Siirry sisältöön
Pääkirjoitus

Kokonaisvaltainen lapsi- ja perhepolitiikka hyvinvoinnin edellytyksenä

07.01.2020 Hanna Heinonen Mara Leppä

Hanna Heinonen haaveilee yhteiskunnasta, joka tekee arvovalintoja lasten ja nuorten puolesta. Jossa jokainen lapsi on tervetullut ja kaivattu yhteiskunnan jäsen – ei mikään äidin työuran tasa-arvouhka, ylimääräinen kuluerä tai rasite.

Uuden vuosikymmenen alkaessa toivon, että jokainen lapsi saisi kasvaa hyvässä hoidossa, iloita elämästä, oppia uutta ja seurata omia unelmiaan. Yhtään en pistäisi pahaksi sitäkään, että lastensuojelu tekisi itsensä yhä tarpeettomammaksi. Tai sitä, että perheet saisivat tarvitsemansa tuen arkeensa mahdollisimman varhain ilman sen kummempia arviointiprosesseja ja odotteluaikoja.

Hyvinvoinnin polarisoituessa osa lapsista voi entistä paremmin ja osa vastaavasti huonommin. Eikä lapsen edulle anneta edelleenkään sille kuuluvaa painoarvoa, kun tehdään lapsia ja nuoria koskevia päätöksiä.

Haaveilen yhteiskunnasta, joka tekee arvovalintoja lasten ja nuorten puolesta. Jossa jokainen lapsi on tervetullut ja kaivattu yhteiskunnan jäsen ei mikään äidin työuran tasa-arvouhka, ylimääräinen kuluerä tai rasite.

Lapsiperheiden palvelujen tulisi toimia tasalaatuisesti asuinpaikasta riippumatta. Palvelujen lisäksi tulee tarkastella tulonsiirtoja sekä perheen ja työn yhteensovittamisen vaikutuksia arkeen. Tutkitusti lapsiperheiden lisäpalvelut eivät tuo helpotusta tilanteessa, jossa perhe tarvitsee toimeentulotukea.

Toimeentulon pulmat kiinnittyvät vahvasti myös asuntopolitiikkaan. Kasvukeskuksessa asumisen kustannukset leikkaavat lapsiperheen budjetista melkoisen siivun.

Kokonaisvaltainen ja kunnianhimoinen lapsi- ja perhepolitiikka on edellytys sille, että lapset voivat hyvin ja yhteiskunta menestyy.

Pitkäjänteistä suunnittelua uhkaavat talouden reunaehdot. Käy helposti niin, että hyvätkin lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia parantavat hankkeet suunnitellaan rahoitettaviksi kertaluonteisina tulevaisuusinvestointeina. Silloin hallituskauden vaihtuessa pitää vähintäänkin suorittaa uudelleenarviointia ja tehdä jopa suunnanmuutoksia pitkäjänteisen hyvinvoinnin rakentamiseksi.

Onneksi yhteiskunnassamme tuntuu olevan vallalla yhteinen tahtotila, joka näkyy lapsistrategian valmistelussa, lapsivaikutusten arvioinnin vakiinnuttamisessa sekä lapsibudjetoinnin edistämisessä.

Uusi vuosikymmen tarvitsee myös lasten ja nuorten aktivismia. Heidän ennakkoluulottomalla ajattelullaan ja innostuksellaan muutetaan maailmaa olipa sitten kyse ilmastonmuutoksesta tai eriarvoistumisesta. Tätä aktiivisuutta ei tule kyseenalaistaa, vaan pikemminkin etsiä keinot, joilla sitä tuetaan.

Jokaisen meistä on käytettävä kaikki keinot sekä muutoksen aikaansaamisessa että nuorten aktivismin tukemisessa.

Nyt, kun olet lukenut jutun, haluaisimme kertoa Sinulle,

että julkaisemme aina joitakin lehden juttuja verkossa ilmaiseksi. Näin siksi, että tärkeä ja asiantunteva tieto lapsista ja perheistä olisi mahdollisimman monen saatavilla.

Lehtitilauksista saatavilla tuloilla pystymme kuitenkin tekemään laadukkaampaa ja monipuolisempaa lehteä. Haluaisitko auttaa meitä siinä? Tilaamalla Lapsen Maailman printti- tai digilehden tuet samalla Lastensuojelun Keskusliiton työtä lapsen oikeuksien edistämiseksi.

Painatamme lehden Punamustan painotalossa Joensuussa. Punamustalle on myönnetty Joutsenmerkki eli Pohjoismainen Ympäristömerkki. Lehti painetaan PEFC-sertifioidulle paperille, johon käytetty puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä ja valvotuista kohteista. Tämä tiedoksi sinulle, jota paperisen lehden ekologinen jalanjälki huolettaa.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Tilaa uutiskirje

Saat parhaat juttumme sähköpostiin kerran kuukaudessa.

Tilaa »