Siirry sisältöön
Kasvu

Vääryydellä tehty vaate

23.06.2014 Marianna Laiho Colourbox

Kaikkien ihmisten, jotka ovat mukana vaatteen tuotantoketjussa, pitäisi voida olla tyytyväisiä. Myös sen ompelukoneen ääressä istujan. Siksi meidän kuluttajien pitäisi omaksua eettinen kulutustapa.

Siinä missä muoti vaihtui ennen muutaman kerran vuodessa vuodenaikojen mukaan, muutos on nyt taukoamatonta. Kiihtyvän tahdin sanotaan alkaneen H&M:sta, joka toi alalle trendien myötä hintakilpailun.

Kierrettä ruokkivat muotilehdet. Ne eivät palvele kuluttajaa kertomalla vaatteen laadusta ja tekotavasta, vaan esittelevät minkä tahansa lapsityövoimalla tehdyn leningin näyttävästi.

Halpatuotanto menee sinne, missä on paljon kouluttamatonta työvoimaa. Brändiyritys suosii maita, joissa ammattiyhdistysliike on heikko ja hallinto korruptoitunut. Lait sinänsä saattavat olla asialliset, mutta niiden valvonta on vähäistä.

Pidän vuoden ajan kirjaa jokaisesta pienestäkin vaateostoksesta.

Tähän me länsimaalaiset kuluttajat olemme suostuneet voidaksemme pukeutua trendikkäästi ja edullisesti.

Pahimmissa tapauksissa hikipajojen työntekijät ovat nykypäivän orjia, joilla ei ole oikeuksia juuri sen enempää kuin kauhistelemamme orjakaupan uhreilla satoja vuosia sitten.

Nykyään töitä tehdään tehtaissa, mutta niiden uloskäynnit saattavat olla lukittuja ja ikkunoissa pidetään kaltereita.

Monelle ompelukoneen ääressä istuvan palkka on niin pieni, ettei sillä elä. Jos työntekijät haluavat liittyä ammattiliittoon, heidät erotetaan. Tiedetään, että monia heistä on jopa kidutettu.

Tivaa tuotantotavasta

Monet meistä ovat tietoisia vaateteollisuuden epäkohdista. Mutta mitä yksi ihminen voi tehdä? Tiedostavinkin kuluttaja kärsii usein voimattomuuden tunteesta.

Kysytään asiaa heiltä, jotka eivät ole lamaantuneet, vaan ryhtyneet toiminaan.

Ihan helppoa kierteeseen puuttuminen ei ole, koska vaatteen matka suunnittelusta asiakkaalle on monimutkainen prosessi. Vaatteen kangas, napit ja langat saattavat kaikki tulla eri puolilta maailmaa. Vaate suunnitellaan länsimaissa, mutta tehdään Aasiassa. Suunnittelija, myyjä ja valmistaja ovat yleensä eri tahoja, Outi Moilala sanoo.

Moilala on yritysvastuun tutkija, joka toimii kansainvälisessä Puhtaat vaatteet -kampanjassa. Se koettaa saada yritykset sitoutumaan reiluihin työolosuhteisiin ja vaatimaan samaa alihankkijoiltaan.

Kaikilla osapuolilla ostajasta vaatteen valmistajayritykseen on vastuunsa. Myös kuluttajan vastarinta saa todellisia muutoksia aikaan, Moilala vakuuttaa.

Boikotti ei ole osoittautunut hyväksi keinoksi vastustaa, koska työntekijät kärsivät siitä menettämällä työpaikkansa.

Parasta on kysyä vaatteen eettisyyden perään: Missä ja millaisissa olosuhteissa se on tuotettu? Yritysten ohella kannattaa ottaa yhteyttä poliitikkoihin.

Puhu nuorille kulutustavoista

Aiheesta olisi hyvä puhua myös koulussa.

Tieto ei kuitenkaan saa lamauttaa nuoria. Varsinkin peruskoulussa opettaja voi säännöstellä tiedon määrää, Outi Moilala sanoo.

Toisaalta nuoria on turha suojella asiasta, joka tapahtuu oikeasti. Ahdistavinta on, että kaikki vain tuntuu tapahtuvan, eikä itsellä ole juuri mahdollisuutta tehdä mitään, Rinna Saramäki sanoo.

Hän on muotisuunnittelija, joka jo opiskeluaikana turhautui jatkuvien trendien synnyttämiseen. Suunnittelun sijaan hän alkoi kirjoittaa eettisestä pukeutumisesta.

Eettinen kulutustapa tuo hyvän mielen, siksi se kannattaa opetella ja opettaa myös nuorille. Voi miettiä, miksi vaatteita ei useinkaan hankita tarpeeseen, vaan muuten vaan.

Ihmiset ostavat ensin ja ajattelevat vasta jälkikäteen. Parempi on tehdä toisin päin.

Hän muistuttaa, että muodinmukainen voi olla ilman, että ostaa koko ajan uutta.

Kulutamme vaatteisiin usein paljon enemmän rahaa kuin luulemme.

Kannattaa pitää vuoden ajan kirjaa jokaisesta vaateostoksesta, jopa sukkahousuista, niin tietää todellisen tilanteen. Sen jälkeen voi miettiä, mitä muuta kivaa elämäänsä saa samalla rahalla, Saramäki kehottaa.

>Outi Moilala: Tappajafarkut ja muita vastuullisia vaatteita. Into, 2013.

Rinna Saramäki: Hyvän mielen vaatekaappi. Atena, 2013.

www.puhtaatvaatteet.fi

Muuta kulutustapaasi

Selvitä itsellesi, mikä on tyylisi.

Mieti vaatteen käyttötarkoitus ennen kuin ostat.

Ajattele myös vaatteen valmistajaa: älä osta vain halpavaatteita.

Osta kirpputoreilta ja muokkaa vanhoja vaatteita uusiksi.

Osta vähemmän, se säästää luontoa.

Muotia voi harrastaa muutenkin kuin shoppailemalla, esim. tutustumalla sen historiaan, opettelemalla värioppia, materiaaleja ja tunnistamalla muodinluojien tyylejä.

Vaadi brändiyrityksiltä vastuullisuutta, esim. nettisivujen kautta.

Älä osta valmiiksi haalistettuja farkkuja. Ne on usein hiekkapuhallettu. Siinä syntyvä pöly sairastuttaa, jopa tappaa työntekijöitä.

Äänestä poliitikkoa, joka ajaa vastuullista yrittämistä.

Lisää ajatuksia: http://deski.fi/page.php?page_id=23&tiedote_id=19463&aika=5302333×041201081452#&panel1-1

Tilaa uutiskirje

Saat parhaat juttumme sähköpostiin kerran kuukaudessa.

Tilaa »