Siirry sisältöön
Kasvu

Pakko kikata

30.06.2014 Tuija Siljamäki Colourbox

Mikä uusissa sosiaalisen median viestipalveluissa houkuttaa ja koukuttaa?

14-vuotiaan älypuhelin on hajonnut.

Mulla ei oo mitään toivoo! hän voihkii ja kiskoo hiuksiaan.

Hän ei ole ainoa teini, joka romahtaa, jos ei pääse someen. Älypuhelimesta on tullut nuorille turvalelu, josta äkillinen eroon joutuminen aiheuttaa vähintään kiukkua ja turhautumista, pahimmillaan jopa ahdistusta ja paniikkioireita.

Twiittaan, olen siis olemassa

Ukrainalainen lääkäriopiskelija Olesya Zhukovska, 21, oli Maidanin aukiolla auttamassa haavoittuneita, kun häntä ammuttiin kaulaan. Hän twiittasi ambulanssissa dramaattisen päivityksen verisin sormin: ”Kuolen.”

Ei hän kuollut, vaan pääsi seuraajiensa helpotukseksi viestittelemään lisää heti leikkauksen jälkeen, kertoi The Guardian-lehti 20.2.14.

Tämä kuvastaa, miten tärkeää nuorelle on olla yhteydessä maailmanlaajuiseen verkostoon. Netti on maailmankaikkeuden sykkivä hermokeskus, johon yhdistävä elämänlanka on viestipalvelu.

Mediapsykologi Tarja Salokosken mukaan uudet viestipalvelut, kuten WhatsApp, Kik, Instagram ja Ask koukuttavat, koska ne vastaavat nuoren kehitystehtäviin. Niitä ovat ikätovereihin liittyminen ja samastuminen sekä minuuden ja identiteetin rakentaminen. Jokainen haluaa tulla nähdyksi ja kuulluksi. Some on kuin peili, josta katsomalla saa vastauksen kysymykseen: Kuka minä olen? Somesta löytyy aina joku, joka tykkää tai kommentoi.

Nykyään tulee olla saatavilla koko ajan. Nuoren on vaikea käsittää, ettei kaikkiin viesteihin ole pakko reagoida. Siksi hänen on niin vaikeaa irrottautua puhelimen äärestä.

Nuoresta voi myös tuntua, ettei hän ole edes olemassa, ellei viestittele. Some-huomio voi aiheuttaa riippuvuutta.

Tämä on tuttu ilmiö myös julkisuudessa olleilla: ei tunne enää olevansa mitään, ellei saa huomiota. Joillakin näin voi käydä myös somen kautta.

Salokoski ei pidä sosiaalista mediaa mörkönä, vaan hyvänä paikkana. Mutta jos se alkaa hallita arkea, on hyvä pysähtyä.

Some on riskitekijä, jos se vie kaiken muun ulottuvuuden kasvulta pois. Jos somessa roikkuu päivät ja yöt, koulutyölle, ulkoilulle ja liikunnalle ei jää aikaa. Some voi kapeuttaa elämää, eikä ole silloin enää hyväksi. Vanhempien tulee valvoa, että arjessa säilyy tasapaino eri toimintojen välillä. Nuorten tehtävä on rikkoa rajoja, joita vanhemmat asettavat, mutta vanhempien pitää olla kallio, jota vasten taistella.

Salokoski on törmännyt riippuvuuteen, joka on johtanut pahimmillaan siihen, ettei nuori ole poistunut kotoa viikkoihin eikä edes huolehtinut hygieniastaan.

Livenä läsnä

Some tarjoaa nuorelle mahdollisuuden olla yhteydessä kavereihin ja tuoda itseään esille. Se vaatii omanlaisiaan sosiaalisia taitoja. Somessa kaveri on helppo blokata pois, jos on riitaa. Kasvokkain toista ei saa katoamaan yhtä helposti. Niin työelämässä, parisuhteessa kuin vanhemmuudessakin vaaditaan kuitenkin myös taitoa olla läsnä livenä.

