Siirry sisältöön
Tutkittua tietoa

Lapsi voi oppia sujuvasti viittä kieltä

06.02.2017 Antti Vanas StockSnap

Sadan vuoden ajan vaalittu käsitys geenien sanelemasta lapsen luonnollisesta kehitysaikataulusta on aika ajatella lapsen luonnollisesta kehitysaikataulusta on aika ajatella uusiksi.

Kaikki ajallaan: lapsi väläyttää ensi hymynsä, oppii potalle ja sanoo ensimmäisen sanansa silloin, kun sen aika on, eikä aikuisen pidä puuttua kehityksen luonnolliseen kulkuun. Väärin, sanoo norjalaistutkija Audrey van der Meer.

Sadan vuoden ajan vaalittu käsitys geenien sanelemasta lapsen luonnollisesta kehitysaikataulusta on aika ajatella uusiksi, väittää Norjan teknisluonnontieteellisen yliopiston (NTNU) neurotieteen professori Audrey van der Meer. Lapsi tarvitsee 0-vuotiaasta lähtien paljon muitakin haasteita ja herätteitä kuin syömistä, syliä ja vaipanvaihtoa.

Esimerkkinä hyvin varhain avautuvasta ja lähes saman tien sulkeutuvasta oppimisikkunasta van der Meer mainitsee pikkulapsen kyvyn erottaa erilaisia äänteitä. Kiinalaisvauvojen on havaittu kykenevän erottamaan r- ja l-äänteet toisistaan nelikuukautisina, muttei enää kahdeksan kuukauden iässä.

Erottelun mahdollistavat aivojen synnynnäiset synapsikytkennät katoavat muutamassa kuukaudessa tarpeettomina, sillä kiinan kieli ei tunne kyseistä äänne-eroa.

Sujuvasti jopa viittä kieltä

Vielä 1970-luvulla uskottiin, että lapsi voi oppia kunnolla vain yhden kielen. Maahanmuuttajavanhempia kehotettiin tuolloin välttämään oman kielensä puhumista lapsilleen, jottei vahingollista kilpailutilannetta maan valtakielen kanssa pääsisi syntymään.

Suomessa puhuttiin paljon vielä 80-luvullakin Ruotsiin muuttaneiden suomalaisperheiden lapsia uhkaavasta puolikielisyydestä. Uskottiin, etteivät kahden kielen välissä elävät lapset opi koko loppuikänään kunnolla mitään kieltä, koska lapsen tajunnassa muotoutuvat ja pysyviksi kiinnittyvät kielen perusrakenteet jäävät puolitekoisiksi.

Nykyään tiedetään, ettei lapsen kielipää ole nollasummapeli, jossa yksi kieli syö elintilaa toiselta. Van der Meerin mukaan lapsi voi oppia puhumaan sujuvasti jopa viittä kieltä niitä toisiinsa sekoittamatta ja yleisen kielen kehityksen siitä kärsimättä.

Oppimista tapahtuu vain aidossa vuorovaikutuksessa

Alle kouluikäinen oppii kielen kirjaimellisesti leikiten, ilman pänttäämistä ja tietoista analyysia. Ero näkyy aivotutkijan mittalaitteissa: alle 7-vuotiaan puhuessa oppimaansa vierasta kieltä hänen aivonsa aktivoituvat eri tavalla kuin vanhempana kielen oppineen henkilön aivot vastaavassa tilanteessa.

Alle kouluikäinen voi kuitenkin oppia vieraan kielen vain aidossa vuorovaikutuksessa toisiin ihmisiin. Tutkimukset osoittavat, ettei pikkulapsi opi uutta kieltä esimerkiksi yksikseen televisiota katselemalla. Yhteisellä hiekkalaatikolla leikkiessä oppiminen sen sijaan etenee niin nopeasti, että kehitystä seuraava aikuinen tuntee todistavansa aitoa ihmettä.

Oppimisikkunoita siis avautuu ja sulkeutuu, ja jos paikalla on oikeaan aikaan asiansa osaavia kasvattajia, voidaan ikkunoista sujautella sisään tärkeitä asioita. Näin tehdäänkin esimerkiksi monikielisissä päiväkodeissa.

Erilaisten kehitys- ja oppimishäiriöiden varhaisessa tunnistamisessa ja interventioissa on van der Meerin mukaan kysymys samasta asiasta: käytetään hyväksi kehitysvaihetta, jolloin ihmisaivoissa tapahtuu eniten ja jolloin ne ovat joustavimmillaan.

Hyvällä varhaiskasvatuksella on merkitystä

Tutkija päätyy pohtimaan Suomessakin tuttua aihetta, hyvän varhaiskasvatuksen ja pätevän päiväkotihenkilöstön merkitystä.

Van der Meerin ajattelussa oppimisen etsikkoaika alkaa hetkestä nolla, ei esimerkiksi vasta 3-vuotiaana. Pätevistä varhaiskasvattajista on pulaa Norjassakin, ja vähemmän pätevät sijoitetaan kaikkein nuorimpien lasten ryhmiin, koska niitä pidetään helppohoitoisimpina. Siksi monta avointa oppimisikkunaa jää hyödyntämättä ja interventiota tekemättä.

Norjassa tilanne on sikäli erinomainen, että peräti 98 prosenttia alle kouluikäisistä käy päivähoidossa. Suomi ei valitettavasti yllä lähellekään samaa: meillä vastaava luku oli THL:n tilaston mukaan viime vuonna 68 prosenttia.

Päteviä lastentarhanopettajia pitäisi kansainvälisten suositusten mukaan olla vähintään puolet päiväkotien henkilöstöstä. Norjassa osuus on alle puolet, ja Suomessa vain kolmasosa.

>Babies exposed to stimulation get brain boost. The Norwegian University of Science and Technology, verkkojulkaisu tammikuu 2017.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Tilaa uutiskirje

Saat parhaat juttumme sähköpostiin kerran kuukaudessa.

Tilaa »