Siirry sisältöön
Kasvu

Paljonko lasten synttärit saavat maksaa?

08.01.2018 Anu Vallinkoski Maria Vilja

Lapsen Maailma pohti lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttilan ja psykologi Suvi Larun kanssa syntymäpäiviin liittyviä kinkkisiä kysymyksiä.

Lapsen elämässä kavereille järjestetyt syntymäpäiväjuhlat ovat suuria tapauksia, joihin aikuisetkin voivat ladata paljon odotuksia. Kutsun saaminen tai sitä vaille jääminen ovat pienille ihmisille isoja asioita. Lapsen Maailma pohti lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttilan ja psykologi Suvi Larun kanssa syntymäpäiviin liittyviä kinkkisiä kysymyksiä.

Kuka kutsutaan?

Perheet miettivät usein, miten juhlien kutsuvierasjoukkoa voi rajata. Pitääkö kutsua koko päiväkotiryhmä tai luokka, vai ryhmän kaikki tytöt tai pojat? Vai voisiko kutsut antaa vain muutamalle kaverille?

Väestöliiton psykologi, psykoterapeutti Suvi Laru sanoo, että kysymykseen ei ole yhtä ainoaa oikeaa vastausta. Jokaisella perheellä on omat tapansa viettää juhlia. Hänen mukaansa vanhempien pitää ohjata vielä päiväkoti- ja alakouluikäisiä lapsia vieraslistan laadinnassa.

Tässä on vanhemmilla suuri vastuu kasvattaa lapsi ajattelemaan itseään osana koko ryhmää. Yhdessä lapsen kanssa pitää pohtia, onko koko ryhmän kutsuminen mahdollista. Mitä hyvää tai huonoa siitä voisi seurata? Ja jos lapsi haluaa jättää yhden tai pari kaveria kutsumatta, kannattaa kysyä, miksi hän haluaa niin tehdä. Entä, miltä hänestä itsestä tuntuisi, jos jäisi ainoana kutsujen ulkopuolelle, Laru sanoo.

Syntymäpäivien kutsukäytännöistä olisi Larun mielestä hyvä keskustella vaikkapa vanhempainilloissa. Monissa päiväkodeissa onkin ohjeistuksia siitä, että kutsut pitäisi lähettää aikuisten kesken sähköpostitse tai tekstiviestitse. Näin kutsujen jaosta ei synny ohjelmanumeroa, josta osa jää paitsi.

Monesti lapset käyttävät syntymäpäiväkutsuja myös kiusaamiseen. ”Mä en kutsu sua mun synttäreille, jos…” -uhkaukset kajahtelevat silloin tällöin päiväkotien pihoilla. Tällaisiin uhkauksiin tai kiristyksiin aikuisten pitäisi puuttua.

Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila tähdentää, että syntymäpäivät ovat lapsille merkittäviä ryhmäytymisen ja sosiaalistumisen paikkoja:

Kutsu on vahva viesti siitä, kuka kuuluu ryhmään ja kuka ei, hän painottaa.

Hänen mielestään kutsuvieraiden joukkoa ei ole hyvä rajata kustannusten hillitsemisen vuoksi.

Mieluummin voisi painottaa koko ryhmän läsnäoloa ja kaveruutta kuin juhlien varustelua.

Kurttila huomauttaa, että syntymäpäivät suovat vanhemmille hyvän mahdollisuuden tarkkailla lapsen kaveripiirin dynamiikkaa.

Synttärit eivät ole vain juhla, vaan se on aina mahdollisuus luoda ryhmästä entistä parempi ja toimivampi. Kun ei olla tutussa koulu- tai päiväkotiympäristössä, voi löytää kaverisuhteita uudella tavalla. Aikuinen voi myös huomata ristiriitoja ja puuttua niihin. Muutama tunti syntymäpäivillä voi olla kasvatuksellisesti suuri mahdollisuus.

Pitääkö kutsu ottaa aina vastaan?

