Hyppää sisältöön

Apua lasten tunnetaitojen vahvistamiseen

Miten auttaa lasta tulemaan toimeen isojen tunteiden ja haastavien tilanteiden kanssa? Jokainen voi harjoitella vihreiden ja punaisten ajatusten tunnistamista kotona Ajattelun apukäsi -metodilla.
Julkaistu
Teksti Kaisa Pastila
Kuvat Mostphotos
Apua lasten tunnetaitojen vahvistamiseen

”Ennen olin kuin Ferrari: kiihdyin hetkessä sataan. Nyt, kun tunnetaitoja on harjoiteltu, olen kuin Lamborghini: kehrään aika tasaisesti”, kuvaili 9-vuotias sijoitettu poika oppimistaan psykologi Christine Välivaaralle. Hän on ollut mukana kehittämässä SISUKASTA, joka on sijaishuollon sosiaalityön yhteistyömalli sijaishuollossa olevien lasten koulunkäyntiin.

Välivaara kertoo, että lapset kokevat tunnetaitojen opettelun yleensä positiivisena.

– Jos lapsi on aikaisemmin esimerkiksi riehunut koulussa, häntä helpottaa, kun hän alkaa ymmärtää käyttäytymisen ja siihen liittyvien tunteiden ja ajatusten välistä yhteyttä. Ei tarvitse enää räiskiä ulos pahaa oloa.

Pesäpuu ry:ssä työskentelevä Välivaara on ollut mukana tuomassa Suomeen norjalaista lasten self-help -työkalua. Älyä tunteet – Apukäsi lasten tunnetaitojen vahvistamiseen on saavuttanut suuren suosion ammattilaisten ja vanhempien keskuudessa Norjassa.

– Lapsille opetetaan, että hankalia, isoja tunteita kannattaa oppia säätelemään, koska silloin voi itse paremmin.

Lasten ja nuorten mielenterveysongelmat ja käytöshäiriöt ovat kasvussa. Yksi syypää tähän voi olla somemaailma ja sen ilmiöt.

– On ollut pysäyttävää kuulla tarinoita siitä, ettei kukaan ole huomannut, kun nuori on masentunut. Nuori ei aina ymmärrä, että somemaailma on kiiltokuvaa, vaan ajattelee, että kaikki muut ovat onnellisia ja täydellisiä, mutta hän ei.

Nykyään elämänhallinnan ja kasvatuksen trendinä on positiivinen psykologia, joka on periaatteessa hyvä juttu mutta jonka voi ymmärtää väärin.

Tunne ei mene ohi sillä, että sen tukahduttaa, vaan sillä, että sitä käsittelee.

– Positiivisuus ei voi olla päälle liimattua. Jos on surullinen, on surullinen, mutta silloin voi harjoitella ajattelemaan tunteesta eri tavalla, jolloin oppii säätelemään hankalaa oloa.

Tunne ei mene ohi sillä, että sen tukahduttaa, vaan sillä, että sitä käsittelee. Ajattelun apukäsi auttaa tunnistamaan, mitä tunteita ja kehontuntemuksia haastava tilanne herättää. Jokaisen oma tapa tunnistaa ja tulkita tunteita vaikuttaa hänen toimintaansa.

– Tunteet eivät voi koskaan olla väärässä, mutta se, mitä niistä ajattelee, voi olla vääristynyttä ja haitata omaa toimintaa.

Vihreästä voimaa

Perusidea on oppia erottamaan omat punaiset ja vihreät ajatukset.

Punaisiksi kutsutaan kielteisiä ajatuksia – niitä, jotka yrittävät saada ajattelemaan ikävästi muista tai itsestä. Vihreiksi kutsutaan itselle hyvää tekeviä ajatuksia. Ne saavat olon tuntumaan turvalliselta ja tekevät mielen iloiseksi. Jos punainen ajatus olisi: ”En koskaan onnistu, olen tyhmä”, vihreä ajatus voisi olla: ”Kun harjoittelen, voin oppia tämän, ja riittää, että teen parhaani”.

– Kun ymmärtää, mikä on vahingollista ajattelua, joka vie omaa toimintakykyä, voi alkaa vahvistaa vihreitä ajatuksia. Kannustava sisäinen puhe auttaa kohtaamaan haasteita.

Haastavista tunteista pyritään tekemään normaaleja. Luokassa opettaja voi esimerkiksi kertoa, mitä ja miten hän pelkäsi pienenä, jolloin lapset rohkaistuvat kertomaan omista jännityksistään. Käy selväksi, että tunteita saa tuntea ja niistä kannattaa puhua.

