Siirry sisältöön
Tutkittua tietoa

Jo tokaluokkalaiset osaavat erottaa yksinäisyyden yksinolosta

04.02.2019 Antti Vanas Mostphotos

Kotona koulun jälkeen yksin vietetyt iltapäivän hetket tarjoavat lapselle mainion tilaisuuden tehdä läksyjä ja järjestellä kaikessa rauhassa omia ajatuksiaan.

Tokaluokkalaiset osaavat jo erottaa yksinäisyyden yksinolosta. Moni haluaa viettää iltapäivää yksin kodin tutussa ympäristössä läksyjä tehden tai vaikkapa surua aiheuttaneita asioita ja tapahtumia mielessään käsitellen.

Jos iltapäiviin jotakin kaivataan, niin kavereita. Perheenjäsenet erityisesti vanhemmat jäävät ikätovereiden varjoon. Outi Kaukon mukaan lapsi rakentaa kavereiden merkitystä korostavalla puheella vertaisidentiteettiään ja itsenäistä toimijuuttaan.

Kauko tarkastelee väitöksessään lapsen yksinäisyyttä koulun toisella luokalla, vanhempien eron yhteydessä ja tilanteessa, jossa lapsi on joutunut sodan vuoksi eroon perheestään. Aineistona olivat alakoululaisten ja yksin Suomeen tulleiden turvapaikanhakijalasten strukturoidut haastattelut. Erolasten yksinäisyyttä tutkittiin kirjoituskilpailuun osallistuneiden tekstien avulla. Tietoa kerättiin kaikkiaan 33 lapselta.

Kaukon väitös Lasten yksinäisyys perhesiirtymissä Lasten merkityksenantoa tutkimassa hyväksyttiin Tampereen yliopistossa joulukuussa.

Kaukon analysoimista kymmenestä 1215-vuotiaiden erolasten kirjoituksesta vain yhdessä kerrottiin suoraan yksinäisyydestä. Yksinäisyyden rinnakkaisilmaisuksi tutkija löysi kuulumattomuuden: esimerkiksi sivusta seurattu vanhempien riita saattoi tuottaa lapselle kokemuksen kuulumattomuudesta.

Valtaosassa erolasten tarinoista kuulumattomuuden tunne korjaantui ajan myötä ainakin suhteessa toiseen vanhempaan. Erosta ei yleensä seurannut pysyvää vanhemman tai sisaruksen menetykseen liittyvää yksinäisyyttä.

Kaukon mukaan lapset jäsentävät perheitään merkityksellisten suhteiden, eivät kokoonpanon perusteella. Perhemuotoa merkityksellisempää on vastavuoroinen kunnioitus ja huolenpito.

Kuten arvata saattaa: perheestään sodan vuoksi erilleen joutuneet turvapaikanhakijalapset kuvasivat eniten vanhempien poissaoloon liittyvää yksinäisyyttä. He kertoivat kuitenkin myös arkisemmasta, esim. kavereiden puuttumiseen liittyvästä yksinäisyydestä. Jälkimmäistä voidaan helpottaa järjestämällä lapselle mahdollisimman pian pysyvä asuinpaikka.

Lue lisää: Moni lapsi on yksinäinen

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Tilaa uutiskirje

Saat parhaat juttumme sähköpostiin kerran kuukaudessa.

Tilaa »