Lapsen Maailma pohti lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttilan ja psykologi Suvi Larun kanssa syntymäpäiviin liittyviä kinkkisiä kysymyksiä.Perheillä on usein harrastuksia ja monenmoisia rientoja iltaisin ja viikonloppuisin. Lahjan hankkiminenkin voi tuntua työläältä. Onko pirskeisiin pakko mennä?

Kurttilan mielestä kutsu pitää aina ottaa vastaan ja siihen pitää suhtautua kunnioittavasti. Sen sijaan osallistumispakkoa hän ei asettaisi. Poisjäännistä pitää kuitenkin aina ilmoittaa.

Päällekkäisyyksien sattuessa Kurttila ja Laru kehottavat pohtimaan juhliin osallistumista tapauskohtaisesti. Pitää punnita lapsen kanssa yhdessä, kumpi on tärkeämpi: jalkapalloturnaus vai kaverin synttärit.

Lapsen pitää saada valita ja päättää. Jos hän aina automaattisesti valitsee, ettei mene, pitää pohtia, jääkö lapsi jostain mukavasta paitsi. Häntä voisi rohkaista menemään, Kurttila opastaa.

Laru huomauttaa, että jos lapsi ei jostain syystä pääse juhliin, voi sopia, että hän tapaa sankaria ennen juhlia tai niiden jälkeen:

Voi toki onnitella ja ojentaa omatekoisen kortin tai antaa pienen lahjan ilman juhliakin.

Kutsuille menemättä jättäminen voi olla myös tapa kiusata. Laru kehottaakin vanhempia kuuntelemaan herkällä korvalla, miksei lapsi halua mennä jonkun tietyn kaverin juhliin.

Joskus vanhemmatkin voivat kieltää lastaan osallistumasta toverin kemuihin. Taustalla voi olla epäluulo vaikkapa synttärisankarin perheen uskontoa tai taustaa kohtaan.

Tämä on yksiselitteisesti väärin. Vanhempien pitäisi tarkkaan miettiä, mitä he tekevät, kun ulkopuolistavat lapsensa sosiaalisista tilanteista, Kurttila napauttaa.

Paljonko juhlat saavat maksaa?

Syntymäpäiväkulttuuri on muuttunut sitten 1980-luvun. Perinteisten mehukestien rinnalla ovat yleistyneet juhlat esimerkiksi sisäleikkipuistoissa. Saatetaanpa kemuihin tilata ulkopuolisia esiintyjiäkin.

Juhlien hintahaitari on venynyt kovin leveäksi. Kymmenen lapsen juhlat sisäleikkipuistossa voivat maksaa satoja euroja. Toisaalta kotona pientä purtavaa tarjoileva voi järjestää juhlat muutamalla kympillä. Voipa kestit pitää nyyttäreinäkin.

On hienoa, jos voi tarjota lapsille jotain erityistä. Kaiken kivan tarjonnan keskellä olisi kuitenkin hyvä muistaa, että tavanomaiset synttärit ovat hyvät juhlat myös. Kilpavarusteluun ei pidä mennä, Kurttila sanoo.

Kaikilla ei ole varaa satojen eurojen pirskeisiin. Joillekin perheille muutaman kympinkin satsaus lapsen juhliin voi olla liikaa.

Laru kehottaakin olemaan avarakatseinen juhlien järjestämisessä. Yhdellä on yhdenlaiset juhlat ja toisella toisenlaiset, molemmat voivat olla yhtä hyvät ja arvokkaat:

Kannattaa käyttää mielikuvitusta. Juhlat voi pitää yhdessä samoihin aikoihin syntyneen kaverin kanssa. Synttärit voivat olla nyyttärit. Oleellista lapsille on kuitenkin se, että kaverit pääsevät kohtaamaan.

Kalliita synttäreitä kärttävän lapsen kanssa voi Larun mukaan puhua suoraan rahasta.

Etenkin isompien lasten kanssa on hyvä keskustella siitä, mitä juhlat maksavat. Lasten pitää oppia käsittämään rahan arvo. Pienen lapsen kanssa on turha puhua summista. Hänelle voi selittää, että eri asiat maksavat, ja rahaa pitää riittää moneen asiaan.