– Kun asioita käydään luokassa läpi, mielenterveyden hyvinvoinnista häviää mystisyys. Mielentaitojakin voi harjoitella.

Luokassa opitaan myös, että punaisia ajatuksia voi haastaa ja kavereita auttaa vaikeiden ajatusten kanssa.

Lempeys kantaa

Tärkeintä olisi oppia ajattelemaan itsestään armollisesti.

– Tärkeintä olisi, että oppisi ajattelemaan itsestään myönteisesti: armollisesti ja kivasti, kuvaa Christine Välivaara.

Kun lapsi tai nuori osaa kutsua vihreitä ajatuksia turvakseen, hän pystyy lohduttamaan itseään tai ainakin rohkaisemaan itseään haasteen edessä.

Tunteiden tunnistamisen harjoittelu sopii myös lasten vanhemmille.

– Sanoittaminen on yllättävän haastavaa aikuisenakin. Sitä kannattaa aina harjoitella.

Kun osaa jutella itselleen vihreiden ajatusten kautta, sama lempeys tulee näkyviin myös omassa kasvatustyylissä.

– Kun ei vaadi enää itseltäänkään täydellisyyttä, on armollisempi myös lähiympäristölleen.

>Oululainen psykologi Soili Poijula toi Ajattelun apukäsi -menetelmän Suomeen, ja sitä kokeiltiin ensimmäisen kerran keväällä 2011 hänen johdollaan Oulun ja Kempeleen ala-asteen koulujen ekaluokkalaisille. Vuodesta 2011 lähtien Poijula on kouluttanut tätä menetelmää Suomessa.

 

Testattu – ja hyväksi havaittu!

Äiti kertoo:

”10-vuotiaan tyttäremme maailma mullistui vuodenvaihteessa, kun perheeseemme tuli sijoitettu lapsi, nelivuotias poika. Tytär, joka oli siihen asti ollut ainoa lapsi, koki ihmetystä ja mustasukkaisuutta ja oli vihainen meille, vanhemmilleen. Saimme Pesäpuulta vinkin Älyä tunteet -työkalusta ja päätimme kokeilla sitä.

Aloimme harjoittelun huhtikuussa, ja kesäkuussa tyttäreni osasi jo käyttää Apukättä piirroskuvan kanssa. Nyt hän osaa jo tunnistaa itse punaiset ajatukset ja löytää vihreitä ajatuksia aivan itsenäisesti ja ilman mitään muistitukea.

Viime aikoina menetelmä on tukenut meitä myös murrosiän kuohuissa. Vaikka pahimman ärsyyntymisen keskellä ei kannata vielä puhua vihreistä ajatuksista, aika pian tuore murkku haluaa miettiä tapahtunutta yhdessä jommankumman vanhemman kanssa tuttujen kysymysten avulla.

Tyttäreni on ollut aina hyvä antamaan tunteille nimiä, mutta Apukäden kanssa hän pystyy sanoittamaan niitä vielä tarkemmin.

Kiukun käsittelyn lisäksi nelosluokkalainen on oppinut hakemaan avukseen vihreitä ajatuksia myös itseään jännittävissä tilanteissa, esim. esiintymisissä.

Nykyään tytöllä on enemmän vihreitä ajatuksia käytössään kuin vielä kesällä: hän näkee nyt enemmän positiivista ympärillään. Hänellä on myös aikaisempaa vähemmän punaisia ajatuksia sijaissisarustaan kohtaan.”

 

Mikä avuksi?

Uimakoulu pelottaa lasta

Ongelma:

Olet ilmoittanut ekaluokkalaisen uimakouluun, mutta lapsi sanoo, ettei halua mennä sinne. ”En kuitenkaan opi uimaan.”

Ratkaisu:

Älä pelästy lapsen tunnetta, vaan pyydä häntä kertomaan tarkemmin ajatuksestaan. Usein tilanteen laukaisee se, että lapsi tulee kuulluksi En halua -ajatuksensa kanssa. Kun lapsi tulee riittävän hyvin kuulluksi, hänen oma ajatuksensa alkaakin kääntyä myönteiseksi:

”No, voisinhan mä mennä kokeilemaan sinne kerran”.

Tutkikaa tilannetta Apukäden kysymysten avulla:

Mitä on tapahtunut? ”Pitää mennä uimakouluun.”

Mitä tunteita tunsit? ”Pelottaa, jännittää, vatsaan koskee.”

Punaiset ajatukset? Lapsi on jo löytänyt yhden: ”En kuitenkaan opi uimaan”. Kysele tarkemmin, mikä saa hänet ajattelemaan näin.

Houkuttele lasta keksimään vihreitä ajatuksia. Esim. ”Muutkaan ryhmässä eivät osaa uida vielä. Uimakoulussa opetellaan. Voin saada uusia kavereita. Kun opin uimaan, voin päästä isojen serkkujen vuorolle mökkisaunaan.”

Kuka voi auttaa? Isä tai äiti voisi olla altaan reunalla mukana.

Mitä voisimme tehdä? Esim. tehdään perheen retki uimahalliin muuten vain.

Lapset hyötyvät usein siitä, että heille kertoo tarinan toisesta lapsesta, jolla on sama ongelma. Tai, että heille jakaa oman lapsuudenkertomuksensa. Yhdessä voi katsoa myös Älyä tunteet -lyhytelokuvan, joka kertoo pelon voittamisesta. Elokuva löytyy Pesäpuun YouTube-kanavalta.

Lapsi kiusaa koulussa

Ongelma:

Vitosluokkalaisen lapsen vanhemmat ovat eronneet aikaisemmin keväällä. Nyt koulusta kerrotaan, että kivana kaverina tunnettu lapsi on alkanut kiusata. Opettajalle lapsi on sanonut kahden kesken, että hän on kateellinen kavereilleen heidän tavallisesta perheestään.

Ratkaisu:

Nuori on osannut hienosti sanoittaa tunnettaan opettajalle. Osoita, että olet kiinnostunut lapsen tunteesta ja alkakaa yhdessä tutkia sitä.

Kysy: ”Mistä kaikesta olet kateellinen? Mikä saa sinut tuntemaan kateutta?”

Mitä on tapahtunut? ”Kiusasin.”

Mitä tunteita tunsit? ”Vihaa. Kateutta.”

Punaiset ajatukset? ”Olen erilainen kuin muut, koska te ette asu enää yhdessä. Mun elämä ei voi olla samanlaista kuin kavereillani. En voi olla onnellinen.”

Vahvista lapsen vihreää ajattelua, jos lapsi sanoo esim.: ”On aika tavallista, että vanhemmat eroavat. Monet lapset elävät monen kodin elämää. Oikeastaan voi olla hieno asia, että on kaksi kotia.” ”Mulla on kaksi vanhempaa, joille olen molemmille tosi tärkeä. Siinä ei ole mikään muuttunut. Vanhemmat eivät häviä minnekään.”

Kuka voi auttaa? Lapsi voi kertoa vanhemmille tai opettajalle, jos hänelle tulee paha olo.

Kateuden takana voi olla suru, joka nyt näyttäytyy näin. Nuorta kannattaa rohkaista puhumaan jatkossakin aikuisen kanssa.

Lapsi ei menestynyt kisassa

Ongelma:

Urheilukilpailupäivänä lapsi palaa kotiin raivoissaan. Hän ei ole menestynyt kisoissa niin hyvin, kuin oli suunnitellut.

Ratkaisu:

Lähtekää tutkimaan tilannetta Apukäden kysymysten kautta!

Mitä on tapahtunut? ”En menestynytkään urheilukilpailuissa.”

Mitä tunteita? ”Suututtaa, vihastuttaa, ärsyttää…”

Punaiset ajatukset? ”En pärjännytkään täydellisesti. En olekaan täydellinen. Pitää olla täydellinen, että olisin hyväksytty.”

Vahvista lapsen vihreää ajattelua: ”Kun teen parhaani, se riittää. Olen hyvä tyyppi, vaikka en olisikaan paras kisoissa.”

Toisto on tehokasta. Lapsen pitää saada kuulla usein: ”Olet juuri tuollaisena täydellinen.”

Sinusta voi tuntua, että hoet sitä koko ajan, mutta lapsen on tärkeä kuulla se monta kertaa.

Mitä voisi tehdä? ”Voisin alkaa treenata juoksua tai pituushyppyä, koska tykkään liikkua.”

 

Paketti ja leffoja

Älyä tunteet – Apukäsi lasten tunnetaitojen vahvistamiseen -paketti on tilavissa Pesäpuu ry:n verkkokaupasta. Siitä löytyvät punainen ja vihreä nukke, Apukäsi-lehtiö, kirja lapselle sekä ohjeet aikuiselle.

Älyä tunteet -lyhytelokuvia voi katsoa Pesäpuun YouTube-kanavalla.

>SISUKAS on osa STEAn rahoittamaa ja Lastensuojelun Keskusliiton koordinoimaa Emma & Elias -ohjelmaa.

Lue myös: Sijoitetut lapset koulutiellä