Siirry sisältöön
Tutkittua tietoa

Lapsen kuorsauksen syyt pitää selvittää

02.12.2016 Antti Vanas Colourbox

Lapsen kuorsauksen syyt pitää selvittää.

Unenaikainen hengityshäiriö on oirekirjo, jonka lievin oire on kuorsaus ja vaikein uniapnea. Lievätkin unenaikaiset hengityshäiriöt voivat heikentää lasten hyvinvointia.

Erikoishammaslääkäri Tiina Ikävalko tutki oirekirjoa väitöksessään. Joka kymmenennellä Ikävalkon tutkimista koulunsa aloittavista kuopiolaislapsista esiintyi unenaikaisia hengityshäiriöitä. Siitä kärsivillä lapsilla voi olla käyttäytymisen ja tunne-elämän ongelmia, yliaktiivisuutta, päiväaikaista väsymystä, levotonta unta, painajaisia, yökastelua ja hampaiden narskuttelua.

Häiriön riskiä kasvattavat suurentuneet nielurisat, hampaiston ristipurenta ja kupera kasvoprofiili.

Hoidolla pyritään vaikuttamaan näihin tekijöihin. Hoitamattomana häiriö voi heikentää lapsen psykologista hyvinvointia ja elämänlaatua, hidastaa kasvua ja lisätä metabolisen oireyhtymän ja samalla sydän- ja verisuonitautien riskiä.

Oikomishoidon erikoishammaslääkäri kykenee tunnistamaan kuperan kasvoprofiilin melko luotettavasti, mutta muille lasten kanssa työskenteleville terveysalan ammattilaisille se on vaikeaa.

Ikävalkon väitös perustuu interventiotutkimukseen, jossa oli lähtötilanteessa tutkittavana 512 iältään 68-vuotiasta lasta ja kahden vuoden seurannan jälkeen 440 911-vuotiasta lasta.

Unenaikaiset hengityshäiriöt näyttivät pojilla olevan yhteydessä alentuneeseen psykologiseen hyvinvointiin. Tytöillä tätä yhteyttä ei havaittu. Häiriöiden ilmaantumista kahden vuoden seuranta-aikana ennustivat poikkeavat kasvojen alueen rakenteet, suuhengitys, kehon suurentunut rasvapitoisuus ja miessukupuoli.

>Tiina Ikävalko: Pediatric Sleep Disordered Breathing Causes and Consequences. Itä-Suomen yliopisto 2016.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Tilaa uutiskirje

Saat parhaat juttumme sähköpostiin kerran kuukaudessa.

Tilaa »