Joskus lapset saattavat vertailla synttäreitään. Jollekin hulppeat juhlat voivat olla keino hankkia kavereiden ihailua.

Kurttila tähdentää, että aikuisen tehtävä on muistuttaa lapsia siitä, ettei ketään saa laittaa arvojärjestykseen synttäreiden hienouden perusteella, eivätkä juhlat ole keino hakea suosiota.

Mitä lahjaksi?

Lapsen Maailma pohti lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttilan ja psykologi Suvi Larun kanssa syntymäpäiviin liittyviä kinkkisiä kysymyksiä.Yleensä paketeista paljastuu leluja, askartelutarvikkeita tai elokuvalippuja. Kurttilan mukaan myös vaikkapa itse tehty kortti tai luonnosta poimittu kukkakimppu on hyvä lahja.

Rahan ei pitäisi olla kenellekään este osallistua kaverin juhliin. Pelastakaa Lapset ry:n tekemän kyselyn mukaan köyhien perheiden lapset kuitenkin jättävät yllättävän usein menemättä syntymäpäiville, Kurttila sanoo.

Laru huomauttaa, että on vanhempien tehtävä painottaa lapsille, mikä on syntymäpäivillä olennaista. Lahjoilla on tarkoitus muistaa sankaria. Tärkeämpää on kuitenkin se, että haluaa tulla juhlimaan kaveriaan.

Lahjojen vertailusta syntymäpäivillä pitäisi päästä eroon. Kurttila nostaa tikun nokkaan erilaiset lahjaringit, joissa lapset ojentavat tuomisensa vuoron perään sankarille. Vieressä muut seuraavat jännittyneinä kääreiden avaamista. Lapset voivat myös arvioida lahjoja pisteliäästi. Vaatimattoman paketin tuoneelle rinki voi tuntua kiusalliselta.

Siinä on meille vanhemmillekin oppimisen paikka. Me aikuiset olemme menneet kovin materialistiseen suuntaan, Kurttila näpäyttää.

Lahjan arvo ei ole sen euromääräinen arvo. Me aikuiset näytämme lapsille mallia, kun saamme itse lahjoja. Kun arvostamme itse kaikkia saamiamme lahjoja, autamme lapsia samanlaiseen ajatteluun, Laru lisää.

Viime vuosina syntymäpäivillä on yleistynyt tapa, jossa vieraatkin saavat juhlista mukaansa pienen lahjan.

Laru ja Kurttila eivät vieraslahjoja tuomitse, mutta kehottavat pohtimaan, miten niiden jako tehdään.

Kotiinviemiset eivät saa olla juhlan isoin asia. Lapsille pitää myös teroittaa, ettei vieraslahja ole mikään automaatti. Jos vieraat kritisoivat lahjojen puutetta, voi aikuinen ottaa tästä kopin ja todeta, että kaikki juhlat ovat erilaisia ja hyvä näin, Laru sanoo.

Paljonko juhlista saa olla vaivaa vieraille?

Paitsi lapset myös aikuiset voivat kasata syntymäpäiviin valtavasti odotuksia. Vanhempikin voi ajatella, että juhlissa kaiken pitää olla tiptop. Vaarana on, että juhlajärjestelyt karkaavat käsistä.

Synttärit ovat lapselle tärkeät. On kovin ikävää, jos vanhemmat ajattelevat, että heillä ei ole joko varaa tai jaksamista järjestää juhlia. Kannattaakin laskea mieluummin rimaa ja pysyä kohtuudessa. Lapsikin tunnistaa vanhempien paineet, Kurttila sanoo.

Hän kehottaa juhlien järjestäjää miettimään myös, miten paljon kemut työllistävät muiden lasten vanhempia.

Arki-iltana kello 17 matkojen takana sisähuvipuistossa järjestettävä juhla voi olla monille perheille mahdoton suoritus.

Aika ja joskus jaksaminenkin ovat monissa perheissä tiukilla. Syntymäpäiväjuhlien viettäminen kannattaakin tehdä helpoksi muille perheille, Kurttila neuvoo.