Jos muiden kanssa tekemisissä oleminen rajoittuu nettiin, se kapeuttaa perustaitoja olla läsnä kasvotusten. Vanhemmilla on roolimallin antamisessa iso vastuu. Kun mennään perheenä yhdessä ulos syömään, näpräilevätkö kaikki silti älypuhelimiaan? Vanhempien tulisi tukea nuoren sosiaalisia taitoja monipuolisesti, muistuttaa Tarja Salokoski.

Iso osa vanhemmistakin on jo vähintään Facebookissa ja edistyneimmät opettajat WhatsAppissakin. Salokoski vertaa vanhempien osallistumista netissä jääkiekkoharrastukseen.

Ei vanhempien tarvitse vetää hokkareita jalkaan riittää, että seisoo kaukalon laidalla ja on kiinnostunut. Nettimaailmassa se tarkoittaa, että vanhempi opettaa lapselle turvallista netinkäyttöä ja pitää ikärajoista kiinni. Se ehkäisee kiusaamista ja hyväksikäyttöä.

Instagram ja Facebook eivät ole pienten lasten foorumeita, eivätkä vanhemmat saisi sallia lasten iän väärentämistä.

Vastuu lapsesta painaa enemmän kuin alaikäisen viestintäsalaisuus.

Jopa kolmannes suomalaistytöistä on joutunut netissä seksuaalisen ahdistelun kohteeksi, mikä tarkoittaa, ettei verkossa seikkailu ole suinkaan vaaratonta. Turvataitoja tarvitaan ensi klikkauksesta.

Vanhemman velvollisuudet, teinin oikeudet

Tarja Salokoski toimii myös koulupsykologina ja kouluttaa niin vanhempia kuin kasvatusammattilaisiakin nettiasioissa. Vanhemmat eivät välttämättä aina ole yhtä tietoisia oikeuksistaan kuin teinit, jotka varjelevat maailmaansa kynsin hampain. Salokosken mielestä nuorilla on oikeus omiin paikkoihin: eivät vanhemmat ennenkään menneet kylille tai ostarille notkumaan teinien kylkeen.

Nykynuorten keskeinen treffipaikka on sosiaalisessa mediassa, jonka he haluavat pitää omana juttunaan. Vanhempien pitää kuitenkin tietää, missä nuori liikkuu ja ovatko ne sopivia paikkoja.

Kun huoli herää, vanhemmalla on tietenkin oikeus vaikkapa tarkastaa alle 18-vuotiaan lapsen puhelin. Se ei ole Salokosken mielestä ensimmäinen keino eikä välttämättä hyvä, sillä silloin menettää nuoren luottamuksen. Vanhempi on kuitenkin vastuussa lapsestaan, mikä painaa enemmän kuin alaikäisen viestintäsalaisuus.

Mitä varhemmin netinkäyttö perustuu luottamukselle ja avoimuudelle, sitä helpompi on murrosiässä luoda pelisäännöt ja noudattaa sopimuksia.

www.mediataitokoulu.fi

Termit tutuiksi

Ask
on ilmainen palvelu, johon luodaan kuvallinen profiili, jonka kautta muut voivat esittää käyttäjälle kysymyksiä.

Instagram eli Insta
on maksuton kuvagalleria, jossa esitellään itsestä otettuja kuvia eli selfieitä.

Kik ja WhatsApp
ovat ilmaisia viestipalveluja älypuhelimille.

Some-Suomi-sanakirjasta

atm At the Moment eli tällä hetkellä -kuva tai -päivitys

aww tosi söpö

duck face pusuhuulikuva

face palm noloutta ja myötähäpeää ilmaisevaa liikettä, jossa käsi läiskäistään kasvoille

jonne jätkä, joka juo energiajuomia, pelaa paljon ja riehuu somessa tai kaduilla

lissu pissis

sparrow face japanilaisten aloittama trendi, jossa näytetään pelästyneeltä varpuselta

swag cool, upea

selfie, selfis omakuva, joka on otettu kännykällä

teinipeili kännykällä peilin kautta otettu selfie

yolo You Only Live Once eli elät vain kerran, jolla kuitataan se, että on tehnyt jotain tosi noloa

Tilaa uutiskirje

Saat parhaat juttumme sähköpostiin kerran kuukaudessa.

Tilaa »