettaminen onnistuisi vain, jos tupakka-askin hinta nousisi esimerkiksi kymmeneen euroon. Ei olisi enää varaa polttaa. Tai jos tupakan myynti kiellettäisiin kokonaan…

Haastateltavan nimi on muutettu.

Asiantuntijat äänessä

Tupakkariippuvuutta tutkinut akatemiaprofessori Jaakko Kaprio Helsingin yliopistosta:

”Äidin tupakointi on suurin vältettävissä oleva vaara lapsen terveydelle. Se lisää riskiä kaikissa raskauden vaiheissa. Keskenmeno, eteisistukan kehittyminen, alhainen syntymäpaino, ennenaikainen synnytys, suurempi perinataalikuolleisuus, huulihalkio ja kätkytkuolema ovat riskeistä yleisimpiä.

Äidin tupakointi on yhdistetty myös lasten kognitiivisiin häiriöihin eli matalampaan yleiseen älykkyysosamäärään ja kuuloärsykkeen käsittelyyn sekä poikkeavaan käyttäytymiseen, esimerkiksi hyperaktiivisuuteen ja tarkkaavaisuushäiriöön.

Tupakansavussa on monia myrkkyjä, kuten hiilimonoksidia, nikotiinia, syanidia ja kadmiumia. Ne aiheuttavat syöpää ja sikiön poikkeavaa kehitystä.

Kun sikiö altistuu hiilimonoksidille, sen aivot eivät saa tarpeeksi happea. Hiilimonoksidi ja karsinogeenit vaikuttavat myös sikiön kasvuun.

Teoreettisesti nikotiinipurukumista voi olla vähäistä haittaa sikiölle, joten parasta olisi päästä tupakkariippuvuudesta kokonaan eroon ennen raskautta. Korvaushoito on silti parempi vaihtoehto kuin tupakoinnin jatkaminen. Lääkehoidosta pitäisi keskustella lääkärin kanssa, sillä raskauden aikana ei tulisi käyttää lääkkeitä.

Imettävän äidinkään ei tulisi tupakoida.”

Vastaava terveydenhoitaja Elina Junes Myrskylänmäen neuvolasta:

”Otamme neuvolassa jokaisen asiakkaan vastaan avoimin mielin. Valistamme tupakoivaa äitiä ja perhettä tupakoinnin aiheuttamista haitoista äidin ja vauvan terveydelle. Kannustamme tietysti tupakoinnin lopettamiseen tai vähentämiseen.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan entistä useampi synnyttäjä lopettaa tupakoinnin raskauden alussa. Vuonna 2010 runsas kolmannes tupakoivista synnyttäjistä ilmoitti lopettaneensa tupakoinnin raskauden alussa, kun 90-luvun alussa heitä oli vain joka kymmenes. Raskauden aikana tupakoi kuitenkin edelleen 15 prosenttia äideistä.

Tärkeintä tupakoinnin lopettamisessa on äidin oma motivaatio. Iloitsemme onnistumisista emmekä tuomitse epäonnistumista. Neuvomme myös korvaavien tuotteiden käyttämisessä.

Lapsen odotus ja syntymä on perheelle oivaa aikaa muuttaa elämäntapojaan terveellisimmiksi. Vanhemmat haluavat luoda vauvalle mahdollisimman hyvän kasvuolosuhteet, mihin kuuluu vanhempien tupakoimattomuus.

Tupakointi on henkilökohtainen asia ja vahvasti sidoksissa äidin persoonaan. Moni tupakoiva äiti pelkää ottaa asiaa neuvolassa puheeksi, koska hän syyllistää itseään. Hän pelkää neuvolan henkilökunnan tuomitsevaa asennetta. Myös tupakoinnista tulisi voida keskustella neuvolassa luottamuksellisesti.

Kunpa terveysvalistus tehoaisi ja tupakointi vähenisi vauvaa odottavissa perheissä. Passiivinen tupakointi on meillä joka tapauksessa vähentynyt.”

Tilaa uutiskirje

Saat parhaat juttumme sähköpostiin kerran kuukaudessa.

Tilaa »