”Ajatus on tärkein”

Lapsen Maailma kysyi Facebook-sivuillaan lukijoidensa näkemyksiä kavereille järjestettävistä syntymäpäivistä.

Tärkeintä on, että päästään juhlimaan yhdessä!

Monet vastaajat tähdensivät, että syntymäpäivillä tärkeintä on yhdessäolo ja sankarin juhliminen:

”Tärkeintä on, että päästään juhlimaan yhdessä. Ei lahja, sen arvo tai hienot puitteet”, eräs vastaaja kiteytti.

Osa kritisoi syntymäpäiväjuhlien kilpavarustelua:

”Synttäreillä on oltava teema ja syömiset ja koristelut sen mukaan. Pahimmillaan mukaan pyydetään maksullista ohjelmaa (satuhahmo, taikuri, kasvomaalaustaiteilija…). Synttäreitä saatetaan järjestää liikuntahallilla. Tällaisiin synttäreihin kuluu varmasti satoja euroja. Harmi jos niistä on tulossa uusi normaali”.

Muutama kertoi kaipaavansa perinteisiä kotona järjestettäviä juhlia:

”Toivoisin useampia kotona vietettyjä kaverisynttäreitä. Meidän tuttavapiirissämme ainoastaan yksi toinen perhe viettää kaverisynttäreitä perheen kotona. Nykyisin on suosittua vuokrata spa-alueita, uimahallista saunaosastoa… Toisaalta tässä ei ole mitään pahaa”.

Ymmärrystä löytyi myös kodin ulkopuolella järjestetyille kemuille:

”Koska asumme Helsingissä pienessä asunnossa, ei synttäreitä ole mahdollista järjestää kotona, ja siksi kulut ovat melko korkeat. Toisaalta varaudun kuluerään jo kuukausia aikaisemmin. Isossa asunnossa juhlat tulisivat toki edullisemmaksi, koska kaiken voisi tehdä itse. Ala kaipaa kipeästi lisää yrittäjiä tarjoamaan lasten juhlia, nyt sitä tarjoaa vain muutama taho ja siksi hinnat ovat korkeita. Uskon että juhliin panostetaan tulevaisuudessa yhä enemmän, ja kaikenlainen bisnes tämän ympärillä tulee kehittymään”.

Kyselyssä vastaajat saivat arvioida, miten paljon he käyttävät rahaa lapsensa kaverisynttäreiden järjestämiseen. Kuluhaitari vaihteli alle 100 eurosta yli 400 euroon. Tyypillisimpiä olivat alle sadan ja 100200 euron pirskeet.

Suurin menoerä on tarjoilu. Myös mahdollinen tilavuokra ja rekvisiitta nielevät rahaa.

Kaverille ojennettavan lahjan sopiva arvo oli valtaosan mielestä 1015 euroa. Yksittäisiä ääniä saivat myös alle viiden ja yli 20 euron arvoiset paketit.

Miten olisi elämyslahja: lahjakortti kaverille yökylään viettämään leffailtaa?

Lahjan euromääräistä arvoa tärkeämpi on kuitenkin ajatus, arvioi moni:

”Tavaraa enemmän kunnioitan elämyslahjoja lahjakortti kaverille yökylään viettämään leffailtaa, lahjakortti uimahalliin…”.

Lastenkutsuilla yleistyneitä vieraille annettavia pieniä lahjoja valtaosa piti turhina.

”Ei missään tapauksessa vieraslahjoja! Juhla on päivänsankarin, ja hän saa lahjat. Raivostuttaa tämä kilpavarustelu ja että tämmöinenkin turha, eriarvoistava tapa on pitänyt tuoda Suomeen”.

Vieraslahjoja myös ymmärrettiin:

”Kaverilahjaa ei pidä antaa, eikä sitä pitäisi odottaa. Siitä huolimatta meilläkin on sellainen aina annettu, kai kiitokseksi lahjasta ja hyvän mielen tuottamiseksi”.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *